29.10.2020

Rantaruovikkojen niitolla monia hyötyjä

Itämeri on edelleen huonossa kunnossa. Ilmaston lämpeneminen pahentaa tilannetta entisestään, mikä tekee meren pelastamisesta vaativan urakan. Leväkukintojen vähentämiseen ei löydy yksittäisiä taikakonsteja. Tarvitaan erilaisia toimia, joita toteutetaan yhtä aikaa ja rinnakkain. Ja sitten pitää olla malttia ja kärsivällisyyttä odotella näkyviä tuloksia, koska muutos meren tilassa vaatii väistämättä aikaa.

Ulkoisessa ravinnekuormituksessa on edelleen paljon tehtävää, erityisesti maatalouden hajakuormituksen vähentämisessä. Meren sisäinen kuormitus on viheliäinen ongelma, johon on vaikea löytää kustannustehokkaita ratkaisuja. Joitain innovatiivisia keinoja on kokeiluasteella ja tätä työtä kannattaa jatkaa. Mutta voidaanko mereen jo päätyneitä ravinteita jotenkin poistaa rantavesistä?

Kaikki merenrannoilla liikkuvat ovat huomanneet miten tiheät ruovikot ovat vallanneet matalia merenlahtia ja rantaniittyjä. Ruovikkojen rehottaminen on meren rehevöitymisen oire, joka johtuu ainakin osin maalta tulevasta ravinnekuormituksesta. Järviruoko on kasvimaailman menestyjä, joka sitoo kasvustoonsa runsaasti ravinteita. Hehtaarin ruovikkoon voi olla sitoutunut 10 kiloa fosforia, 100 kiloa typpeä ja pari tonnia hiiltä. Ruokokasvuston niitolla saataisiin siis poistettua aimo annos ravinteita rantavesistä, kun niitossa kertynyt ruokomassa kuljetetaan maalle ja se hyödynnetään vaikkapa kasvualustojen raaka-aineena.

Ruovikon niiton hyödyntäminen vesiensuojelussa ei ole uusi idea, mutta toistaiseksi se on ollut pienimuotoista ja projektiluontoista puuhaa. Säätiö käynnisti hiljattain Rannikkoruokohankkeen, jossa yritetään saada vauhtia ruovikkojen niittoon ja kiritetään ruokomassan hyödyntämiseen pohjautuvan arvoketjun muodostumista. Pienesti pilotoiden on lähdetty liikkeelle nytkin, mutta pitkän tähtäimen tavoitteena on saada aikaan kasvavaa, aidosti kannattavaa ja ympäristöystävällistä liiketoimintaa.

Erityisen kiinnostavan ruovikkojen niitoista tekee se, että ravinteiden poiston lisäksi saadaan aikaan muitakin merkittäviä hyötyjä. Niitoilla palautetaan harvinaiseksi käyneitä avoimia rantaelinympäristöjä, joiden eliöstöön kuuluu monia uhanalaisia lajeja. Avoimet rantaniityt ovat perinnemaisemia, joiden säilyttäminen on myös kulttuurihistoriallisesti tärkeää. Ruokomassa tarjoaa ilmastoystävällisen vaihtoehdon turpeelle esimerkiksi kasvualustojen, kuivikkeiden ja imeytysmateriaalien valmistuksessa. Ilmastonmuutosta hillitsee myös metaanipäästöjen väheneminen, kun edellisen vuoden lakastuneet ruokoversot eivät mätäne rantalietteessä.

Veneilijät, mökkiläiset, melojat ja muut luonnossa virkistyjät varmasti arvostavat rantojen vapauttamista läpitunkemattomien ruovikkojen puristuksesta. Mutta entä ruokoviidakkoon mieltyneet linnut, kalat ja hyönteiset, miten niille käy? Ei huolta, sillä myös niille riittää elintilaa. Niitot kohdistuvat vain pieneen osaan ruovikkoympäristöistä. Hyvällä suunnittelulla ja huolellisella toteutuksella voidaan turvata kokonaiskestävyys tässäkin asiassa.

 

Mikko Peltonen
Projektipäällikkö, Puhdas Itämeri -hankkeet
John Nurmisen Säätiö

John Nurmisen Säätiön tuoreimpiin vahvistuksiin lukeutuva MMT Mikko Peltonen työskentelee Rannikkoruokohankkeen projektipäällikkönä ja kehittelee aihioita, joissa voisi olla ainesta säätiön tuleviksi hankkeiksi.

Mikko on työskennellyt pitkään maa- ja metsätalousministeriössä tutkimusjohtajana. Hänelle onkin kertynyt monipuolista kokemusta uusiutuvien luonnonvarojen kestävään käyttöön liittyvistä kysymyksistä. Koulutukseltaan Mikko on metsänhoitaja ja metsätieteiden tohtori.

Mikko on aikaansaava ja idearikas projektipäällikkö sekä muita huomioiva ja innostava työtoveri. Vapaa-aikanaan Mikko liikkuu luonnossa koiransa kanssa, kokkailee erityisesti riistaruokia sekä soittaa bassoa bluesrock-bändissä.

Aiheesta lisää:

Syken Seppo Knuuttila arvioi ruovikon niittoa vesistön, ilmaston ja monimuotoisuuden näkökulmista

Mitä Kiteen Mato ja Multa tekee John Nurmisen Säätiön Rannikkoruokohankkeessa

Ruo’on niittoa Kirkkonummella, Norra Fladetin alueella.

Aiheeseen liittyvää