28.08.2015

Suomen ja Puolan Itämeri-yhteistyö fokuksessa Puhdas Itämeri -risteilyllä

Esimerkin voimalla: Helsingin kaupunki ja John Nurmisen Säätiö tavoittelevat mittavia vähennyksiä Itämeren ravinnekuormaan ja kansainvälistä yhteistyötä päästöjen tehokkaaksi vähentämiseksi

John Nurmisen Säätiön lähiaikoina käynnistyvät suurhankkeet ovat Puolan kaupunkien ja teollisten jätevesien puhdistamiseen keskittyvä BEST (Better Efficiency for Sewage Treatment) ja vapaaehtoisen ravinnepäästökaupan luomiseen tähtäävä NutriTrade-hanke. BEST-hankkeen pääpartnerina on Helsingin kaupunki, joka myös pilotoi NutriTrade-hanketta.

Auringonpaisteinen Harakan saari näytti parhaat puolensa satapäiselle kutsuvierasjoukolle, joka pääsi tutustumaan saaren luontoon ja toimintaan John Nurmisen Säätiön ja Helsingin kaupungin elokuun 20. päivänä isännöimässä Puhdas Itämeri -tilaisuudessa. Yhtenä tilaisuuden pääteemoista oli Suomen ja Puolan Itämeri-yhteistyö, ja samassa tilaisuudessa juhlistettiin Puolan juuri alkanutta Council of the Baltic Sea States -isännyyttä Puolan suurlähetystön myötävaikutuksella.

”Se mitä tapahtuu väkirikkaassa Puolassa on Itämeren kohtalonkysymys.” Juha Nurminen, John Nurmisen Säätiön hallituksen puheenjohtaja

Ilkka Vuorinen

Kuva: Puolan suurlähetystön kunniavieraana ja tilaisuuden toisena pääpuhujana Henryka Moscicka-Dendys peräänkuulutti Itämeri-yhteistyöhön uutta yritteliäisyyttä ja uusia toimintatapoja paitsi ympäristön myös talouden saralla ja lupasi, että Puola tekee kaikkensa ettei isännyys jää vain sanahelinäksi.  ”Me teemme tämän eteen päättäväisesti töitä koko vuoden.” Yksivuotisen isännyyden pääteemoina on kestävä kehitys, kulttuuri yhteiskuntaa ja taloutta vahvistavana tekijänä, sekä turvallisuus.

 

 

Club Itämeri 2015 Ilkka Vuorinen

Kuva: Menomatkalla Harakkaan Helsingin kaupungin toukokuussa aloittanut ympäristöjohtaja Esa Nikunen esittäytyi ja kertoi meriasioiden lisäksi kaupungin hiilineutraalisuustavoitteesta ja ympäristökeskuksen laajasta toimintakentästä elintarviketurvallisuudesta eläinsuojeluun. Ympäristönsuojelupäällikkö Päivi Kippo-Edlund esitteli ympäristökeskuksen kansainvälistä työtä ja lukuisia hankkeita. Haastattelija toimi John Nurmisen Säätiön asiamies Annamari Arrakoski-Engardt (keskellä).

Helsinki aloitti Itämerihaasteen kahdeksan vuotta sitten yhdessä Turun kanssa, koska oli huolissaan Itämeren ja lähivesiensä tilasta ja näki meren tilan kilpailukykytekijänä kaupungille. Itämerihaasteessa Helsinki ja Turku toteuttavat yhteistä toimenpideohjelmaa kaupunkien oman vesistökuormituksen vähentämiseksi, ja perustivat kumppaniverkoston muiden toimijoiden rohkaisemiseksi mukaan vesiensuojelutyöhön.

Ilkka Vuorinen
Ilkka Vuorinen

Kunnilla on tilaisuudessa puhuneen kaupunginjohtaja Jussi Pajusen mukaan suuri vastuu lähivesiensä tilasta mutta myös hieno mahdollisuus näyttää, kuinka mennä lakisääteisiä minimivaatimuksia pidemmälle ja olla esimerkillinen vesiensuojelija oman toimintakenttänsä piirissä, jätevesien käsittelystä ja satamatoiminnoista kaupunkisuunnitteluun, peltojen viljelyyn ja ulkoilualueiden hoitoon.

Lisäksi uusia kumppanuuksia solmimalla ja vanhoja tiivistämällä on luotu paljon uutta, esimerkiksi Helsingin lahjoittama Itämeren suojelun ekonomian professuuri Helsingin yliopistoon tai yhteiset EU-rahoitteiset hankkeet John Nurmisen säätiön, baltialaisten ja puolalaisten kumppanien kanssa.

