31.08.2015

Itämeren ravinnepäästökauppa kehitteillä suomalais-ruotsalaisin voimin

Kirjoittaja Annamari Arrakoski-Engardt on John Nurmisen Säätiön asiamies.
Kirjoitus julkaistiin Kauppalehden Mediaplanet-liitteessä 24.6.2015.

John Nurmisen Säätiön johtaman NutriTrade-hankkeen tavoitteena on käynnistää ensimmäinen Itämeren suojeluun suunnattu ravinnepäästökauppa, kansallisesti Suomessa ja Ruotsissa sekä koko Itämeren alueella. Ravinnepäästökauppaan voidaan sisällyttää mitä tahansa todennettuja keinoja, joilla voidaan kustannustehokkaasti ja nopeasti vähentää rehevöittävien ravinteiden määrää Itämeressä. Tarkoituksena on luoda mekanismi näiden toimien tunnistamiseksi, rahoittamiseksi ja toteuttamiseksi. Hanke on nimetty yhdeksi Euroopan unionin Itämeristrategian lippulaivahankkeeksi.
Vuonna 2011 selvitettiin, kuinka paljon eri Itämeren maissa oltaisiin valmiit maksamaan Itämeren tilan paranemisesta. Eniten maksuhalukkaita on Ruotsissa ja toiseksi eniten Suomessa. Keskimääräinen maksuhalukkuus henkilöä kohti on korkein Ruotsissa, 111 euroa. Suomalainen maksaisi keskimäärin 56 euroa. Tulos ei yllätä: suomalaiset ja ruotsalaiset uimarit, kesämökkeilijät ja veneilijät kärsivät jokakesäisistä sinileväkukinnoista eniten – ja vastaavasti hyötyvät eniten meren tilaa parantavista toimenpiteistä.
Merkittävimmät mahdollisuudet Itämeren kuormituksen nopeaan vähentämiseen löytyvät Suomen ja Ruotsin rajojen ulkopuolelta: väkirikkaasta Puolasta, Venäjältä sekä Kaliningradin että Leningradin alueilta, ja Baltian maista. Kuormitusta tulee myös rantavaltioiden ulkopuolelta, etenkin Valko-Venäjältä, josta ravinteet, fosfori ja typpi virtaavat mereen Latvian, Liettuan ja Puolan jokien kautta.
Valko-Venäjä on hyvä esimerkki siitä, miksi Itämeren suojelussa kannattaa katsoa omien rajojen taakse. Miksi köyhän maan, jolla ei ole edes rantaviivaa Itämerellä ja joka ei edes ole EU:n tai Itämeren suojelukomission jäsen, pitäisi maksaa tehostetusta jätevesien puhdistuksesta, kun hyödyn saavat varakkaat Suomi ja Ruotsi? Nämä maat voivat upottaa satoja miljoonia omien maataloutensa ja pistekuormituksensa suitsimiseen ilman näkyvää tulosta meren tilassa. Siksi Itämeren suojelussa rajat ja sektorit ylittävät yhteistyö kannattaa ja on suorastaan aivan välttämätöntä. On tärkeää, että niukat resurssit kohdennetaan mahdollisimman kustannustehokkaisiin ja nopeisiin ravinnepäästöjä vähentäviin toimiin.
Miten ravinnekauppa toimii käytännössä?
NutriTrade-hankkeessa kehitetään uusia innovatiivisia keinoja, joilla voidaan vähentää Itämerta rehevöittävien ravinteiden määrää meressä.  Päästöjen ostajat ovat mukana vapaaehtoisesti ja rahoittavat nimikoituja ravinnekuormaa vähentäviä toimenpiteitä. Esimerkiksi kaupungit, kunnat, yksityiset yritykset ja kansalaiset voivat neutraloida oman fosforijalanjälkensä rahoittamalla kohdetta, jossa ravinteet voidaan poistaa mahdollisimman kustannustehokkaasti. Toisena osapuolena eli rahoituksen vastaanottajina ovat toimijat, jotka ovat valmiita vähentämään Itämeren ravinnepäästöjä omilla selkeästi mitattavilla toimillaan, mutta joilta puuttuu toimenpiteisiin vaadittava rahoitus. Näitä voivat olla mm. vesilaitokset, jotka ovat halukkaita parantamaan jätevesien puhdistusta yli vaaditun minimitason. Esimerkiksi Helsingin kaupunki on mukana pilotissa, jossa se voi neutraloida omat 20–30 tonnin vuosittaiset fosforipäästönsä tukemalla vastaavan määrän vähentämistä Valko-Venäjällä.
Vesilaitosten ravinteidenpoiston tehostamisen lisäksi on tunnistettu ja todennettu useita konkreettisia toimia, joilla voidaan vähentää ravinteita merestä, esimerkiksi simpukanviljely, peltojen kipsikäsittely sekä särkikalojen kalastus.
Kolmivuotista hanketta suunnitellaan käynnistettäväksi syksyllä 2015, ja se jatkuu vuoteen 2018. Hanketta johtaa John Nurmisen Säätiö, ja Suomesta mukana ovat Helsingin yliopisto ja Luonnonvarakeskus (LUKE) sekä Ruotsista Initiativet Hållbara Hav ja Sveriges Lantbruksuniversitet (SLU).

 

Aiheeseen liittyvää