20.09.2011

PURE-seminaari Lyypekissä: jätevedenpuhdistamot tarvitsevat räätälöidyn lietestrategian

Kuvassa Jan-Eric Luft EBL:stä ja Monika Piotrowska-Szypryt Gdanskin kaupungin ympäristötoimistosta Lyypekin jätevedenpuhdistamolla. Kuvaaja Lotta Ruokanen/HELCOM.
Kuvassa Jan-Eric Luft EBL:stä ja Monika Piotrowska-Szypryt Gdanskin kaupungin ympäristötoimistosta Lyypekin jätevedenpuhdistamolla. Kuvaaja Lotta Ruokanen/HELCOM.

 

116_PURE_logo_web 259_EU_reference_Web

Jätevedenpuhdistamoilla syntyvän lietteen jatkokäsittely on kriittinen osa nykyaikaista tehokasta ja kestävän kehityksen mukaista jätevedenkäsittelyä. Tutkimusten mukaan jätevedenpuhdistamojen kokonaiskustannuksista jopa puolet koostuu lietteenkäsittelystä.

Lietteenkäsittelyn ongelmat Itämeren alueella ovat moninaisia: huonoimmassa tapauksessa jätevedestä jo kertaalleen poistetut ravinteet päätyvät epäasianmukaisesti varastoidusta lietteestä takaisin vesistöihin. Tästä syystä lietteenkäsittelyn parantaminen on valittu fosforikuormituksen vähentämisen lisäksi osaksi PURE-hanketta*.

7.-8. syyskuuta Lyypekissä pidetyssä lieteseminaarissa esiteltiin lietteenkäsittelyn vaihtoehtoja ja nykysuuntauksia sekä tutustuttiin PURE-jätevedenpuhdistamojen lietteenkäsittelyyn. Mukana oli edustajia kaikista PURE-partneriorganisaatioista, saksalaisten vesilaitosten edustajia sekä lieteasiantuntijoita.

Tilaisuuden avasi Jan-Dirk Verwey, Lyypekin jätehuollosta ja jätevesien käsittelystä vastaavan EBL:n toimitusjohtaja. Hän muistutti, että päätös luopua ydinvoimasta tekee jätevesilietteestä entistä arvokkaamman energianlähteen Saksassa. EBL itse pystyy hyödyntämään biokaasua sähkön- ja lämmöntuotantoon niin, että se kattaa Lyypekin jätevedenpuhdistamon energiantarpeen koko vuodeksi.

Seminaarin aikana kuultiin lietteenkäsittelystä Saksan Lyypekissä, Bremenissä ja Bottropissa sekä pienemmillä paikkakunnilla. Näiden jätevedenpuhdistamojen toisistaan poikkeavat lietteenkäsittelyratkaisut osoittivat monien tekijöiden vaikuttavan siihen, mikä on optimaalinen lietteenkäsittelystrategia kullekin laitokselle: jätevedenpuhdistamon koko ja sijainti, puhdistettavan veden laatu, käytetty puhdistusprosessi, kuljetuskustannukset, lietteen käsiteltävyyttä parantavien materiaalien saatavuus ja hinta sekä lietteenkäsittelyä koskeva lainsäädäntö.

Seminaarissa esiteltiin myös uusia teknologioita lietteenkäsittelyn energiatehokkuuden parantamiseksi sekä mahdollisuuksia saada lietteeseen sidotut ravinteet uudelleen käyttöön. Maailman fosforivarantojen hupeneminen ja maantieteellinen keskittyneisyys lisää tarvetta kehittää tekniikoita fosforin palauttamiseksi jätevesilietteestä kasvinravinteeksi.

PURE-hankepartnereiden tapaamisessa Lyypekin jätevedenpuhdistamolla kuultiin partnerivesilaitosten kokemuksia ja etsittiin vastauksia jätevedenpuhdistamoiden edustajien konkreettisiin kysymyksiin lietteen käsittelystä. Osallistujille esiteltiin myös Lyypekin puhdistamon toimintaa ja kehitystyötä puhdistusprosessin ja lietteenkäsittelyn edelleen parantamiseksi.

Puolalaisilla PURE-partnerilaitoksilla on omat lietteenpolttolaitokset, joista Gdanskin laitos on juuri valmistunut ja Szczecinin laitos ollut toiminnassa noin vuoden. Viron Kohtla-Järven puhdistamolla kuivatun lietteen kompostointi toimii hyvin, mutta käytössä oleva lietteen hygienisointiprosessi syö energiaa ja lisää kemikaalien käyttöä lietteen kuivaamisessa. PURE-hankkeessa fosforinpoistoon investoivat Latvian Jurmalan ja Riian vesilaitokset sekä Valko-Venäjän Brestvodokanal esittelivät osallistujille myös investoinnin etenemistä laitoksillaan. Lietteenkäsittelyratkaisuja ollaan kullakin laitoksella etsimässä.

John Nurmisen Säätiön PURE-projektipäällikkö Tuuli Ojalan mukaan seminaari oli onnistunut: ”Osallistujat saivat paljon uutta tietoa lietteenkäsittelystä ja vesilaitosten edustajat pääsivät vaihtamaan kokemuksia onnistumisista ja eteen tulleista vaikeuksista. Työ PURE-hankkeen lieteosiossa jatkuu partnerivesilaitosten avustamisella lietteenkäsittelyn suunnittelussa sekä lietteenkäsittelyyn keskittyvän monikielisen elektronisen julkaisun tuottamisella.”

*PURE (Project on Urban Reduction of Eutrophication) on John Nurmisen Säätiön, HELCOMin ja Itämeren kaupunkien liiton (UBC) ympäristökomission johtama yhteishanke, jossa parannetaan Itämeren alueen kaupunkien jätevedenkäsittelyä. Projekti tukee valikoituja jätevedenpuhdistamoita fosforikuormituksen vähentämisessä ja lietteen käsittelyssä. Projektikaupungit ovat Riika ja Jurmala Latviassa, Kohtla-Järve Virossa, Gdansk ja Szczecin Puolassa sekä Valko-Venäjän Brest. Projektin tavoitteena on vähentää Itämeren fosforikuormitusta 300-500 tonnilla vuoden 2012 loppuun mennessä. Hanke toteutetaan EU:n Itämeriohjelman osarahoituksella.

http://www.purebalticsea.eu/

Kuvassa Jan-Eric Luft EBL:stä ja Monika Piotrowska-Szypryt Gdanskin kaupungin ympäristötoimistosta Lyypekin jätevedenpuhdistamolla. Kuvaaja Lotta Ruokanen/HELCOM.
Kuvassa Jan-Eric Luft EBL:stä ja Monika Piotrowska-Szypryt Gdanskin kaupungin ympäristötoimistosta Lyypekin jätevedenpuhdistamolla. Kuvaaja Lotta Ruokanen/HELCOM.

Aiheeseen liittyvää