John Nurmisen Säätiön vuoden 2011 Club Itämeri -tapahtuman isännöi Nokia. Tilaisuudessa kerrottiin säätiön projekteista ja varainhankinnan tilanteesta. Mukana oli noin 100 John Nurmisen Säätiön tukijaa ja yhteistyökumppania.
Yksityisen ja julkisen sektorin yhteispeliä tarvitaan
Tilaisuuden isäntä, Nokian yhteiskuntasuhteista vastaava johtaja Esko Aho viittasi aloituspuheenvuorossaan Michael Porterin näkemykseen yhteiskuntavastuusta. Aho totesi, että Nokialle Puhdas Itämeri -hankkeen tukeminen on hyvä esimerkki yhteistä arvoa (”shared value”) tuottavasta projektista. Vastuullista liiketoimintaa ei voi harjoittaa ilman julkisen sektorin tukea, jossa lainsäädäntö ja toimintatavat voivat luoda toimintaedellytykset ”kolmannen sukupolven yhteiskuntavastuulle”.
Säätiön hallituksen puheenjohtaja Juha Nurminen kiitti puheenvuorossaan säätiön tukijoita. Paljon huomiota saanut Pietarin-projekti ei olisi onnistunut ilman alkuaikojen ”riskisijoittajia” eli Nokiaa, Fortumia ja Sanomaa. Kuudessa vuodessa säätiöstä on kasvanut merkittävä ympäristötoimija ja monet yksityiset ja julkiset tukijat ovat tulleet mukaan.
Säätiöllä on nyt 17 projektia Luoteis-Venäjällä, Virossa, Latviassa, Puolassa sekä Valko-Venäjällä sijaitsevilla jätevedenpuhdistamoilla. Näistä ensimmäinen ja suurin oli yhteistyöprojekti Pietarin vesilaitoksen kanssa. Projekti saatiin päätökseen tämän vuoden kesäkuussa, ja sen ansiosta Itämeren vuotuinen fosforikuorma vähenee 1000 tonnilla. Nurminen kertoi, että juhlallisuuksien jälkeen heinäkuussa Pietarin vesilaitoksen kanssa sovittiin vielä tulosten jatkuvasta seurannasta.
Yksityiset lahjoittajat ovat mahdollistaneet merkittävän julkisen sektorin tuen – säätiön suurprojekti Valko-Venäjällä alkamassa
Säätiön rehevöitymishankkeiden neuvonantajaryhmän puheenjohtaja Veli Sundbäck totesi, että HELCOMin mukaan Itämeren vuosittaista ravinnekuormaa on vähennettävä vielä 7000 fosforitonnilla. Pietarin jälkeen mistään Itämeren kaupungista ei löydy niin suuren mittaluokan yhtä yksittäistä projektia – loput vähennettävät tonnit on haettava useista kohteista.
Suomalaisten tukijoiden ansiosta säätiö on myös onnistunut avaamaan ovet kahdelle suuren mittaluokan EU-rahoitteiselle yhteisprojektille. PURE-hanke on ollut jo käynnissä vuodesta 2010 ja PRESTO-hanke hyväksyttiin uudeksi EU:n Itämeriohjelman hankkeeksi kesäkuussa 2011.
Näiden EU-rahoitteisten projektien yhteenlaskettu budjetti on 7,2 miljoonaa euroa, joista 3 miljoonaa on suoria investointeja jätevedenpuhdistamoiden tehostettuun fosforinpoistoon säätiön kohdekaupungeissa. Marjukka Porvari, säätiön rehevöitymishankkeista vastaava johtaja kertoi tarkemmin säätiön projekteista.
Valko-Venäjän jätevedenpuhdistamot rakennettiin neuvostoaikana, joten tarvittava infrastruktuuri on suurelta osin olemassa. Ravinteiden poiston uusinta teknologiaa ei kuitenkaan tunneta eikä se ole käytössä, joten tilanne on samankaltainen kuin Pietarissa säätiön aloittaessa projektinsa siellä. Näin ollen Valko-Venäjällä on hyvä tilaisuus vähentää fosforikuormitusta kustannustehokkaasti.
Tähän tähtää myös kesällä käynnistynyt EU-rahoitteinen yhteisprojekti PRESTO. Sen tarkoitus vähentää Itämeren vuotuista fosforikuormaa vähintään 500 tonnilla. Projektin kesto on kolme vuotta. PRESTO-hankkeen hallinnosta vastaa Itämeren kaupunkien liitto UBC. Säätiö johtaa tekniset selvitykset ja investoinnit. Hankkeeseen sisältyvästä koulutusosiosta vastaa Berliinin teknillinen yliopisto.
EU:n jätevesidirektiivi on liian löyhä – vesilaitosten tulisi pyrkiä HELCOMin suosituksiin
Juha Nurminen peräsi muutosta EU:n nykyiseen jätevesidirektiiviin, joka on suunniteltu Välimeren ja Atlantin sietokyvyn mukaan. Näihin verrattuna Itämeri on kuitenkin matala lätäkkö, joka ei millään voi kestää samaa ravinnekuormitusta.
