Lannoite­laivaus-hanke

Lannoitelaivaus-hankkeen ensi vaiheessa selvitetään satamien lannoitelastaukseen sekä lastiruumien pesuun liittyviä ravinnepäästöriskejä sekä parhaita tekniikoita ja käytäntöjä niiden ehkäisyyn. Seuraavassa vaiheessa edistetään päästöjä vähentävien toimien käyttöönottoa koko Itämeren alueella yhdessä alan toimijoiden, kuten satamien, satamaoperaattoreiden, varustamoiden ja lannoitteiden valmistajien kanssa.

Tavoite
Tavoite
Ehkäistä lannoitteiden merikuljetuksista aiheutuvia ravinnepäästöjä koko Itämeren alueella.
Aikataulu
Aikataulu
2020
2024
Tilanne
Tilanne
Kartoitettu Itämeren alueen satamien ravinnepäästöriskejä ja aloitettu konkreettinen yhteistyö alan toimijoiden kanssa päästöjen vähentämiseksi.

Itämeren suojelussa on tunnistettu uusi hyvin merkittävä ravinnepäästölähde: lannoitteiden merikuljetukset. Ravinnepäästöriski liittyy satamissa tapahtuvaan lannoitelastien lastaukseen ja purkuun sekä lannoitteita kuljettaneiden alusten ruumien pesuun avomerellä. 

Itämerellä satamien läpi kulkee vuosittain yli 44 miljoonaa tonnia lannoitetta ja määrä on vain kasvussa. Lannoitekuljetuksista aiheutuu hävikkiä, josta osa päätyy suoraan rehevöittämään Itämerta. Lannoitelastauksissa ongelmana ovat muun muassa lannoitteiden huolimaton käsittely tai huonokuntoinen lastaustekniikka, jonka vuoksi helposti pölyävää lannoitetta kulkeutuu joko ilman tai hulevesien mukana ympäristöön. Lannoitekuljetuksen jälkeen alukset usein pesevät ruumansa avomerellä, jolloin ruumaan jääneet lannoitejäämät voivat päätyä pesuveden mukana suoraan mereen. 

Mahdollisuus merkittävään ravinnevähennykseen

John Nurmisen Säätiön Lannoitelaivaus-hankkeen ensi vaiheessa selvitettiin lannoitekuljetuksiin liittyviä päästöriskejä, riskien mittaluokkaa sekä keinoja päästöjen vähentämiseksi.  

On osoittautunut, että vilkkaista lannoitesatamista voi kulkea mereen vuosittain jopa satoja kiloja fosforia ja satoja tonneja typpeä pelkästään hulevesien kautta. Tämä kuormitus vastaa mittaluokaltaan suuren kaupungin jätevedenpuhdistamoilta tulevaa ravinnekuormaa. Lannoitesatamat voivat siis olla hyvin merkittäviä pistemäisiä ravinnekuormituksen lähteitä. Hyvä uutinen on kuitenkin se, että näitä päästöjä voidaan ehkäistä hyvin yksinkertaisin ja edullisin keinoin, kuten kiinnittämällä huomiota hävikin vähentämiseen ja hyviin siivouskäytäntöihin.  

Päästöjenvähennystoimet käyttöön lannoitesatamissa ympäri Itämerta

Olemme keränneet yhteen parhaita tekniikoita ja käytäntöjä päästöjen vähentämiseksi yhdessä alan toimijoiden, kuten satamien, varustamoiden, satamaoperaattoreiden ja lannoiteteollisuuden kanssa. Hankkeen tavoitteena on saada jalkautettuja parhaita ravinnepäästöjä vähentäviä toimintatapoja mahdollisimman moneen lannoitesatamaan Itämeren alueella. 

Hankkeessa on myös kehitetty menetelmä lannoitesatamien ravinnepäästöjen seurantaan.  Samalla hankkeessa tehdään yhteistyötä ympäristöviranomaisten kanssa lannoitekuljetuksiin liittyvien ravinnepäästöjen valvonnan parantamiseksi ja parhaan tiedon välittämiseksi.  

 

Avaintekijänä yhteistyö 

Hankkeen onnistumisen edellytyksenä on laaja-alainen yhteistyö niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Suomen Satamaliiton apulaisjohtaja Kirsti Tarnanen-Sariola kannustaa yhteistyöhön: ”Lannoitehävikki on tyypillinen haaste, jossa tarvitaan yhteistyötä eri toimijoiden kesken.” Satamaoperaattoreiden toimitusjohtaja Juha Mutru jatkaa: ”Satamaoperaattorit ja rahtien omistajat tietävät nykykäytännöistä, ja siksi juuri heidän kanssaan on myös hyvä pohtia ratkaisuja. Suomessa toiminnanharjoittajilta löytyy nykyiselläänkin esimerkkejä meriympäristön hyvin huomioivista toimintatavoista ja -tekniikoista.” 

Eeva Tähtikarhu
Projektipäällikkö, meriympäristöhankkeet
John Nurmisen Säätiö
eeva.tahtikarhu(at)jnfoundation.fi
puh. +358 (0)50 314 2102