Lannoite­laivaus-hanke

Lannoitelaivaus-hankkeen ensi vaiheessa selvitetään satamien lannoitelastaukseen sekä lastiruumien pesuun liittyviä ravinnepäästöriskejä sekä parhaita tekniikoita ja käytäntöjä niiden ehkäisyyn. Seuraavassa vaiheessa edistetään päästöjä vähentävien toimien käyttöönottoa koko Itämeren alueella yhdessä alan toimijoiden, kuten satamien, satamaoperaattoreiden, varustamoiden ja lannoitteiden valmistajien kanssa.

Tavoite
Tavoite
Ehkäistä lannoitteiden merikuljetuksista aiheutuvia ravinnepäästöjä koko Itämeren alueella.
Aikataulu
Aikataulu
2020
2024
Tilanne
Tilanne
Kartoitettu Itämeren alueen satamien ravinnepäästöriskejä ja selvitetty parhaita tekniikoita päästöjen ehkäisyyn.

Itämeren suojelussa on tunnistettu uusi, mahdollisesti hyvin merkittävä ravinnepäästölähde: lannoitteiden merikuljetukset. Ravinnepäästöriski liittyy satamissa tapahtuvaan lannoitelastien lastaukseen ja purkuun sekä lannoitteita kuljettaneiden alusten ruumien pesuun avomerellä.

Itämerellä satamien läpi kulkee vuosittain yli 44 miljoonaa tonnia lannoitetta ja määrä on vain kasvussa. Lannoitekuljetuksiin liittyy myös hävikkiä, josta osa päätyy suoraan rehevöittämään Itämerta. Lannoitelastauksissa ongelmana ovat muun muassa lannoitteiden pölyäminen, joutuminen mereen joko suoraan lastausvaiheessa tai satamien hulevesien mukana, sekä muut käytännöt, joissa pölyävä materiaali kulkeutuu ilman mukana ympäristöön. Lannoitekuljetuksen jälkeen alukset usein pesevät ruumansa avomerellä, jolloin ruumaan jääneet lannoitejäämät voivat päätyä pesuveden mukana suoraan mereen.

John Nurmisen Säätiön Lannoitelaivaus-hankkeen ensi vaiheessa selvitetään lannoitekuljetuksiin liittyviä päästöriskejä sekä lannoitelastaukseen ja lastiruumien pesuun liittyviä parhaat tekniikoita päästöjen ehkäisyyn.  Seuraavassa vaiheessa edistetään päästöjä vähentävien toimien käyttöönottoa koko Itämeren alueella yhdessä alan toimijoiden, kuten satamien, satamaoperaattoreiden, varustamoiden ja lannoitteiden valmistajien kanssa. Lisäksi pyritään vaikuttamaan lastiruumien pesuvesiä koskevaan lainsäädäntöön.

Mahdollisuus merkittävään ravinnevähennykseen

Lannoitekuljetusten aiheuttama ravinnepäästöriski on nostettu esiin Itämeren suojelukomissio HELCOMissa vuosina 2018‒2019. Itämeren alueella toimivan Coalition Clean Baltic -järjestön mukaan varovaistenkin arvioiden perusteella lannoitekuljetuksista aiheutuva vuotuinen ravinnepäästö voi olla useita tuhansia tonneja. Suomessa mitatut lannoitesatamien hulevesien ravinnepitoisuudet osoittavat, että yksittäisestä satamasta saattaa päätyä hulevesien mukana mereen useita tonneja fosforia ja jopa satoja tonneja typpeä, mikä vastaa suuren kaupungin jätevedenpuhdistamon vuosipäästöjä. Päästöjä voidaan kuitenkin ehkäistä melko yksinkertaisin keinoin ja pienin investoinnein, joten tässä on mahdollisuus merkittäviin ravinnevähennyksiin varsin kustannustehokkaasti.

Yhteistyöhön myös venäläisten lannoitetuottajien kanssa

Suomi ja Venäjä ovat Itämeren alueen ainoat maat, joilla on omia fosforivarantoja ja sen myötä merkittävää fosforilannoitetuotantoa. Iso osa lannoitteesta kulkee meriteitse joko muihin Itämeren maihin tai edelleen maailman merille. Lannoitepäästöjen ehkäisyssä suomalaiset ja erityisesti venäläiset toimijat ovatkin merkittävässä roolissa. Yhtenä hankkeen tavoitteena on löytää yhteistyön mahdollisuuksia venäläisten lannoitetuottajien ja satamatoimijoiden kanssa. Säätiöllä on aiempien hankkeidensa kautta pitkä kokemus Venäjällä toimimisesta, ja hyvät kontaktit alan keskeisiin venäläisiin toimijoihin.

Hankkeen onnistumisen edellytyksenä on laaja-alainen yhteistyö niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Suomen Satamaliiton apulaisjohtaja Kirsti Tarnanen-Sariola  kannustaa yhteistyöhön: ”Lannoitehävikki on tyypillinen haaste, jossa tarvitaan yhteistyötä eri toimijoiden kesken.” Satamaoperaattoreiden toimitusjohtaja Juha Mutru jatkaa: ”Satamaoperaattorit ja rahtien omistajat tietävät nykykäytännöistä, ja siksi juuri heidän kanssaan on myös hyvä pohtia ratkaisuja. Suomessa toiminnanharjoittajilta löytyy nykyiselläänkin esimerkkejä meriympäristön hyvin huomioivista toimintatavoista ja -tekniikoista.”

Lisätietoja:

Eeva Tähtikarhu
Projektipäällikkö, Puhdas Itämeri -hankkeet
John Nurmisen Säätiö
eeva.tahtikarhu(at)jnfoundation.fi
puh. +358 (0)50 314 2102