01.12.2020

Kipsi puolitti käsiteltyjen peltojen fosforihuuhtouman Vantaanjoella – John Nurmisen Säätiön mukaan jatkorahoitus kriittistä

Peltojen kipsikäsittely osoitti jälleen tehonsa ravinnekuormituksen nopeana vähentäjänä John Nurmisen Säätiön johtamassa Vantaanjoen kipsihankkeessa. Säätiö vetoaa päättäjiin, jotta toimenpidettä voitaisiin toteuttaa julkisella rahoituksella myös Vesiensuojelun tehostamisohjelman päätyttyä.

Vantaanjoen kipsihanke toteutettiin yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuutena, jossa John Nurmisen Säätiön tukijat ja hankepartnerit rahoittivat runsaat 70 % ja ympäristöministeriö vajaat 30 % hankkeesta.

”Peltojen kipsikäsittelyn tehokkuus vesiensuojelussa vakuutti meidät jo vuonna 2014, ja olemme sen jälkeen tehneet määrätietoisesti työtä kipsikäsittelyn saamiseksi suomalaisen vesiensuojelun keinovalikoimaan. Kipsikäsittelyn skaalaaminen Vantaanjoen mittakaavaan ei olisi ollut mahdollista ilman säätiön yksityisten tukijoiden merkittävää panosta, ympäristöministeriön mukaantuloa ja asiantuntevia hankepartnereita”, sanoo John Nurmisen Säätiön toimitusjohtaja Annamari Arrakoski-Engardt.

Vuosina 2018–2020 toteutettu Vantaanjoen kipsihanke ylitti tavoitteensa: hankkeessa käsiteltiin yli 3600 hehtaaria eli noin 10 % Vantaanjoen valuma-alueen peltopinta-alasta. Fosforihuuhtouma kipsikäsitellyiltä pelloilta puolittui, mikä vähentää sekä Vantaanjoen että Suomenlahden rannikkovesien rehevöitymistä. Kuten aiemmissa kokeiluissakin, kipsikäsittely osoittautui kustannuksiltaan edulliseksi vesiensuojelutoimeksi. Tulokset vahvistavat, että peltojen kipsikäsittelyn avulla voidaan merkittävästi leikata maatalouden ravinnekuormitusta. Siksi sen pitäisi olla avainasemassa Suomen vesiensuojelun tavoitteiden saavuttamiseksi.

Kipsikäsittelyllä hyviä tuloksia ravinnehuuhtouman vähentämisessä

Vantaanjoen kipsihankkeessa toteutettu peltojen kipsikäsittely puolitti fosforihuuhtouman käsitellyiltä peltolohkoilta. Toimenpiteessä kipsiä levitettiin neljä tonnia hehtaarille. Kaiken kaikkiaan 3 615 peltohehtaarin käsittelyn arvioidaan vähentävän Vantaanjoen valuma-alueelta tulevaa fosforihuuhtoumaa 8 500–10 500 kg vuosina 2018–2025. Kipsi ei vaikeuta kasvien fosforin saantia eikä vaikuta epäedullisesti satoihin.

”Kipsin vaikutukset näkyivät konkreettisesti seuranta-alueen veden kirkastumisena. Kaikkien kipsikäsittelyyn soveltuvien Vantaanjoen valuma-alueen peltojen fosforikuorman vähennyspotentiaali vastaa vuositasolla yli viidennestä ihmistoiminnasta syntyvästä kuormituksesta. Kipsikäsittely sopisi monille rannikkoalueiden pelloille, kun taas järvien valuma-alueilla sitä ei pidä käyttää”, kertoo tutkija Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry:stä.

Kipsikäsittelyyn osallistui 73 tilaa, kaksi kaupunkia sekä yksi oppilaitos. Vaikutuksia valumavesien laatuun seurattiin Lepsämänjoen mittausasemalla, jonka yläpuolisista pelloista käsiteltiin kipsillä noin 40 % (330 hehtaaria). Fosforikuorman muutos koko Vantaanjoen valuma-alueen tasolla arvioitiin seuranta-alueelta saatujen tulosten perusteella.

