01.06.2021

Raimo Sundelin kuvasi saaristoa vuosikymmeniä – tuloksena syntyi valokuvateos luonnon kauneudesta ja haavoittuvaisuudesta

Itämeren luotorikkain merialue, Suomen lounainen saaristo, on maailman mittakaavassa ainutlaatuinen kokonaisuus. Sen saarimäärä, vuodenaikojen moni-ilmeisyys ja rantojen kirjo ovat omaa luokkaansa. John Nurmisen Säätiön kaksikielinen uutuusteos "Meren muisti – Havets minne" on valokuvaaja Raimo Sundelinin elämäntyön, tuhansien saariretkien kuvallinen dokumentti. Sundelinin vuosikymmenten aikana taltioimat kuvat paljastavat, miten lounaisen saariston elämä ja luonnon monimuotoisuus ovat muuttuneet aikojen saatossa.

Merimetso. Kuva: Raimo Sundelin

Meren muisti – Havets minne avaa ikkunan luodoille ja rannoille sekä niiden kasvustoon ja eläimistöön, yksilöllisistä puista jäänreunan lintuihin. Raimo Sundelin on taltioinut kuviinsa myös ihmisen toimintaa menneiden aikojen jatulintarhoista ja kalamajoista nykypäivän vierasvenesatamiin. Teoksessa nähdään majakkasaaria ja vanhoja luotsitupia sekä merenkulun merkkejä kummeleista pookeihin. Kuvat ovat lähes kaikki ennen julkaisemattomia. Valokuvien tarinoita rikastuttavat Sundelinin runolliset tekstit lounaisen saaristoluonnon vuodenajoista ja ominaispiirteistä.

Ammattikuvaajana, majakka-aktiivina ja luonnon ystävänä tunnettu Sundelin on kuvannut saaristoa mitä erilaisimmissa olosuhteissa.

”Kirjaan on päätynyt otoksia muun muassa kahdenkymmenen kesän lomaretkiltä. Ne on tehty hitaalla uppoumarunkoisella veneellä yhdessä rakkaan puolisoni kanssa. Talviset kuvausmatkat on kuljettu hiihtäen, luistellen, kävellen tai pyöräillen. Pidemmille hiihtoretkille on menty hiljaisille jäille Ahvenanmaan ulkosaaristoon”, Sundelin kertoo.

Raimo Sundelin talvisella kuvausmatkalla.

Kuvat kertovat saaristoluonnon muutoksesta

Meren muisti – Havets minne -teoksen tarkoitus on paitsi esitellä upeita luontokuvia, myös lisätä saariston arvostusta ja ymmärrystä sen elinkelpoisuuden säilymisen tärkeydestä.

”Tässä teoksessa kiteytyy vahvasti se sanoma, jota haluamme kustantajana ja meren pelastajana edistää: meidän on pidettävä huolta sekä saaristoluonnon että sen kulttuurin arvostuksesta. Itämeren monimuotoisuus on uhattuna johtuen paitsi ilmastonmuutoksesta, myös rehevöitymisestä, jota lämpeneminen osaltaan kiihdyttää. Lisäksi kulttuurin valtavirtaistuessa ja perimätiedon kadotessa vaarana on, että ymmärrys ja arvostus merta kohtaan katoaa”, John Nurmisen Säätiö toimitusjohtaja Annamari Arrakoski-Engardt sanoo.

Raimo Sundelinin kameraan on tallentunut niin rantojen umpeen kasvu kuin muutokset linnustossa ja lajien elintavoissakin.

”Monien vuosien kesät ovat osoittaneet, että saariston meri ei voi hyvin. Vähäiselle huomiolle on jäänyt rantojen tila. Rannat rakennetaan umpeen tai ne täyttyvät ruovikosta typpi- ja fosforikuormituksen seurauksena. Muun muassa tämän kaltaisiin tärkeisiin asioihin haluan valokuvillani kiinnittää huomiota”, Sundelin toteaa.

Saaristomaiseman muutokset näkyvät Sundelinin vuosien saatossa ottamissa kuvapareissa. Vasemmalla kuva Eurajoelta Kallan saarelta vuodelta 1992. Oikeanpuolinen kuva on otettu samasta paikasta vuonna 2020. Kuvassa näkyy, miten kasvusto on vuosien saatossa muuttunut –  tyrni ja kataja ovat vallanneet maiseman.

