25.01.2021

SEABASED-hanke: Itämeren sisäiseen ravinnekuormitukseen ei ihmelääkettä

John Nurmisen Säätiön johtamassa, EU-rahoitteisessa SEABASED-hankkeessa (Seabased Measures in Baltic Sea Nutrient Management) testattiin toimenpiteitä, jotka tähtäävät Itämeren tilan parantamiseen meren sisäistä ravinnekuormitusta vähentämällä. Osa kokeilluista menetelmistä todettiin hyvinkin lupaaviksi, mutta yksikään ei sellaisenaan vielä ole valmis käytettäväksi laajassa mittakaavassa. Jotkin sisäisen ravinnekuorman leikkaamiseksi käytetyt menetelmät voivat kuitenkin auttaa esimerkiksi pahasti rehevöityneiden, suhteellisen suljettujen pienten merenlahtien kunnostamisessa.

Itämeren suojelussa keskityttävä maalta tulevien ravinteiden vähentämiseen

Meren sisäistä kuormitusta leikkaavat toimet voivat olla tehokkaita vain, jos samanaikaisesti vähennetään voimakkaasti maalta mereen valuvaa ravinnekuormaa. Vaikka osa uusista menetelmistä vaikuttaa lupaavilta, ne eivät toistaiseksi suurten kustannusten ja riskien vuoksi ole sovellettavissa käyttöön laajassa mittakaavassa avoimilla merialueilla. Osaa voidaan kuitenkin käyttää tukemaan voimakkaasti rehevöityneiden, suhteellisen suljettujen pienten merenlahtien toipumista. Keskeisenä edellytyksenä toipumiselle on, että näihin alueisiin kohdistuva ulkoinen ravinnekuorma on jo saatu vähenemään ja että rehevöitymistä ylläpitää pääasiassa sisäinen kuormitus. Hankkeesta saadut tulokset vahvistavatkin, että työtä maalta valuvan ravinnekuorman pienentämiseksi on jatkettava.

“Yksi SEABASED-hankkeen merkittävistä saavutuksista on ollut uuden tiedon tuottaminen meren sisäisen kuormituksen vähentämiseen tähtäävistä toimista. Merensuojelussa huomio ja voimavarat tulisi kohdistaa niihin ratkaisuihin, jotka ovat tehokkaimpia ja joilla voidaan saada aikaan suurin hyöty. Meren sisäistä kuormitusta vähentäviä toimia voidaan tarkastella realistisemmin niiden vaikutuksista ja kustannuksista kerätyn tiedon ansiosta. Tietoa tarvitaan, kun päätetään Itämeren suojelun keskeisistä tavoitteista ja keinoista ”, John Nurmisen Säätiön projektipäällikkö Miina Mäki summaa.

SEABASED-hankkeen tärkeä johtopäätös on, että sisäisen ravinnekuormituksen vähentämiseen tähtäävää tutkimusta ja pilottihankkeita valmisteltaessa suunnitelmiin tulee sisällyttää useita vuosia kestävä ympäristövaikutusten seuranta. Koska tällaista seurantaa ei ole ollut, monista aiemmista Itämerellä toteutetuista piloteista ei ole saatu juurikaan tietoa, jonka pohjalta voisi arvioida tehtyjen toimenpiteiden vaikutusta sisäiseen kuormitukseen.

Hankkeen opit kootaan kaikille avoimeksi ohjeistukseksi

Vaikka Itämereen maalta valuvaa ravinnekuormaa on onnistuttu leikkaamaan, merenpohjaan varastoituneet ravinteet hidastavat meren elpymistä ja aiheuttavat sisäistä ravinnekuormitusta.

”John Nurmisen Säätiö on vähentänyt konkreettisten toimien avulla maalta tulevia ravinnevalumia kunnallisista ja teollisista pistelähteistä sekä maataloudesta vuodesta 2005 lähtien. Käynnistimme SEABASED-hankkeen ymmärtääksemme paremmin uusien toimenpiteiden potentiaalia”, kertoo John Nurmisen Säätiön toimitusjohtaja Annamari Arrakoski-Engardt.

SEABASED-hankkeen tulokset tarjoavat tietoa erilaisten sisäistä ravinnekuormitusta vähentävien toimenpiteiden toteuttamismahdollisuuksista, niiden seurannasta ja kustannustehokkuudesta. Arvokas tieto tulevista kehitystarpeista sekä kunkin toimenpiteen hyödyistä kootaan ohjeistukseksi, jota voidaan vastaisuudessa hyödyntää Itämeren suojelussa.

