21.09.2016

Amiraali Nordenskjöldin meriseikkailut

Merihistoriaan erikoistunut kirjailija Raoul Johnsson on löytänyt helmen ja kirjoittanut sen kirjaksi. Näin on tullut kerrotuksi uskomaton suomalaisen merisankarin tarina, joka muutoin olisi saattanut jäädä unohduksiin. Johnssonin teos Amiraali Nordenskjöldin meriseikkailut avaa John Nurmisen Säätiön uuden mare-meriseikkailusarjan.

raoulin-haastattelu-06092016-003
Tietokirjailija Raoul Johnsson (s. 1935) on kirjoittanut useita merihistoriaan liittyviä teoksia, muun muassa Tieto-Finlandia palkintoehdokkaana 2012 olleen Kustaa III ja suuri merisota – taistelut Suomenlahdella 1788–1790. Johnsson on työskennellyt muun muassa elokuva-alalla, historia- ja sukellusaiheisten ohjelmien parissa sekä yritysjohtajana ja yritysjohdon kouluttajana. Johnsson asuu Lohjalla.

Raoul Johnsson kiinnostui Otto Henrik Nordenskjöldistä kirjoittaessaan Tieto-Finlandia palkintoehdokkuuteen yl­tänyttä teosta Kustaa III ja suuri merisota (2010). Tuli halu tietää kaikki miehestä, joka tosiasiallisesti pelasti Kustaa III:n ja tämän veljen, Kaarle-herttuan maineen estämällä Ruotsin laivaston täydellisen tuhon. ”On ainutlaatuista, että niin vaati­mattomista lähtökohdista kotoisin oleva mies nousi toimintansa ansiosta kunin­kaan luottomieheksi”, Johnsson toteaa.

VOIMAKAS HALU MERIUPSEERIKSI VIE KARLSKRONASTA MAAILMALLE

Ruotsin laivastossa oli vanhojen aatelis­sukujen vesoja, kun taas Nordenskjöld oli ensimmäisen polven köyhä aatelinen Suomesta. Otto Henrik hakeutui Ruotsin laivastoon ja kadettikoulun jälkeen kauppa-laivastoon, koska halusi purjehduskokemusta maailman suurilta meriltä. Häneltä puuttuivat raha, omaisuus ja tarvittavat suhteet – mutta näitä kompensoivat kun­nianhimo ja kirkas tavoite. Raoul Johns­son huomauttaa, että amiraalilla oli myös uskomattoman hyvä taisteluonni – hän ei kertaakaan haavoittunut meritaisteluissa laivan kannella.

Tulevan amiraalin lahjakkuus ja mo­nipuolisuus noteerattiin jo kadettikou­lussa. Kun laivasto rahan puutteen vuoksi pysyi satamassa, hän hakeutui kauppa-laivastoon. Siellä ollessaan hän matkus­ti Englantiin, Espanjaan, Portugaliin ja Länsi-Intiaan ja oli mukana suojaamassa ruotsalaisia kauppalaivoja merirosvoilta.

Nykyihminen ei voi kun hämmästel­lä sitä henkistä kanttia, jota Otto Henrik osoitti pestautuessaan tämän jälkeen Englannin laivastoon. Vapaaehtoisesti hän luopui jo saavutetuista eduista ja ase­masta ja otti vastaan aliluutnantin arvon. Englannin laivastosta ei toivottua taiste­lukokemusta saatu. Sen sijaan Ranskan laivastossa ymmärrettiin hänen arvonsa, ja näin Nordenskjöld pääsi vihdoin koke­maan merisodan, ensin Senegalin mai­hinnousussa, Karibianmeren lukuisissa meritaisteluissa ja Yhdysvaltain vapaus­sodan mittelöissä.

