16.09.2013

Club Itämeri 2013: Hyviä uutisia Suomenlahdelta. Puhdas Itämeri -hankkeille jatkoa vuoden 2015 jälkeen

Kuvassa Helena Aatinen, Fortum ja Peter Fagernäs säätiön hallituksesta. Kuvaaja Max Edin.
Kuvassa Helena Aatinen, Fortum ja Peter Fagernäs säätiön hallituksesta. Kuvaaja Max Edin.

Nyt neljättä kertaa järjestetty Club Itämeri kokoontui Fortumin pääkonttorissa Espoossa syyskuun 10. päivänä. Club Itämeri on John Nurmisen Säätiön vuosittainen tukijoille, yhteistyökumppaneille ja muille sidosryhmille järjestettävä tapahtuma. Tänä vuonna klubia isännöi Fortum, joka on säätiön Puhdas Itämeri -hankkeiden pitkäaikainen tukija.
Fortumin viestintäjohtaja Helena Aatinen avasi tilaisuuden. “Investoimalla Itämeren suojeluun investoimme nykyisten ja tulevien sukupolvien ympäristöön. Uskomme myös, että John Nurmisen Säätiön Puhdas Itämeri -hankkeiden myötä meillä on tilaisuus aktiiviseen vuoropuheluun Itämeren alueen eri toimijoiden kanssa.

Suomenlahdella merkkejä elpymisestä

John Nurmisen Säätiön hallituksen puheenjohtaja Juha Nurminen totesi, että vaikka maatalous on Itämeren suurin ravinnekuormittaja, nopein ja kustannustehokkain tapa parantaa meren tilaa on edelleen suurimpiin pistekuormittajiin puuttuminen. ”Suomenlahden tila on parantunut. Työtä on edelleen jatkettava, mutta samaan aikaan meidän täytyy lisätä vauhtia Itämeren pääaltaalla. Maantieteellisesti Puhdas Itämeri -hankkeiden painopiste on edelleen Venäjällä, Puolassa ja Valko-Venäjällä – ja jatkamme ravinteiden poistoa pistemäisistä kuormittajista.

HELCOM arvioi, että Itämeren vuotuisesta fosforikuormasta on leikattava vielä 9000 tonnia, jotta vedet kirkastuvat. Juha Nurminen kiteytti säätiön ”ensiapureseptin”, jolla seuraavien vuosien aikana voidaan saavuttaa suuria vähennyksiä. Ensinnäkin kaikkien Itämeren alueen vedenpuhdistamoiden olisi käsiteltävä jätevedet HELCOMin suositusten mukaisesti. Toinen tärkeä toimenpide on estää fosforipäästöt lannoitetehtaan kipsikasoista, erityisesti Puolan Gdanskissa ja Szczecinissä.

Suomen ympäristökeskuksen SYKE:n pääjohtaja Lea Kauppi vahvisti, että Itämeren tila on paikoitellen parantunut. ”Vaikka vuosivaihtelut otetaan huomioon, on havaittavissa positiivista kehitystä – erityisesti Suomenlahden rannikolla. Meidän täytyy olla kärsivällisiä – mutta suunta on oikea.”

Suuronnettomuus minuuteista kiinni

Tankkeriturva-hanke on edennyt käyttöönottovaiheeseen. Samalla projektin vetovastuu on siirretty säätiöltä Liikennevirastolle. Säätiö jatkaa vielä käyttöönottovaiheen valvomista, toisin sanoen, varmistaa, että myös käytännössä suurin osa Suomenlahdella kulkevista tankkereista ottaa ENSI-järjestelmän käyttöön vuoden 2014 aikana.

Projektin puitteissa on luotu ENSI (Enhanced Navigation Support Information), järjestelmä joka pohjautuu jo tällä hetkellä Liikenneviraston käytössä olevaan GOFREP-järjestelmään (Gulf of Finland Reporting System). Tarkoituksena on luoda alusta ja palvelu, jonka avulla tankkerin päällikkö voi helposti lähettää reittisuunnitelmansa kolmannen osapuolen tarkistettavaksi. Tällaistä käytäntöä ei vielä ole olemassa, joten virheellisiä reittisuunnitelmia ei tunnisteta.

Suomenlahti on yksi maailman vilkkaiten liikennöidyistä merialueista. Ylijohtaja Tiina Tuurnala Liikennevirastosta kertoi että tämänhetkinen talouden taantumalla ei ole ollut vaikutusta öljynkuljetuslukuihin. Pikemminkin määrät kasvavat tasaisesti. Vuonna 2012 tilastoitiin 300 vaaratilannetta, joista 20 oli estettyjä karilleajoja. Tuurnala mainitsi esimerkkinä yhden läheltä-piti tilanteen lokakuussa, jolloin kreikkalainen tankkeri m/t Lovina oli hyvin lähellä aiheuttaa öljykatastrofin Suomenlahdella.
Onnettomuudelta vältyttiin Suomen meriliikennekeskuksen tarkkaavaisen alusliikenneohjaajan ansiosta. Ohjaaja huomasi, että tankkerin reitti oli epäilyttävä, ja otti yhteyttä venäläiskollegaansa, joka käski tankkeria muuttamaan kurssiaan välittömästi. Jos ENSI-palvelu olisi ollut tuolloin käytössä, vaaratilannetta ei olisi syntynyt, sillä järjestelmä olisi varoittanut päällikköä vanhentuneesta reittisuunnitelmasta ja suositellut syvien vesin kautta kulkevaa reittiä.

