09.09.2019

Itämeren suojelussa tarvitaan sinnikkyyttä

Itämeren valuma-alueen 14 valtion välinen yhteistyö on tuottanut hyviä tuloksia ja sillä on ollut merkitystä sekä meren että sen ympärillä olevien ihmisten ja yritysten kannalta.

Ilmastonmuutos on osa jokapäiväistä elämäämme. Valitsemme vähähiilisiä elintarvikkeita, kulkuneuvoja tai lämmitysjärjestelmiä ja kierrätämme kaiken mahdollisen. Ilmastonmuutoksesta, hiilinieluista ja päästöistä keskustellaan niin paljon, että joskus on vaikea käsitellä kaikkea tietoa ja keskittyä CO2-päästöjen leikkaamisen kannalta keskeisimpiin lähteisiin sekä tärkeimpiin – tieteellisesti sertifioituihin – menetelmiin.

Ilmastonmuutosta ja merten suojelua koskevissa keskusteluissa on yhtäläisyyksiä. Ensimmäistä kertaa on olemassa toimia, jotka sekä vähentävät maapallon lämpenemistä että hyödyttävät merten suojelua. Kaikki merten suojelun toimet eivät kuitenkaan vaikuta ilmastonmuutokseen.

Yksi sekä meriä että ilmastoa hyödyttävä toimi on kalastus: ikivanha tapa saada terveellistä ruokaa merestä lautaselle – mutta vain silloin, kun se tehdään kestävällä tavalla. Kalastuksen kautta rehevöityneiltä merialueilta kierrätetään huomattava määrä ravinteita maalle. Kala on ainoa elintarvike, joka ei kiihdytä ilmastonmuutosta tuotantonsa aikana. Jopa kasviperäiset elintarvikkeet aiheuttavat päästöjä, koska niitä tuotetaan pelloilla, jotka ovat enimmäkseen ilmastoa muuttavien kaasupäästöjen lähteitä. Vegaaniruokavaliollakin on negatiivinen vaikutus, vaikka se onkin paljon pienempi kuin maitoon tai lihaan perustuvan ruokavalion vastaava. Kestävällä tavalla pyydetty kala on terveellistä ja päästötöntä proteiinia, ja siten täydellinen perusta planetaariselle ruokavaliolle.

Ilmastonmuutos on kiihdyttänyt valtamerten suojelutyön vauhtia. Se on vaikuttanut myös siihen, miten me työskentelemme täällä John Nurmisen Säätiössä. Toteutamme konkreettisia Itämeren suojelutoimenpiteitä, jotka tuottavat mitattavissa olevia tuloksia ja varmistavat, että meren tarinat välitetään tuleville sukupolville. Suomenlahden vuosittaista rehevöittävää fosforikuormaa on onnistuttu pienentämään peräti 75 prosenttia useiden yhteishankkeiden avulla.

Ilmastonmuutoksen vaikutukset nopeuttavat kuitenkin edelleen Itämeren rehevöitymistä, joka on kaikkein vakavin mereen kohdistuva ympäristöongelma. Rehevöitymisen syynä ovat mereen kulkeutuvan fosforin ja typen suuret määrät. Joten nyt tarvitaan lisää vauhtia ja tehokkaampia menetelmiä.

Itämeren tiedeyhteisö on tuonut esiin ajatuksen siitä, että Itämeri voisi toimia testialustana myös muiden merten ongelmien ratkaisemiseksi. On syytä uskoa, että se voisi toimia. Ja on sanomattakin selvää, että se on välttämätöntä.

Kaikissa yhdeksässä Itämeren ympärillä olevassa valtiossa on esimerkiksi ympäristölakeja, toimiva jätteidenkeräysjärjestelmä, jätevesilaitoksia ja kasvava määrä eri materiaalien kierrätystä. Lisäksi yhteinen poliittinen foorumi HELCOM varmistaa, että uusimmat tutkimustulokset sisällytetään suojelutyöhön ja että meren suojelulle asetetaan yhteiset tavoitteet.

Itämeren suojeluyhteistyö on ollut erittäin menestyksekästä, ja olemme onnistuneet saavuttamaan hyviä tuloksia ravinteiden ja vaarallisten aineiden ulkoisen kuormituksen vähentämisessä. Ajatus uusien menetelmien testaamisesta käytännössä laboratoriotestien jälkeen, esimerkiksi Itämeren sisäisen ravinnekuormituksen vähentämiseksi, on tarpeen. Me John Nurmisen Säätiössä olemme perinteisten maalta mereen kuormitusta vähentävien hankkeidemme lisäksi aloittaneet jo ensimmäisen hankkeemme, nimeltään SEABASED, pilotoidaksemme toimenpiteitä sisäisen ravinnekuormituksen vähentämiseksi.

Meidän kaikkien on edettävä Itämeren suojelussa ja tehtävä kaikkemme palauttaaksemme meremme ekologisesti hyvään kuntoon. Olemme menossa oikeaan suuntaan, ja kollegoiden, jotka kohtaavat samanlaisia ongelmia rannikkovesillään, voi olla hyödyllistä tietää tämä.

Me tarvitsemme Itämerta. Sen huono tila on seurausta meidän – melko epäterveestä – suhteestamme siihen. Minun on kuitenkin sanottava, että uskon meidän ihmisten voivan myös tarjota ratkaisun siihen. Voimme palauttaa Itämeren hyvään kuntoon. Ei vain siksi, että pidämme siitä enemmän, kun se ei haise, tai koska tarvitsemme sitä hapen tuotantolaitoksena voidaksemme hengittää (meret tuottavat 50 prosenttia tarvitsemistamme hapesta). Teemme sen myös siksi, että meri on hyvässä kunnossa ollessaan arvokkaampi hyvinvointimme, kulttuurimme ja taloutemme kannalta, ja kykenee tuottamaan meille iloa ja kulttuuria tuloista puhumattakaan.

Sinnikkyyttä tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan. Meidän on jatkettava hyvää työtä, jotta voisimme elvyttää Itämeren. Meidän on jatkettava yhteistyötä rahoituksen, tutkimuksen, täytäntöönpanon ja tietoisuuden eri tasoilla. Toivottavasti Itämeri voi olla myönteinen esimerkki maapallon lämpenemisen ja ilmastonmuutoksen aiheuttaman levottomuuden aikoina.

Annamari Arrakoski-Engardt
John Nurmisen Säätiön asiamies

Blogi on julkaistu ensimmäisen kerran Nordic Investment Bank NIBin uutiskirjeessä 27.8.2019

Aiheeseen liittyvää