08.11.2016

Kustannustehokkuutta Itämeren suojelupolitiikkaan – John Nurmisen Säätiön NutriTrade-hanke ravistelee toimintamalleja EU:n Itämeri-strategian vuosifoorumissa Tukholmassa

John Nurmisen Säätiö haastaa tänään Tukholmassa järjestämässään seminaarissa EU:n Itämeri-strategian vuosifoorumin osallistujat vauhdittamaan Itämeren suojelupolitiikkaa. Tilaisuudessa keskustellaan Itämeren suojelun rahoituksesta sekä ns. joustomekanismeista. Niitä ovat esimerkiksi vapaaehtoinen tai velvoitteisiin perustuva päästökauppa sekä ekologiset kompensaatiojärjestelmät, joissa toimija korvaa aiheuttamansa haitan esim. kunnostamalla toisen vastaavan elinympäristön. Joustavuutta voidaan luoda myös tarjoamalla uusia tapoja osallistua Itämeren suojeluun.

Itämeren suojeluun ohjataan merkittävää julkista rahoitusta niin yksittäisiltä valtioilta kuin EU:ltakin. Myös yksityinen sektori kerää Itämeren suojeluun merkittäviä summia. Rahoitus ei kuitenkaan välttämättä kohdennu kaikkein tehokkaimpiin Itämeren suojelukeinoihin. Seminaarin tavoitteena on hakea ohjauskeinoja ja operatiivisen tason ratkaisuja, jotka kannustaisivat kohdistamaan Itämeren suojelutoimien rahoitusta tulevaisuudessa entistä tehokkaammin.

Kustannustehokkuus on John Nurmisen Säätiön NutriTrade-hankkeen lähtökohta: Kolmevuotisessa EU:n Interreg Central Baltic –ohjelman rahoittamassa hankkeessa pilotoidaan tehokkaita päästövähennystoimia ja rakennetaan alusta, jossa päästövähennysten toteuttajat, esimerkiksi teknologioiden ja palvelujen tarjoajat, voivat hakea rahoitusta konkreettisiin ja tuloksellisiin päästövähennystoimiin. Vapaaehtoiset rahoittajat voivat valita alustalta kohteen, jonka rahoitukseen he haluavat osallistua. Näin hankkeen lopputuloksena luodaan uusi mekanismi suojelutoimien rahoittamiselle.

Joustavuutta ja tehokkuutta – tiekartta poliittisille päättäjille

Konkreettisen hankkeita ja rahoittajia yhdistävän alustan lisäksi NutriTrade-hankkeen tavoitteena on laatia poliittisten päättäjien käyttöön tiekartta, jonka avulla vesiensuojelupolitiikkaan voidaan tuoda sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla lisää vaikuttavuutta.

Päästövähennystoimia testataan myös käytännössä hankkeen pilottitoimien avulla. Hankkeessa pilotoidaan Itämeren ravinnekuorman vähentämistä särkikalojen kalastuksella (Saaristomeren lähikalahanke), peltojen kipsikäsittelyllä (SAVE-hanke) ja simpukanviljelyllä.

Nyt vuoden verran NutriTrade-hanketta johtanut projektipäällikkö Anna Saarentaus odottaa seminaarilta uusia ideoita: ”Joustomekanismit voivat tuoda kustannussäästöjä ja mahdollistaa Itämeren suojelun ja taloudellisen toiminnan yhteensovittamisen. Uudet osallistumiskeinot puolestaan voivat ohjata päästövähennystoimien sijoittumista sinne, missä niille on kysyntää.”Ruotsi ja Suomi ovat luontevia keskustelun avaajia, koska näissä maissa kansalaiset ovat valmiita maksamaan Itämeren tilan paranemisesta. Maat voisivat ottaa myös edelläkävijän roolin ympäristöpolitiikan uudistamisessa.”

Seminaarissa “New thinking and policy design – can flexible mechanisms save the Baltic Sea?” kuullaan kaksi asiantuntijapuheenvuoroa, minkä jälkeen aihetta työstetään paneelikeskustelussa.