Otto Henrikin elämänvaiheita leimaa krooninen rahapula. Kirjeissä hienotun­teinen poika tiedustelee isältään apuja. Lukija ihmettelee, miksei isä voinut auttaa poikaansa enempää taloudellisesti. Välillä eivät rahat riittäneet edes päällystakkiin eikä matkaan koti-Suomeen perhettä ta­paamaan. Palkat laahasivat uranousun perässä ja samalla rahantarve kasvoi, vaan koskaan sitä ei ollut tarpeeksi. ”Tuohon aikaan kaikki olivat velkaa, kuningasta myöten”, lohduttaa Johnsson.

Nordenskjöld.indd
”Historia kertoo yleensä meritaistelujen tapahtumapaikan, ajankohdan, voittajan sekä amiraalien nimet. Taisteluiden kuvaus ja vaiheet, jotka johtivat lopputulokseen, jäävät vähälle huomiolle. Miehet, jotka taistelivat ja johtivat yhteenottoja laivan kannella, ovat jääneet unohduksiin. Olen kertomuksessani Otto Henrik Nordenskjöldistä halunnut tuoda merisodan todellisuuden lukijan ulottuville – sekä kuvata tämän unohdetun merisankarin sitkeitä ponnisteluja kohti johtavaa asemaa Ruotsin laivastossa.” (Raoul Johnsson)
KUSTAA III:N LUOTTOMIEHEN VERI PUNNITAAN

Kustaan merisodissa koitti monivaiheisten taisteluiden kohtalonhetki, kun Ruot­sin laivasto oli purjehtinut turvaan Suo­menlinnaan Suursaaren taistelun jälkeen. Suomenlinnasta puuttuivat kaikki laivas­ton korjaamiseen tarvittavat tarvikkeet ja venäläiset laivat saartoivat ulkopuolella. Meri alkoi jo jäätyä. Nordenskjöld vaati liikkeellelähtöä, kaikki muut vastustivat. Kaikkien upseeritovereitten vastustuksesta huolimatta Nordenskjöld pysyi kan­nassaan siitä, että Suomenlinnasta on läh­dettävä ja sai kuninkaan veljen, yliamiraali Kaarle-herttuan puolelleen – ja että hän onnistui johtamaan laivaston myrskyjen läpi Ruotsiin turvaan.

Tätäkö hetkeä varten Otto Henrik oli koko elämänsä valmistautunut? Kirjaili­ja korostaa, että amiraalilla oli sellaista kokemusta, jota kellään muulla ei ollut: Ranskan laivaston palveluksessa Eng­lannin laivastoa vastaan taistellessaan hän sai arvokasta oppia tositilanteista. Joka tapauksessa, Nordenskjöld pelasti toiminnallaan Ruotsin laivaston lähes varmalta tuholta.

JOHNSSON HALUSI KERTOA 1700-LUVUN SUPERSANKARIN TARINAN

Meritaisteluiden kuvaajana Johnsson on omaa luokkaansa. Autenttisten kuvausten rinnalla kulkee myös tarina huolehtivasta veljestä ja pojasta, ja myöhemmin vaimoaan hellästi rakastavasta miehestä, jonka ajatukset ovat usein perheen luona. Tarina kertoo laivaston koulutuskäytäntöjen ja uusien tehokkaampien laivojen uutterasta kehittäjästä. Syntyy kuva hiukan vetäytyvästä, jopa jöröstäkin miehestä, joka karsasti vilkasta seuraelämää ja viihtyi mieluummin pragmaattisten haasteiden äärellä. Miehestä, jota paatuneinkaan merimies ei voinut olla kunnioittamatta nähtyään tämän taidot. Miehestä, joka pystyi yhtä lailla kipuamaan laivan mastoon kuin komentamaan taistelua.

raoulin-haastattelu-06092016-005
Raoul Johnssonin taiteilijapuoliso Alla kertoo, että hänen intohimonsa mereen syttyi puolison kautta. Pariskunta asuu 1700-luvulla rakennetulla tilalla Lohjan Karkalinniemessä.

Teos ilmestyy lokakuun 2106 alussa. Tilaa kirja: http://jnsshop.fi/tuote/a/9789529745494

Aiheeseen liittyvää