Arkeologeillekin uusia löytöjä

Vanhoja ihmisen jälkiä lounaisessa saaristossa on niukalti, sillä saaret ovat olleet asuttuja historiallisesti vasta vähän aikaa. Merkittävin ihmisen saaristomaisemaan jättämä kädenjälki ajoittuu 1800-luvulta 1900-luvun alkuun, jolloin alueen saarille nousi torppia ja ulkokareille hirsisiä kalamajoja.

”Kivirivit, joilla verkot ennen kuivattiin vaakatasossa, erottuvat yhä hyvin. Kalastajien ensimmäiset yöpymissuojat näkyvät kivilatomuksina ja usein pystykallion vierustoilla. Niitä kutsutaan nimellä tomtning. Olen löytänyt muutamia niitä ja kalliohakkauksia, joista arkeologitkaan eivät ole tienneet”, Sundelin kertoo.

Ihmiset ovat hiljalleen löytäneet lounaisen saariston uudestaan – laidunnusta on elvytetty, rantavajoja ja tuulimyllyjä korjattu ja juhannussalkoperinnettä palautettu.

”Saaristokulttuurin ja luonnon arvostus näyttää elpymisen merkkejä. Toivottavasti tämän teoksen avulla entistä useampi rakastuu ainutlaatuiseen luontoomme ja oppii tuntemaan menneisyyttämme meren kansana”, Sundelin toteaa.

Kalastajien asumus, tomtning (Vårdö 2017).
Kalastajien asumus, tomtning (Vårdö 2017).
Kalamajoja (Stenbådan, Brandö 2004).
Kalamajoja (Stenbådan, Brandö 2004).

Lisätietoja:

Annamari Arrakoski-Engardt
Toimitusjohtaja, John Nurmisen Säätiö
annamari.arrakoski-engardt (at) jnfoundation.fi
puh. +358 (0)400 477 878

Raimo Sundelin
raimo.sundelin (at) dnainternet.net
puh. +358 (0)40 748 7827

Arvostelukappaletiedustelut ja mediapankin salasanapyynnöt:
Oona Piiroinen
Viestinnän asiantuntija, John Nurmisen Säätiö
puh. +358 (0)50 434 4879
oona.piiroinen (at) jnfoundation.fi

Teos ostettavissa John Nurmisen Säätiön verkkokaupasta.
Kuvia medialle: www.johnnurmisensaatio.fi/tietoa-meista/mediapankki/

MEREN MUISTI – HAVETS MINNE
Kirjoittaja: Raimo Sundelin
Graafinen suunnittelu: Tommi Jokivaara
Kustantaja: John Nurmisen Säätiö
ISBN: 978-952-9745-87-6
Kirjastoluokka: 75, 50.1
Koko: 286 x 226 mm
Laajuus: 256 sivua, n. 250 kuvaa
Teemat: saaristo, luonnonsuojelu, meri, vuodenajat
Hinta: 39,90 (sis. alv 10%)

RAIMO SUNDELIN on Suomen Majakkaseuran perustajajäsen sekä Suomen Luonnonvalokuvaajien ja Ammattiluonnonkuvaajien jäsen. Hänen kuvistaan on toimitettu useita saaristoaiheisia näyttelyitä, ja hän on toiminut valokuvaajana monissa luonnonvalokuvausta ja saaristoa käsittelevissä kirjoissa. Sundelin tunnetaan paikallisesti ja valtakunnallisesti saaristolintulaskijana ja hän on ollut mukana erilaisissa saariston suojeluhankkeissa. Viimeisten viidenkymmenen vuoden aikana Sundelin on lähtenyt kuvausmatkoilleen saaristoon kotilaituristaan Raumalta.

John Nurmisen Säätiö – Itämeren suojelua ja kulttuuritekoja
Vuonna 1992 perustetun John Nurmisen Säätiön tavoite on pelastaa Itämeri ja sen perintö tuleville sukupolville. Säätiö on kulttuuriteoistaan palkittu tiedon välittäjä ja merellisen sisällön tuottaja. Säätiön Puhdas Itämeri -hankkeissa parannetaan Itämeren tilaa konkreettisilla, mereen kohdistuvaa kuormitusta ja ympäristöriskejä vähentävillä toimilla. Työtä ohjaavat mitattavat tulokset ja vaikuttavuus. www.johnnurmisensaatio.fi

Aiheeseen liittyvää