Ensimmäisen alustuksen pitävä Helsingin yliopiston ympäristöekonomian professori Markku Ollikainen peräänkuuluttaa kustannustehokkuutta ympäristötoimia ohjaavaksi periaatteeksi. Jos ravinnepäästöjen vähennystoimet suunnattaisiin optimaalisesti, maksaisi HELCOMin Itämeren suojelun toimintaohjelman tavoitteiden saavuttaminen vain 17% aiemmin arvioiduista kustannuksista. Esimerkkinä kustannustehokkuuden parantamisesta voidaan mainita Ollikaisen johtama SAVE-hanke, jossa selvitetään kipsin soveltuvuutta maatalouden ravinnepäästöjen vähentämiseen. Peltojen kipsitys on edullisempi ja ympäristövaikutukseltaan tehokkaampi kuin yksikään nyt maataloudessa käytössä oleva keino. Aiempien tulosten mukaan kipsi voi vähentää pelloilta tulevaa liuenneen fosforin kulkeumaa 30%, mutta se ei edellytä muutoksia viljelykäytännöissä, vähennä viljelyalaa tai heikennä satoja.

Ollikainen näkee, että ravinnepäästöjen vapaaehtoisen kompensoinnin leviäminen parantaisi ympäristön tilaa, lisäisi yhteiskuntavastuun periaatteen toteutumista, mahdollistaisi paikallisten ratkaisujen kehittämisen ja saisi uusia toimijoita liikkeelle Itämeren suojelemiseksi.

Apulaisprofessori Lassi Ahlvik Norjan Kauppakorkeakoulusta kertoo päästökaupan soveltamisesta vesiensuojeluun Pohjois-Amerikassa. Hän muistuttaa, että ravinnepäästökauppa ei koskaan korvaa sääntelyä vaan että velvoitepohjaisen päästökaupan kysyntä syntyy nimenomaan sääntelyn tuloksena. Pohjois-Amerikan kokemuksista voidaan oppia, että päästökauppajärjestelmä on pidettävä mahdollisimman yksinkertaisena ja selkeänä, kuitenkin minimoiden ympäristöriskien mahdollisuus.

Paneelikeskustelussa, jossa etsitään uusia keinoja Itämeren nykyisten suojelutoimien rinnalle, ovat mukana Itämeren suojelukomission HELCOMin pääsihteeri Monika Stankiewicz, Ruotsin ympäristöministeriön edustaja Stefan Berggren, Ahvenanmaan maakuntahallituksen juridinen neuvonantaja Sara Kymenvaara, kansalaisjärjestönäkökulmaa edustava toiminnanjohtaja Mikhail Durkin (Coalition Clean Baltic) sekä yrityssektorin edustajina Henrik Scharin (Anthesis Enveco) ja talousjohtaja Martin Grotenfelt (Maintpartner Group).

Mihin johtopäätökseen tilaisuudessa tultiin? Uutinen tilaisuudesta on luettavissa lähipäivinä NutriTrade-hankkeen kotisivulta www.nutritradebaltic.eu.

NutriTrade-hankkeessa luodaan järjestelmä Itämeren vapaaehtoisten ravinnevähennystoimien toteuttamiselle ja rahoittamiselle. NutriTrade-hanketta toteuttavat John Nurmisen Säätiön lisäksi Luonnonvarakeskus, Helsingin yliopisto, Sveriges lantbruksuniversitet ja Anthesis Enveco. Hankkeen kokonaisbudjetti on 2,1 MEUR, josta EU:n rahoitusosuus (EU Interreg Central Baltic -ohjelma) on lähes 1,6 MEUR. Säätiö rahoittaa hanketta yhteensä 256 000 eurolla. Hanke on yksi EU:n Itämeristrategian lippulaivahankkeista, joilla pyritään saavuttamaan merkittäviä päästövähennyksiä ja siten edistämään Itämeren palautumista hyvään ekologiseen tilaan.

Vuonna 1992 perustettu John Nurmisen Säätiö tekee vaikuttavaa ja tuloksellista työtä Itämeren ja merellisen kulttuuriperinnön hyväksi. Säätiön Puhdas Itämeri -hankkeissa parannetaan Itämeren tilaa konkreettisin toimin, jotka vähentävät mereen kohdistuvaa kuormitusta ja ympäristöriskejä. Puhdas Itämeri -hankkeet rahoitetaan yksityisin lahjoitusvaroin ja julkisella rahoituksella.  

www.nutritradebaltic.eu www.facebook.com/nutritradebaltic www.johnnurmisensaatio.fi

Kuva: Minun Itämeri -kilpailun satoa: Snorklausmaisemat. Kuvaaja Tuomas Heinonen.

Lisätietoja:

Anna Saarentaus Projektipäällikkö, NutriTrade-hanke John Nurmisen Säätiö +358-40-719 0208 etunimi.sukunimi@jnfoundation.fi

NutriTrade_logo_NOBS_basic_rgbEU logot 

Aiheeseen liittyvää