20.09.2022

Biokaasutuotannon ja kotimaisten kierrätyslannoitteiden tuotannon kasvattamisessa huomioitava vesistöriskit

Biokaasu on ilmastoystävällinen energiamuoto ja sen tuotanto parantaa Suomen huoltovarmuutta. Biokaasun tuotanto voi kuitenkin aiheuttaa riskin ravinteiden pääsemisestä vesistöihin, jos tuotannossa syntyvien mädätteiden ja biokaasulaitosten jätevesien käsittelyä ei toteuteta huolellisesti.

John Nurmisen Säätiön vetämä Sustainable Biogas -hanke edisti ravinnepäästöjen vähentämistä. Hanke tehtiin yhteistyössä biokaasualan ja eri sidosryhmien kanssa. Työssä huomioitiin koko biokaasun tuotantoketju raaka-aineiden käsittelystä mädätykseen ja ravinnerikkaiden mädätteiden turvalliseen hyödyntämiseen.

Biokaasulaitosten sijainti ja luvitus on avainasemassa vesiensuojelussa

Hankkeen tulosten mukaan kestävä ravinteiden hallinta vaatii huolellista harkintaa biokaasulaitosten suunnittelussa, lupia myönnettäessä ja biokaasuntuotannossa. Huomioitavia seikkoja ovat esimerkiksi alueellinen ravinnetasapaino, raaka-aineiden ja mädätteiden varastojen riittävyys ja tarkoituksenmukaisuus sekä se, ettei mädätteitä levitetä liikaa suhteessa kasvien tarpeisiin.

“Ravinteet jakaantuvat alueellisesti epätasaisesti ja on tärkeää, että biokaasun tuotanto ei lisää paikallista ravinnekuormitusta, vaan ennemminkin tasaa ravinteiden tehokasta jakaantumista”, toteaa Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ylitarkastaja Pekka Paavilainen.

Hankkeessa tehtyjen ravinnekarttojen avulla on löydetty ravinteiden ylituotantopisteet ja alueet, joille ravinteita voitaisiin haitattomasti levittää. Kartoitukset tehtiin ravinneylijäämän kanssa painivilla alueilla Latvian Zemgalessa, Ahvenanmaalla ja Varsinais-Suomessa.

Kierrätysravinteiden ja puhdistamolietteen käsittelyn kehittämisellä ravinteet kiertoon

Suurin osa Suomessa käytetyistä lannoitteista on mineraalilannoitteita, vaikka huomattava osa maataloudessa käytettävästä fosforista sekä osa typestä ja kaliumista voitaisiin saada kotimaisista kierrätyspohjaisista lannoitevalmisteista. Lannoitteiden käyttäjät valitsevat usein lannoiteratkaisuksi edulliset mineraalilannoitteet, joiden käyttö on helppoa, tuotemerkit tuttuja ja valmisteet laadukkaita.

Energiakriisi on nostanut mineraalilannoitteiden hintoja, mikä on lisännyt kiinnostusta kierrätyslannoitteita kohtaan. Konkreettiset toimet kierrätyslannoitteiden ja maanparannusaineiden laadun parantamiseksi ovat avainroolissa kierrätysravinteiden kysynnän kasvattamiseksi. Huomiota olisi syytä kiinnittää myös rakenteellisten ongelmien ratkaisemiseen, joita ovat kierrätyslannoitteiden ja -ravinteiden tuotannon heikko kannattavuus ja valmisteiden alhainen jalostusaste.

Lisäksi puhdistamolietteen käsittelyn osittain ristiriitaisten tavoitteiden yhteensovittamista tulee jatkaa. Hankkeessa toteutettiin valittujen käsittelymenetelmien vertailu, jossa arvioitiin niiden tehokkuutta saastumisen ehkäisemisen, ravinteiden kierrättämisen ja ilmastonmuutoksen hillinnän näkökulmista. Vertailu osoitti, ettei toistaiseksi mikään menetelmä ole ylivertainen toisiin nähden.

Lietteen käsittelymenetelmän tehokkuus riippuu siitä, mitä sen käsittelyllä tavoitellaan. Kun tavoitellaan haitallisten aineiden riskien vähentämistä polttokäsittelyllä, ravinteiden kierrättämisen mahdollisuus heikkenee. Toisaalta tavoiteltaessa tehokasta ravinteiden kierrätystä lietteen kuivaaminen on välttämätöntä ja silloin hiilijalanjälki on muita käsittelymenetelmiä suurempi.