 

Ilkka Vuorinen
Ilkka Vuorinen

Kuvassa vasemmalla keskustelua juontanut säätiö asiamies Annamari Arrakoski-Engardt, UPM:n ympäristö- ja vastuullisuusjohtaja Päivi Salpakivi-Salomaa, säätiön hallituksen puheenjohtaja Juha Nurminen, Gdanskin vesi- ja jätevesi-infrastruktuurista vastaava Jacek Skarbek ja Andrzej Podscianski Puolan kansallisesta vesihallinnosta. Podscianski iloitsi käynnistyvästä yhteistyöstä ja kertoi, että Puolassa on viime vuosina onnistuttu poistamaan jo 32 kohdetta HELCOMIN hot spot -listalta. Hän nosti esille myös viime vuosina puhuttaneet kipsikasat, ja totesi, että niiden päästöjen selvittämiseksi käynnistettiin kesällä Puolassa selvitys. Skarbek puolestaan kertoi, että Gdanskissa haetaan ratkaisuja paitsi kaupungin jätevesien käsittelyyn myös pienempien kylien jätevesien puhdistamiseen.

 

Yhteistyössä ja esimerkin voimalla

Tilaisuuden päätöspaneelissa Juha Nurminen totesi säätiön jatkavan töitä jätevesien ravinnepäästöjen vähentämiseksi, jo menestyksellä päättyneistä hankkeista saaduilla opeilla sekä uusin keinoin.

BEST-hankkeessa luodaan ”vihreä lista” kaupungeista ja vesilaitoksista, jotka ovat saavuttaneet esimerkillisiä tuloksia jätevesien puhdistamisessa vapaaehtoisin toimin. Erityisesti rannikolla sijaitsevissa kunnissa tehty vastuullinen ja kauaskantoinen työ toimii kannustavana esimerkkinä alueen muille kunnille ja poliittisille päättäjille. Toivon mukaan myönteinen esimerkki saa uusia toimijoita ryhtymään konkreettisiin toimiin.

Näiden edelläkävijävesilaitosten, kuten Helsingin, Varsovan ja Gdanskin kaupunkien, asiantuntijat tarjoavat muille kunnallisille puhdistamoille asiantuntija-apua, joka motivoi ja aktivoi laitoksia saavuttamaan entistä vaativampia ympäristöllisiä tavoitteita. Kumppaneina toimivat vesilaitokset vaihtavat kokemuksiaan jätevesien tehokkaasta puhdistamisesta muiden vesilaitosten kanssa. Tieto välittyy eteenpäin myös vesilaitosyhdistysten verkostojen ja Helsingin ja Turun kaupunkien luoman Itämerihaaste-verkoston kautta.

BEST-hankkeessa tehdään noin kymmenellä puhdistamolla ravinteiden ja vaarallisten aineiden tehokkaaseen puhdistukseen liittyvä selvitys, jossa annetaan konkreettisia toimenpidesuosituksia. Lisäksi tutkitaan, miten voidaan hallita myrskyn ja kovien sateiden aikana viemäriverkostoon päätyviä suuria vesimääriä, ja niistä johtuvia ylivuotoja. Kolmantena tuloksena syntyy toimenpide-ehdotuksia siitä, miten voidaan parantaa puhdistustuloksia silloin, kun kunnallisille puhdistamoille johdetaan teollisia jätevesiä. Samalla kehitetään yhteistyökäytäntöjä kunnallisten viranomaisten, teollisuusyritysten ja vedenpuhdistuslaitosten välillä, jotta puhdistusprosessi voidaan optimoida.

Kaikki konkreettiset keinot, tervetuloa NutriTrade-ravinnepäästökauppaan!

NutriTrade-hankkeen kautta toteutetaan tutkittuja ja toimivia toimia, joilla voidaan kustannustehokkaasti ja nopeasti vähentää ravinteiden määrää Itämeressä. Tarkoituksena on luoda pysyvä mekanismi näiden toimien tunnistamiseksi, rahoittamiseksi ja toteuttamiseksi.

Ideana on, että ravinnepäästöjen ostajat ovat mukana vapaaehtoisesti ja rahoittavat nimikoituja ravinnekuormaa vähentäviä toimenpiteitä. Kaupungit, kunnat, yksityiset yritykset ja kansalaiset voivat neutraloida oman fosforijalanjälkensä rahoittamalla kohdetta, jossa ravinteet voidaan poistaa kustannustehokkaasti ja todennettavasti. Toisena osapuolena eli rahoituksen vastaanottajina ovat sellaiset toimijat, jotka ovat valmiita vähentämään Itämeren ravinnepäästöjä omilla selkeästi mitattavilla toimillaan, mutta joilta puuttuu tähän rahoitus. Esimerkiksi Helsinki, jonka puhdistamoilta pääsee äärimmäisen tehokkaankin puhdistuksen jälkeen mereen pieni määrä ravinteita, tai jonka pelloilta ja viheralueilta väistämättä valuu ravinteita mereen hajakuormituksena, on valinnut kummikohteen Valko-Venäjältä oman puhdistettuihin jätevesiin jäävän fosforijalanjälkensä neutraloimiseksi.