Jos esimerkiksi Puolan sadat jätevedenpuhdistamot puhdistaisivat jätevetensä HELCOM-suositusten mukaisesti, poistaisi Puola vuositasolla 2500 fosforitonnia Itämeren kokonaiskuormituksesta. Marjukka Porvari tähdensi motivaation merkitystä Itämeren suojelutyössä. Itämeren alueen poliittisia päättäjiä, kaupunkeja ja vesilaitoksia pitäisi motivoida noudattamaan HELCOM-suosituksia. Esimerkiksi Pietarin kaupunki sitoutui vapaaehtoisesti puhdistamaan jätevetensä paremmin kuin mitä EU edellyttää.
Yksi tapa sitouttaa on kertoa Itämeren alueen menestystarinoista ja sankareista. Tällainen ”vihreä lista” oli keskustelussa mukana olleen HELCOMin edustajan Mikhail Durkinin idea. Durkin piti tärkeänä, että yhteistyötä Venäjän kanssa vahvistetaan tuomalla Venäjä Itämeri-työn ytimeen.
Tankkeriturva-hanke etenee julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöprojektina
Liikenneviraston pääjohtaja Juhani Tervala johdatteli keskustelua tilaisuuden toiseen aiheeseen, Suomenlahden öljykuljetusten turvallisuuteen. Suomenlahden kapeilla väylillä liikkuu noin 20 tankkeria vuorokaudessa. Hän totesi, että tilastollisesti Suomen aluevesillä pitäisi tapahtua noin neljä öljyvahinkoa vuodessa. Todellisuudessa niitä on tapahtunut paljon vähemmän, noin 1–2 onnettomuutta vuodessa.
Liikennevirastolla on merkittävä rooli John Nurmisen Säätiön Tankkeriturva-hankkeessa, joka myös on julkisen ja yksityisen sektorin lippulaivaprojekti. Hankkeella on hyvin konkreettinen tavoite: siinä luotavan palvelun avulla pyritään vähentämään suuren öljyonnettomuuden riskiä. Hankkeen tarkoitus on tuoda ENSI-navigointikäytäntö kaikille Suomenlahdella liikkuville aluksille.
Säätiön Tankkeriturva-hankkeen neuvonantoryhmän puheenjohtaja Juhani Kaskealan johdattelemassa paneelikeskustelussa olivat mukana projektijohtaja Pekka Laaksosen lisäksi Neste Oilin MT Mastera –tankkerin päällikkö Stig Sundberg ja Liikenneviraston johtaja Tiina Tuurnala. Tiina Tuurnala ei pitänyt riskinä aluksia, joille Suomenlahden erityispiirteet ovat tuttuja. Mutta kun Suomenlahdellla kuljetusmäärät nousevat, niiden takana on uusia öljy-yhtiöitä ja uusia miehistöjä, jotka liikkuvat tuntemattomilla vesillä eivätkä ole joutuneet kosketuksiin jään ja lumen kanssa. Stig Sundberg nostikin talvimerenkulun haasteet yhdeksi suurimmaksi merenkulun turvallisuutta uhkaavaksi tekijäksi.
Työpanosta ja palveluja ENSI-hankkeeseen lahjoittaneista tahoista olivat mukana kommentoimassa Juhani Damski Ilmatieteen laitokselta ja Kai Valtari Arctia Icebreakingilta. Juhani Damski kertoi, että Ilmatieteen laitos antaa sääolosuhteisiin liittyvän varoituksen noin kerran kolmessa päivässä. Kari Kosonen Finnpilot Pilotagesta kommentoi palvelua erityisesti luotsauksen näkökulmasta ja totesi, että se on hyvä askel suuntaan, jossa komentosillalle tarjotaan kaikki reittiin liittyvä relevantti tieto yhdessä paketissa. Nyt komentosillan täytyy aina olla aloitteellinen ja hakea tieto eri lähteistä. Tönis Pärsim Tallinnan VTS-keskuksesta piti Suomen, Venäjän ja Viron yhteistä raportointi- ja seurantajärjestelmää GOFREP:ia hyvänä ja uskoi ENSI-palvelun tuovan siihen lisäarvoa.
Säätiö jatkaa varainhankintaa päästäkseen tavoitteisiinsa
Säätiön asiamies Erik Båsk kiitti loppupuheenvuorossaan säätiön tukijoita, joita ilman säätiön toiminta ei olisi mahdollista.
Säätiö oli tämän vuoden huhtikuuhun mennessä kerännyt 7,1 miljoonaa Puhdas Itämeri –työhön. Varainkeruu aloitettiin vuonna 2005 ja erityisesti viime vuosina lahjoitettujen palvelujen ja työn määrä on ylittänyt rahallisen tuen määrän. Varoista on käytetty 4,4 miljoonaa euroa. Lahjoitetuilla varoilla säätiö on käynnistänyt 17 jätevedenpuhdistamoprojektia ja vienyt Pietarin suurprojektin päätökseen. Lisäksi säätiö on käynnistänyt Tankkeriturva-hankkeen vuonna 2009.
Varainkeruu jatkuu, jotta säätiö pääsee tavoitteisiinsa. Päämääränä on vähentää Itämeren vuotuista fosforikuormaa 2500 tonnilla vuoteen 2015 mennessä ja saada ENSI-palvelu käyttöön Suomenlahdella kulkevilla tankkereilla vuoden 2013 aikana.