Itämeren suojelu vaatii yhteistyötä ja tiedonvaihtoa yli rajojen

EU:n Central Baltic -ohjelman rahoittamassa Sustainable Biogas -hankkeessa tehtiin yhteistyötä yli rajojen Latvian viranomaisten ja biokaasuyhdistyksen kanssa. Hankkeessa kerättiin kokemuksia ja oppeja myös Ruotsista ja Saksasta. Latviassa tunnistettiin riskejä, joita ei vielä käsitellä maan lainsäädännössä. Saksassa kehitetty konsepti fosforiherkistä alueista voisi soveltua myös Suomessa maatalouden ja viherrakentamisen ravinteiden levitysrajojen määrittämisen tueksi. Hanke kokosi yleisiä suosituksia biokaasun tuottajille ja viranomaisille, jotta vesistöystävällistä biokaasutuotantoa voitaisiin harjoittaa ympäri Itämeren.

Hankkeen tärkeisiin oppeihin kuitenkin kuuluu, että samat työkalut eivät toimi kaikkialla, sillä lähtökohdat, ongelmat ja lainsäädäntö ovat erilaisia. Siksi hankkeessa luotiin myös kansallisen ja alueellisen tason kehittämisehdotuksia, jotka antavat hyvän pohjan kestävän biokaasutuotannon edistämiseksi. Suomessa tärkeitä kehitettäviä teemoja ovat biokaasutuotannon sijainninohjaus ravinneylijäämäisillä alueilla, lupajärjestelmän kehittäminen, ravinteiden hallinnan edistäminen julkisissa hankinnoissa, kierrätysravinteiden hintakilpailukyky ja kysyntä, ravinteiden levitysrajat maataloudessa ja viherrakentamisessa, sekä ymmärrys ravinteiden hallinnan tarpeesta biokaasuun liittyvässä päätöksenteossa.

”Ravinteiden hallinnan edistäminen edellyttää eri sidosryhmien panosta ja yhteistyötä. Onkin tärkeää, että sidosryhmät tarttuvat suunnitelmiin ja kehitysehdotuksiin, jotta biokaasutuotannon ravinteiden hallinnan kehitys ei hidastuisi ja sitä myötä ravinnepäästöt Itämereen kasvaisi”, linjaa John Nurmisen Säätiön toimitusjohtaja Annamari Arrakoski-Engardt.

Sustainable Biogas -projekti järjestää EUSBSR Annual Forum 2022 -tapahtuman yhteydessä seminaarin, jossa keskustellaan biokaasuntuotannon ravinteiden hallinnan parantamisesta ja uusien biomassalähteiden hyödyntämisestä. Lue lisää tapahtumasta.

Lisätietoja:

Maija Salmiovirta
Projektipäällikkö
John Nurmisen Säätiö
maija.salmiovirta(at)jnfoundation.fi

Sustainable Biogas
Sustainable Biogas on Interreg Central Baltic -ohjelman rahoittama hanke, jonka toteuttivat John Nurmisen Säätiö, Varsinais-Suomen ELY-keskus, Suomen Biokierto ja Biokaasu ry, Latvian valtiolliset ympäristöpalvelut ja Latvian Biokaasuyhdistys. Hanke edisti yhdessä biokaasualan ja eri sidosryhmien kanssa ravinnepäästöjen vähentämistä biokaasun koko tuotantoketjussa raaka-aineiden käsittelystä mädätykseen ja ravinnerikkaiden mädätteiden turvalliseen hyödyntämiseen.

 

 

John Nurmisen Säätiö – Pelastamassa Itämerta
Vuonna 1992 perustetun John Nurmisen Säätiön tavoite on pelastaa Itämeri ja sen perintö tuleville sukupolville. Säätiön hankkeissa parannetaan Itämeren tilaa vähentämällä mereen kohdistuvaa kuormitusta ja ympäristöongelmia, kuten rehevöitymistä ja luontokatoa. Säätiön tehtävänä on myös vaalia, elävöittää ja välittää mereen liittyviä tarinoita sekä kulttuuriperintöä. Työtä ohjaavat tulokset ja vaikuttavuus. Säätiön toiminta rahoitetaan pääosin lahjoituksilla ja avustuksilla. www.johnnurmisensaatio.fi

Sustainable biogas -hankkeessa edistettiin biokaasutuotannon ravinteiden hallintaa ja ravinnepitoisten mädätteiden parempaa käsittelyä. Kuva: Vladvitek/Dreamstime

Aiheeseen liittyvää