”John Nurmisen Säätiön hankkeissa vesiensuojelutoimien kustannustehokkuus on tärkeä kriteeri. Vantaanjoen hankkeessa saimme suuren osan kipsistä lahjoituksena Yaralta, jolloin kipsikäsittelyllä vähennetty fosforikilo maksoi 57 euroa. Kipsin markkinahinnalla laskettuna vähennetyn fosforikilon hinnaksi olisi tullut noin 80 euroa, mikä on edelleen huomattavasti vähemmän kuin maatalouden vesiensuojelutoimien keskimääräinen kustannus, noin 200 euroa per fosforikilo”, sanoo Puhdas Itämeri -hankkeiden johtaja Marjukka Porvari John Nurmisen Säätiöstä.

Osana hanketta toteutettiin myös luomutuotantoa palveleva pienimuotoinen luonnonkipsipilotti noin 80 hehtaarilla. Luomupelloilla käytettäväksi sallitun luonnonkipsin saatavuus osoittautui melko huonoksi, ja kipsin laatu vaihteli eri lähteissä. Luonnonkipsillä vähennetyn fosforikilon kustannukset olivat yli kaksinkertaiset lannoitetuotannon ohessa syntyvään kipsiin verrattuna.

Vesiensuojelutoimi ei haittaa taimenen lisääntymistä

Kalastotutkimusten eli sähkökoekalastusten ja mädinhaudontakokeen perusteella kipsikäsittely ei heikennä kalaston tilaa, ja vedenlaatu sopii taimenen lisääntymiselle myös kipsikäsiteltyjen peltojen vaikutusalueella.

Suomi ei pääse vesiensuojelun tavoitteisiin ilman kipsiä – jatkorahoitus tarvitaan

Kipsikäsittelyä toteutetaan vuosina 2020–2024 Varsinais-Suomessa Vesiensuojelun tehostamisohjelman puitteissa ympäristöministeriön rahoituksella ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksen johdolla. Ohjelman tavoitteena on levittää kipsiä vähintään 50 000 hehtaarille Saaristomeren valuma-alueella. Jotta päästään vesienhoidon toimenpideohjelmien ja Itämeren suojelusopimuksen tavoitteisiin, pitää kipsin levityspinta-alaa Saaristomeren alueella kasvattaa.

”Hankkeen osapuolet ja viljelijät ovat tehneet arvokasta yhteistyötä Vantaanjoen hyväksi. Kipsin levitys on osoittautunut tehokkaaksi vesiensuojelukeinoksi, ja Vesiensuojelun tehostamisohjelma laajensi levitystä tänä vuonna myös Saaristomeren valuma-alueen pelloille. Kipsikäsittelyn lisäksi tarvitaan myös laaja joukko muita toimia ja yhteistyötä vesien hyvän tilan saavuttamiseksi. Meillä on vastuu pitää huolta vesistöistämme. Pysyvät resurssit työhön on turvattava myös jatkossa”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo.

”Kipsikäsittelyn kansallista rahoitusta tulee jatkaa ja kipsikäsittelyä laajentaa uusille alueille. Arviomme mukaan Suomessa olisi kipsikäsittelyyn soveltuvaa peltopinta-alaa lähes miljoona hehtaaria. Nämä pellot käsittelemällä Suomi voisi täyttää sekä Itämeren suojelukomissiolle tekemänsä kansainväliset sitoumukset että kotimaiset, Itämeren suojeluun liittyvät tavoitteet. Tätä mahdollisuutta ei saa jättää käyttämättä”, sanoo ympäristöekonomian emeritusprofessori, tutkimusjohtaja Markku Ollikainen Helsingin yliopistosta.

Vantaanjoen hankkeessa luodut toimintakäytännöt sopisivat myös EU-rahoituksella toimivan kipsikäsittelyn toimintamalliksi.

