10.03.2020

Kipsiä tarvitaan Suomen vesiensuojelussa

John Nurmisen Säätiön vastine Turun Sanomissa 7.3.2020 julkaistuihin mielipidekirjoituksiin.

Seppo Lohtajan mukaan John Nurmisen Säätiö ”näyttää vihreää valoa Itämeren pysyvälle kuormittamiselle, sillä kipsikäsittely sitoo vain alle puolet uudesta kuormituksesta” (Turun Sanomat 7.3.).

Väite antaa täysin väärän käsityksen säätiön toiminnasta. En tiedä tarkasti, mihin ”uuteen kuormitukseen” kirjoittaja viittaa, mutta kipsikäsittely todella vähentää mm. Helsingin yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen johtamien monivuotisten tutkimusten mukaan välittömästi noin 50 % kaikesta pellolta tulevasta kokonaisfosforin kuormituksesta sekä vesistöjä samentavasta eroosiosta. Näiden tutkimuslaitosten mukaan mikään muu Suomessa tutkittu vesiensuojelutoimi ei ole yhtä tehokas ja nopeavaikutteinen nimenomaisesti pelloilta valuvan vesistöjen rehevöitymisen avainravinteen, fosforin leikkaamisessa.

Etenkin Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa, jossa peltojen fosforipitoisuudet ovat korkeita ja niiltä tulevat fosforivalumat suuria johtuen menneisyyden liikalannoituksesta ja toisaalta eläintuotannon keskittymisestä alueelle, kipsikäsittely on ainoa keino saada nopeasti apua vesistöjen rehevöitymiseen. Ensiaputoimet ovat vesistöille tarpeen, koska fosfori sitoutuu maaperään ja valuu sieltä vesistöihin vielä 20-30 vuoden ajan, vaikka lannoitus lopetettaisiin kokonaan.

Samaan aikaan on toki syytä puuttua peltojen korkeaa kuormitustasoa ylläpitäviin syihin, kuten eläinten lannan kertymiseen tietyille alueille ja sen myötä lannan peltolevitykseen, joka ylittää kasvien tarpeen.  Vaikka pellon humuskatoa voidaan estää käyttämällä lantaa mineraalilannoitteen sijaan, yksittäiseltä pellolta tulevia ravinnevalumia lannan käyttö mineraalilannoitteiden asemasta ei sinällään poista eikä edes vähennä. Luomuviljelykään ei ole ravinnepäästötöntä, ja kun mittarina ovat ravinnevalumat tuotettua satomäärää kohden, ne ovat luomussa jopa tavanomaista tuotantoa suuremmat. Pellon kipsikäsittely puolestaan vähentää sekä orgaanisen aineksen – myös humuksen – että fosforin valumaa.

Saman päivän lehdessä Airi Kulmalan ja Jenny Jyrkänkallio-Mikkolan (TS 7.3.) esille tuomat kosteikot eivät juurikaan pidätä ravinteita kasvukauden ulkopuolella, joten ravinnevalumien vähentämisessä leutoina talvina ne eivät auta. Kipsikäsittely vähentää tutkimusten mukaan ravinnevalumia yhtä lailla kuivina kuin sateisinakin vuosina ja leikkaa nimenomaisesti runsasvetisinä vuosina pelloilta tulevia kuormituspiikkejä.

Suomen ympäristökeskus on arvioinut, että ilmastonmuutos kasvattaa peltojen ravinnevalumia jopa 20% vuoteen 2050 mennessä muun muassa leutojen talvien vuoksi. Tästä syystä kipsin kaltaisia tehokkaasti kuormitusta vähentäviä ensiaputoimia tullaan tarvitsemaan vesiensuojelun keinovalikoimassa enemmän kuin koskaan.

Marjukka Porvari
Johtaja, Puhdas Itämeri -hankkeet
John Nurmisen Säätiö

Aiheeseen liittyvää