Pilottien tuloksia ja johtopäätöksiä esiteltiin SEABASED-hankkeen järjestämässä webinaarissa 26.1.2021. Tilaisuuden tallenne ja esitelmät on julkaistu hankkeen verkkosivuilla.

Lisää kehitystyötä ja tutkimusta tarvitaan

Hankkeessa kokeiltiin runsasravinteisen veden kierrättämistä peltojen kasteluvedeksi, fosforin sitomista pohjasedimenttiin lämpökäsitellyn kalkkikiven avulla sekä kolmipiikin hoitokalastusta petokalapopulaatioiden tukemiseksi Lounais-Suomessa, Ahvenanmaalla ja Ruotsin rannikolla. Lisäksi Ruotsissa rakennettiin petokalojen lisääntymisen tueksi keinotekoisia riuttoja ja laadittiin ohjeet haukitehtaan, eli hauen lisääntymisalueeksi soveltuvan pienkosteikon toteuttamiseen. Ahvenanmaalla kehitettiin vesilain uudistamiseen liittyen konsepti meriympäristöön soveltuville ravinnekompensaatioille. Laboratoriokokein tutkittiin myös merenpohjan sedimentin pintakerroksen poistamista ja toimenpiteen vaikutusta fosforin ja merenpohjan hapenkulutuksen määrään.

Kenttäpiloteista saadut tulokset ja aiemmista hankkeista kerätyt tiedot osoittavat, että osa toimista, kuten sedimentin aktiivisen, happea kuluttavan pintakerroksen poistaminen, voi olla liian kallista ja tehotonta. Toisaalta hankkeessa todettiin, että jotkin keinot, esimerkiksi innovaatiopalkinnonkin saanut kalkkikiven levittämiseen perustuva menetelmä, voivat olla hyvinkin tehokkaita, mutta nekin vaativat vielä lisää kehitystyötä ja tutkimusta.

”Ravinteiden kuormitusta valuma-alueelta on vähennettävä, mutta samalla on selvitettävä, onko mahdollista käyttää merensisäisiä toimenpiteitä Itämeren tilan parantamiseksi. On tärkeää kasvattaa tietämystä pienen mittakaavan kokeilla ja pilottihankkeilla, kuten SEABASED-projektissa tehtiin”, toteaa Jouni Lehtoranta Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija ja SEABASED-hankkeen ohjausryhmän jäsen.

Lisätietoja

Miina Mäki
SEABASED-hankkeen projektipäällikkö
John Nurmisen Säätiö
miina.maki (at) jnfoundation.fi
puh. +358 (0)50 576 3298

Kirsi Kurki-Miettinen
Tiedottaja
John Nurmisen Säätiö
kirsi.kurki-miettinen (at) jnfoundation.fi
puh. + 358 (0)50 463 9305

SEABASED-hanke
SEABASED-hanketta johtaa John Nurmisen Säätiö, ja yhteistyökumppaneina hankkeessa ovat mukana Varsinais-Suomen ELY-keskus, Ahvenanmaan maakunnan hallitus, Ahvenanmaan kalankasvattajayhdistys, Tukholman yliopisto ja Itä-Götanmaan lääninhallitus. Hanketta rahoittaa EU:n Interreg Central Baltic -ohjelma. Lisää tietoa löytyy hankkeen verkkosivulta: seabasedmeasures.eu

 

John Nurmisen Säätiö – Itämeren suojelua ja kulttuuritekoja
Vuonna 1992 perustetun John Nurmisen Säätiön tavoite on pelastaa Itämeri ja sen perintö tuleville sukupolville. Säätiö on kulttuuriteoistaan palkittu tiedonvälittäjä ja merellisen sisällön tuottaja. Säätiön Puhdas Itämeri -hankkeissa parannetaan Itämeren tilaa konkreettisilla, mereen kohdistuvaa kuormitusta ja ympäristöriskejä vähentävillä toimilla. Työtä ohjaavat mitattavat tulokset ja vaikuttavuus. www.johnnurmisensaatio.fi

Rymättylän Kolkanlahteen levitettiin 8 000 kiloa käsiteltyä kalkkikiveä, tavoitteena sitoa fosfori pysyvästi merenpohjaan.
Rymättylän Kolkanlahteen levitettiin 8 000 kiloa käsiteltyä kalkkikiveä, tavoitteena sitoa fosfori pysyvästi merenpohjaan. Kuva: Tara Jaakkola / John Nurmisen Säätiö

Aiheeseen liittyvää