”Kustannustehokkain maatalouden vesiensuojelutoimi, peltojen kipsikäsittely, tulisi ottaa mukaan EU:n yhteiseen maataloustukijärjestelmään. Kipsi voidaan sisällyttää tukijärjestelmään niin sanottuna ei-tuotannollisena investointina, joka hyödyttää ympäristöä muttei lisää tuotantoa. Viljelijät voivat Vantaanjoen hankkeen tavoin hankkia kipsin, kuljetuksen ja levityksen helposti maatalouskaupan kautta ja EU kompensoi toimen sen valinneille. Peltolohkojen valinnassa voidaan priorisoida eroosioherkkiä ja korkean fosforiluvun peltolohkoja, jolloin saavutetaan maksimaalinen vesiensuojeluhyöty”, sanoo Puhdas Itämeri -hankkeiden projektipäällikkö Anna Saarentaus John Nurmisen Säätiöstä.

Lisätutkimuksia eri maalajeilla ja muokkausmenetelmillä

Kipsikäsittely on jo todettu toimivaksi vesiensuojelukeinoksi savimailla. Hankkeessa tunnistettiin kuitenkin vielä jatkotutkimustarpeita liittyen etenkin kipsin tehoon ja vaikutusaikaan eri maalajeilla ja muokkausmenetelmillä. Lisäksi kipsin yhteisvaikutus kalkin tai lannan kanssa vaatii vielä lisäselvityksiä.

”Mitä paremmin tunnemme kipsin tehon erilaissa oloissa, sitä enemmän pystymme rajallisilla resursseilla poistamaan Itämereen päätyvää fosforia”, korostaa erikoistutkija Petri Ekholm Suomen ympäristökeskuksesta.

Vantaanjoen kipsihankkeen toteuttivat John Nurmisen Säätiö, Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry, Suomen ympäristökeskus ja Helsingin yliopisto. Hanketta rahoittivat John Nurmisen Säätiön tukijat ja ympäristöministeriö, ja Yara lahjoitti hankkeelle vuosina 2019 ja 2020 käytetyn kierrätyskipsin.

Lisätietoja:

Kipsikäsittelyn tulevaisuus maatalouden ravinnevalumien hillitsijänä –Vantaanjoen kipsihankkeen loppuwebinaari 1.12.

Miten turvataan tehokkaan vesiensuojelutoimen jatko Suomessa ja muualla Itämeren alueella? Jatkuuko kipsikäsittelyn rahoitus? Millaisia tutkimustuloksia Vantaanjoen kipsihankkeesta saatiin? Aiheesta keskustelemassa joukko päättäjiä ja alan asiantuntijoita – katso videotallenne Vantaanjoen kipsihankkeen loppuwebinaarista.

 

Marjukka Porvari
Puhdas Itämeri -hankkeiden johtaja, John Nurmisen Säätiö
Puh. 041 549 1535
etunimi.sukunimi@jnfoundation.fi

Pasi Valkama
Tutkija, Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry
Puh. 044 767 1394
etunimi.sukunimi@vantaanjoki.fi

Petri Ekholm
Erikoistutkija, Suomen ympäristökeskus
Puh. 0295 251102
etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Markku Ollikainen
Professori, Helsingin yliopisto
puh. 02941 58065
etunimi.sukunimi@helsinki.fi

Laura Saijonmaa
Ympäristöneuvos, Ympäristöministeriö
Puh. 0295250261
etunimi.sukunimi@ym.fi

 John Nurmisen Säätiö – Itämeren suojelua ja kulttuuritekoja
Vuonna 1992 perustetun John Nurmisen Säätiön tavoite on pelastaa Itämeri ja sen perintö tuleville sukupolville. Säätiö on kulttuuriteoistaan palkittu tiedon välittäjä ja merellisen sisällön tuottaja. Säätiön Puhdas Itämeri -hankkeissa parannetaan Itämeren tilaa konkreettisilla, mereen kohdistuvaa kuormitusta ja ympäristöriskejä vähentävillä toimilla.
www.johnnurmisensaatio.fi

Kuva: Ilkka Vuorinen

Aiheeseen liittyvää