Myös kotimaasta löytyy tehokkaita keinoja vähentää ravinteita merestä: esimerkiksi peltojen kipsikäsittely tai särkikalojen hoitokalastus.

Paneelissa Helsingin yliopiston ympäristöekonomian professori Markku Ollikainen totesi, että Suomessa peltojen kipsitys uutena keinona maatalouden valumien vähentämiseksi on mullistava menetelmä. Tutkimusten mukaan kipsillä voitaisiin heti vähentää lähes 1/3 Saaristomereen tulevasta maatalouden fosforikuormasta, mikä vaikuttaisi näkyvästi Saaristomeren tilaan. Kustannukset koko Saaristomeren ja Suomenlahden rannikkoalueen savipeltojen kipsikäsittelystä olisivat vain 11 miljoonaa euroa vuodessa. Suomi ja suomalaiset viljelijät voisivat ensimmäisenä maailmassa vähentää merkittävästi maatalouden ravinnekuormaa. Ollikainen näkee tässä ravinneälykkäässä keinossa myös vientipotentiaalia.

Juha Nurminen kertoi, että säätiö on jo käynnistänyt Saaristomeren lähikalahankkeen, jonka tavoitteena on kolmessa vuodessa rakentaa markkinaehtoinen mekanismi särkikalan saamiseksi kuluttajan pöytään. Samalla kierrätetään merkittävä määrä ravinteita merestä maalle. Turun alueen kunnat ovat jo sitoutuneet ottamaan lähikalatuotteen suurkeittiöidensä ruokatarjontaan.

UPM:n Päivi Salpakivi-Salomaa kertoi, että myös UPM aikoo osallistua NutriTrade-hankkeeseen kehittämällä yhdessä John Nurmisen Säätiön kanssa järjestelmän, jossa metsäteollisuus voi hyödyntää muiden sektoreiden ylijäämäravinteita. Hän kertoi, että UPM:n kokemukset yhteispuhdistamoista kuntien kanssa ovat olleet erittäin myönteisiä. Suomessa Raumalla kaupungin ja metsäteollisuuden jätevedet ohjataan samalle puhdistamolle, mikä paitsi säästää puhdistuskustannuksia, myös vähentää Itämereen päätyvää kokonaisravinnekuormaa. Tällaisesta ravinteiden vaihdosta on hyötyä ympäristölle ja samalla säästetään resursseja sekä rahaa.

Ilkka Vuorinen
Ilkka Vuorinen

Kuva: Harakan vieraat saivat maistaa Saaristomeren lahnasta tehtyjä lähikalahankkeen herkkuja. Lahnanyytin ainekset oli miettinyt huippukokki Markus Maulavirta. Myös turkulaisen Kalaliike S. Wallinin lämpimät pihvit maistuivat vieraille. Niitä on jo myytävänä Turun Kauppahallissa

Aiemmin Puolustusvoimain kemianlaboratoriona toimineessa Harakan taiteilijatalossa pidetyissä tietoiskuissa kuultiin myös Helsingin hienosta historiasta ja visioista, miten merellistä Helsinkiä kehitetään edelleen.  Vähäisen ajan takia näistä teemoista kuultiin vaan maistiaisia ja säätiö aikookin järjestää tulevaisuudessa tilaisuuden, jossa suuri yleisö pääsee perusteellisemmin tutustumaan Helsingin kaupungin arkkitehti Christina Suomen ja Helsingin yliopiston dosentti Mikko Huhtamiehen hienoihin ajatuksiin.

 

 

 harakka aurinkoenergiaLuonnoltaan erityisen rikkaassa Harakassa on nyt kaikille avoin luontokeskus, näyttelytiloja ja taiteilijatalo, jotka sijaitsevat vanhoissa puukasarmeissa, ammuskasemateissa ja puolustusvoimien entisessä kemiallisessa tutkimuslaitoksessa. Harakan luontokeskuksen toimintaa johtava Kaisa Pajanen kertoi, että Harakan saaren toiminta on hiilineutraalia. Saari on samalla oivallinen laboratorio, jossa on pieni tuulivoimala, lämmintä käyttövettä tuottava aurinkolämpökeräin, huoneilmaa kierrättävä aurinkopuhallin, sähköä tuottava aurinkopaneeli sekä slowfoodin valmistukseen ihanteelliset aurinkouuni ja -grilli.  Harakan ainutlaatuinen miljöö ja kiinnostava historia teki lähtemättömän vaikutuksen vierailijoihin. Moni helsinkiläinenkin vieras kertoi tutustuneensa saareen nyt ensi kertaa ja tulevansa varmasti uudestaan.

Kiitos Harakan väelle ikimuistoisesta iltapäivästä!

Kuvat Ilkka Vuorinen.

 

Aiheeseen liittyvää