Vihreä talous kaipaa vahvaa visiota

Lea Kauppi totesi puheessaan: “Jos olemme vakavissamme vihreän talouden suhteen, meidän täytyy muuttaa perusteellisesti nykyistä ajatteluamme ja toimintaamme. Julkisen sektorin tulisi edistää rakennemuutosta.
Julkinen sektori voi merkittävästi tukea edelläkävijäyrityksiä, esimerkiksi referenssien antamisessa, joiden avulla yritykset saavat asiakkaita. Suomessa on syntynyt loistavia menestystarinoita, esimerkiksi metsäteollisuudessa ja jätevedenkäsittelyssä. Ympäristökäytäntöjen suhteen paperiteollisuus on ollut edelläkävijä juuri siitä syystä, että ympäristövaatimuksista on ollut tietoa etukäteen, jolloin teollisuus on pystynyt kehittämään teknologiat ajoissa ja jopa vaatimuksia paremmin.

Kauppi huomautti että Suomi on yleensä menestynyt toimeenpanossa, kun taas Ruotsi on pystynyt luomaan pitkän ajan vision ja lähtenyt toteuttamaan sitä. Tämä visio puuttuu Suomesta. Haasteet ovat monimutkaisia ja päällekkäisiä. Tästä nousi esille kaivosteollisuus ja Talvivaaran tapaus, joka muistuttaa, mitä voi tapahtua, kun ja kansallinen ja paikallinen edunvalvonta eivät kohtaa.
Kauppi peräänkuulutti rohkeutta ja visiota: ”Meidän tulisi asettaa tarpeeksi kunnianhimoiset tavoitteet.”

Vastuuta ei voi ulkoistaa julkiselle sektorille

Keskustelu julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudesta jatkui yritysvastuupaneelissa. Paneelin moderaattorina toimi MTV3:n uutispäällikkö Ilkka Ahtiainen, ja panelistit olivat Fortumin teknologiajohtaja Heli Antila, Vallila Interiorin hallituksen puheenjohtaja Anne Berner, Nordean CSR-johtaja Liisa Jauri sekä Hannu Syrjänen John Nurmisen Säätiön hallituksesta.

Anne Bernerin mukaan listautumattomat yritykset voivat ottaa vapaammin kantaa yritysvastuuseen. Mutta mikään yritys ei voi tinkiä kilpailukyvystään.
Bernerille hänen luotsaamansa Uusi Lastensairaala 2017 -hanke, jossa yksityinen säätiö hakee rahoitusta täydentääkseen julkista rahoitusta, on henkilökohtaisestikin tärkeä projekti. Berner vertasi Lastensairaala- ja Puhdas Itämeri -hankkeita, joissa molemmissa on taustalla voimakas tahto ja intohimo tehdä jotain konkreettista, josta koko yhteiskunta hyötyy. Yksityinen raha on tervetullutta, jos sillä voidaan nopeuttaa projektien etenemistä. Panelistit olivat jyrkästi eri mieltä liittyen keskusteluun, jossa julkisen rahoituksen sanotaan vähentävän veronmaksajien moraalia ja halukkuutta maksaa veroja.
Fortumilla on mittavaa ydinvoimaliiketoimintaa, ja samanaikaisesti se kehittää ja markkinoi kestäviä energiaratkaisuja. Fortumin teknologiajohtaja Heli Antila totesi: ”Me emme näe tässä ristiriitaa sillä uskomme, että globaalit energiajärjestelmät kehittyvät asteittain aurinkoenergian suuntaan. Kaikki resurssit, energia mukaan lukien, on käytettävä mahdollisimman tehokkaasti. Uusiutuvien energialähteiden pitäisi olla ensisijainen tapa tuottaa energiaa. Tämä ei kuitenkaan pienennä inhimillisestä toiminnasta aiheutuvaa hiilijalanjälkeä tarpeeksi nopeasti. Meidän täytyy löytää realistinen ratkaisu tänä päivänä ja miettiä, millä toimenpiteillä voidaan edetä pitkän tähtäimen visiota kohti. Tulevina vuosina ydinvoima on osa tätä ratkaisua ja sen vuoksi on jatkossakin osa portfoliotamme.

Kuusi valmista projektia, varainhankinta jatkuu

Asiamies Erik Båsk päätti tapahtuman kertomalla säätiön varainhankinnan tilanteesta. Säätiö on kerännyt 9,1 MEUR 2005-7/2013 välisenä aikana. Näistä varoista on käytetty 6,9 MEUR. Varoilla on käynnistetty nykyiset rehevöitymishankkeet sekä Tankkeriturva-hanke. 21 rehevöitymisprojektista on saatu valmiiksi kuusi. Säätiö on myös käynnistänyt kaksi EU-rahoitteista projektia, PURE- ja PRESTO -hankkeet. Niiden kokonaisbudjetti on 7,2 MEUR, joista 3 MEUR on suoria investointeja jätevedenpuhdistamoille. Säätiölle lahjoitetun työn osuus ei sisälly näihin lukuihin, ja on jatkossakin erittäin tärkeää.

Säätiö jatkaa varainhankintaa tuleviin projekteihin ja hakee aktiivisesti uusia projekteja koko Itämeren valuma-alueella. Säätiön hallitus on päättänyt, että säätiön toiminta jatkuu vuoden 2015 jälkeenkin.

 

Aiheeseen liittyvää