05.11.2010

Fosforinpoisto tepsii

VeliSundbck-AsiantuntijanAani5. marraskuuta, 2010

Merkittävimmät Itämeren ympäristöteot tehdään jätevedenpuhdistamoilla. Kaupunkien jätevedet ovat edelleen Itämeren suurin kuormittaja. Siksi vesilaitoksilla tehtävä puhdistustyö – typen ja fosforin vähentäminen – on ensiarvoisen tärkeää.

Tutustuin John Nurmisen Säätiön Itämerityöhön ensimmäisen kerran seitsemisen vuotta sitten,  kun Nokiassa mietimme, mitä ympäristöprojekteja voisimme ryhtyä tukemaan. Säätiön omille toimilleen määrittelemät kriteerit tekivät vaikutuksen. Ne tuntuivat kuin omiltamme: keskitytään parhaan mahdollisen ympäristövaikutuksen aikaansaamiseen kustannustehokkaasti, nopeasti ja mitattavasti. Tehdään mieluummin kuin puhutaan. Älkää ymmärtäkö väärin: kyllä puhekin on arvokasta Itämerityötä, mutta vasta konkreettiset toimet parantavat meren tilaa.

Olin iloinen, kun Juha Nurminen pyyysi minua mukaan säätiön hallitukseen pian kolmisen vuotta sitten. Jätettyäni kokopäivätyöni Nokian johdossa, olen koettanut olla aktiivinen hallituksessa.

Erityisvastuullani on rehevöitymishankkeiden neuvonantajaryhmän puheenjohtajuus. Säätiön rehevöitymishankkeet ovat jätevedenpuhdistamoprojekteja, joita vedämme yhdessä kaupunkien vesilaitosten kanssa. Rehevöitymisen neuvonantajaryhmässä on paitsi säätiön edustajia, myös rahoituslaitosten, Suomen ympäristökeskuksen, ympäristöministeriön, ulkoministeriön ja WWF:n edustajat. He tuovat verkostonsa ja asiantuntemuksensa  käyttöömme ilman korvausta. Ryhmän työ on hyvin konkreettista. Käsittelemme projektien etenemistä, etsimme ratkaisuja vaikeisiin tilanteisiin, keskitymme myönteisen ympäristövaikutuksen saavuttamiseen.

Erityisen arvokkaana olen pitänyt jatkuvasti varmistaa ryhmän asiantuntijoiden kanssa, että teemme rehevöitymishankkeissamme oikeita asioita oikealla tavalla. Meidän on pidettävä fokuksemme tiukkana: rönsyilyyn ei ole varaa, koska resurssimme sittenkin ovat varsin rajoitetut. Toimimme lahjoitusvaroin ja niitä meidän on käytettävä vastuullisesti. On pidettävä päämäärä kirkkaana: mistä löydämme suurimman mahdollisen positiivisen ympäristövaikutuksen? Mitkä projektit parantavat Itämeren tilaa konkreettisesti, mitattavasti, nopeasti ja kustannustehokkaasti?

Aloitimme Pietarissa vuonna 2005, missä ensi vuonna juhlimme projektin loppuun saattamista. Silloin varmaan blogeissammekin palaamme asiaan. Jo tänä kesänä olemme voineet iloita Suomenlahden itäisellä osalla tapahtuneesta meren tilan parantumisesta. Fosforinpoisto Pietarissa tepsii. Rohkaiseva ja kannustava uutinen.

Kun säätiö lähti mukaan Itämeren suojelutyöhön, ei arvattu, että Pietarin jälkeen tulisi vielä monta muuta projektia mukaan. Tällä hetkellä meillä on yhdeksän projektia viidessä maassa.

Otan niistä tässä esiin EU-rahoitteisen PURE-hankkeen.

Lokakuun lopussa Riiassa kokoontuivat kaikki PURE-hankkeessa mukana olevien jätevedenpuhdistamojen edustajat. Tilaisuutta isännöinyt Riian vesilaitos voi olla ylpeä saavutuksistaan: Riika on ensimmäinen PURE-hankkeen vesilaitos, joka investoi ja lähtee viemään eteenpäin fosforinpoistoprojektia PURE-hankkeen lipun alla. Riian vesilaitos on jo nyt iso projekti, ja siellä päästään merkittäviin fosforivähennyksiin  – yli sataan fosforitonniin vuositasolla. Valko-Venäjän Brest seuraa esimerkkiä. Molemmilla laitoksilla ollaan nyt nopeasti toteuttamassa merkittäviä ympäristötekoja suhteellisen pienillä investoinneilla. Molemmissa kaupungeissa on suunnitteilla  suuret laitosten uudelleenrakennusprojektit, mutta nyt toteutettavilla kemiallisen fosforinpoiston investoinneilla  voidaan saada nopeasti parannusta Itämeren tilaan. Näitä investointeja voidaan hyödyntää myös laajempien parannusprojektien jälkeen täydentämässä biologista ravinteiden puhdistusprosessia.

Tärkeätä Riian kokoontumisessa ei ollut ainoastaan asia, vaan myös Riian henki. Säätiömme rehevöitymishankkeista vastaava johtaja Marjukka Porvari ja hänen kanssaan säätiössä PURE-hankkeiden parissa työskentelevät Tuuli Ojala ja Elena Kaskelainen kertoivat, että Riiassa oli hyvä tekemisen meininki. Muiden kaupunkien vesilaitosten edustajat todella aikovat seurata Riian esimerkkiä. PURE-hanketta koordinoiva Itämeren kaupunkien liitto ja projektipartneri HELCOM ovat tehneet hienoa työtä tässä projektissa. Kuulin, että Riiassakin oli ollut puhetta siitä, että suomalaiset ovat hienosti vauhdittaneet hankkeita – tästä erityiskiitos Itämeren kaupunkien liiton Eijalle, HELCOMin Lotalle – sekä tietysti Marjukalle, Tuulille ja Elenalle.

Palaan Valko-Venäjään vielä seuraavassa blogissani. Moni ei tule ajatelleeksi, että Valko-Venäjänkin jätevedet  rasittavat Itämerta – huolimatta siitä, että Valko-Venäjällä ei ole yhtään rantaviivaa. Jos ja kun Brestiin – ja tulevaisuudessa myös muille Valko-Venäjän jätevedenpuhdistamoille – saadaan vietyä tehostettu fosforinpoisto, virtaa Väinäjoesta, Veikselista ja Niemanista yli tuhat tonnia vähemmän fosforia Itämereen. Pietarin jälkeen suurin potentiaali Itämeren tilan nopeaan parantamiseen löytyy siis Valko-Venäjältä.

Veli Sundbäck
John Nurmisen Säätiön hallituksen jäsen ja Rehevöitymishankkeiden ohjausryhmän puheenjohtaja

Asiantuntija ääni -sarjaan kokoamme ansiokkaita, Itämerta käsitteleviä kirjoituksia.

Aiheeseen liittyvää