04.04.2014

Tankkeriturva-hanke vesillelaskettu – ja viittä vaille valmis

”Tankkeriturva-hanke on erinomaisen konkreettinen esimerkki meriturvallisuuden parantamisesta yhteistyövoimin.” Arvo Ruotsalainen, Neste Shippingin toimitusjohtaja

Mistä hanke sai alkunsa: säikähdys Suursaarella

Tankkeriturva-hankkeen alkuidut istutettiin öljytankkeri Propontiksen karilleajon säikäyttäminä. Tankkeri ajoi kiville Suursaaren luona, mutta kaksoispohjan ansiosta suuren luokan öljykatastrofilta vältyttiin – nipin napin. Onnettomuus sai John Nurmisen Säätiön hallituksen puheenjohtajan Juha Nurmisen pohtimaan, mitä tilanteessa oikein tapahtui ja voisiko sille tehdä jotain. Aluksi tapahtumaketjua mietittiin pienessä piirissä.

Esiselvityksestä hankkeeksi

Tankkeriturva-hankkeen vesillelaskutilaisuus
Vuonna 2009 käynnistetyn Tankkeriturva-hankkeen vesillelaskua juhlistettiin komeissa puitteissa Neste Oilin Kilpilahden jalostamolla ja Sandvikenin edustustiloissa maaliskuussa 2014. Hankkeen pääyhteistyökumppanin Neste Oilin Viestintä-, Markkinointi- ja Yhteiskuntasuhdejohtaja Osmo Kammosen (kuvassa keskellä) isännöimään tilaisuuteen oli kutsuttu hankkeen esivalmisteluun ja toteutukseen työtään lahjoittaneita yrityksiä ja muita hankkeen tärkeitä yhteistyökumppaneita. (Kuva: Maija Salmiovirta)

Ajatukset kypsyivät, mutta varsinainen systemaattinen työ käynnistyi vuonna 2008, kun Pekka Laaksonen ilmoitti lahjoittavansa vuoden työpanoksen säätiölle. Sapattivapaalle Nokiasta lähtenyt Laaksonen sai työkseen tehdä esiselvityksen Tankkeriturva-hankkeelle. Hän ei vuoden kuluttua enää palannut matkapuhelinbisnekseen vaan jäi säätiöön, nyt Tankkeriturva-hankkeen hankejohtajaksi, viemään hanketta eteenpäin.

Pekka Laaksonen tapasi yhdessä esiselvitysryhmän kanssa merenkulun avaintoimijoita kymmenissä palavereissa, haastatteli heitä, haki ymmärrystä ja kokonaiskuvaa. Keväällä 2009 Neste Oil järjesti myös projektiryhmälle mahdollisuuden seurata työskentelyä komentosillalla tankkerimatkalla Primorskista Sköldvikin kautta Naantaliin.

Kun ensimmäinen Tankkeriturva-työpaja järjestettiin toukokuussa 2009 Boistön luotsisaarella, ei hankkeen tavoite vielä ollut selvillä, mutta kaikki merenkulun päätoimijat olivat paikalla. Hankkeen ohjausryhmän puheenjohtajan Juhani Kaskealan mukaan haluttiin varmistaa, ettei hankkeesta tulisi mitään ”teoriaherrojen puuhastelua”.

Capgeminin fasilitoimana varmistettiin, että kaikki työpajan osallistuvat pääsivät vaikuttamaan, mutta myös sitoutumaan lopputulokseen. Boistössä kolmessa ryhmässä työskennellyt joukko valitsi konkreettisimmaksi tavaksi edistää tankkeriliikenteen turvallisuutta sellaisen käytännön luomisen, jonka avulla reittisuunnitelma saataisiin lähetettyä maihin tarkastettavaksi. Boistö-työpajan tulokset konkretisoitiin ENSI-visioksi pienessä ryhmässä syyskuussa 2009. Samalla keksittiin myös hankkeessa luotavan navigointipalvelun nimi ENSI (Enhanced Navigation Support Information). Hanke hyväksyttiin säätiön hankeportfolioon säätiön hallituksen kokouksessa lokakuussa 2009.

Protosta valmiiksi tuotteeksi

Furuno ja Navielektro määrittelivät syksyn 2009 aikana reittisuunnitelmaformaatin, jonka jälkeen reittisuunnitelman lähettämistä päästiin testaamaan ensin simulaattoriolosuhteissa ja myöhemmin Neste Shippingin tankkerilta VTS-keskukseen.

Hankkeen kakkostyöpaja, jossa tunnistettiin reittisuunnitelmaan liittyvä oleellinen tietosisältö ja tieto, pidettiin toukokuussa 2010. Hankkeen pääyhteistyökumppanit eli John Nurmisen Säätiö, Liikennevirasto, Neste Oil ja Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi allekirjoittivat sitoumukset palvelun kehittämisestä kesäkuussa 2010.

Käyttöohjeet saatavilla

Vuodesta 2010 alkuvuoteen 2012 hankkeen painopisteenä oli ENSI-palvelun ja erityisesti sen käytettävyyden suunnittelu. Määrittelytyön tekivät ENSI-palvelun sidosryhmien asiantuntijat ja spesifikaation muotoon sen kirjoitti Capgemini. Säätiön palveluksessa tällöin ollut Jussi Tuurnala veti käytettävyysprojektia, johon arvokkaan panoksensa antoi Adage. Syksystä 2012 eteenpäin on keskitytty erityisesti palvelun viimeistelyyn ja käyttöönoton edistämiseen.

Säätiölle syksyllä 2012 Neste Oililta rekrytoitu merikapteeni Mikko Klang esitteli tilaisuudessa ENSI onboard videon, joka toimii käyttöohjeena kaikille ENSI-palvelua harkitseville

Napin painallus VHF-huhuilun sijaan

Liikenneviraston Meriliikenteenohjaus-yksikön päällikkö Thomas Erlund valotti ENSI-palvelun hyötyjä. Suomenlahdella purjehtiva alus joutuu esimerkiksi lähettämään 23 kohtaa sisältävän GOFREP-raportin. Raportin huhuilu VHF:n kautta on hidasta ja työlästä – ja vie huomiota pääasiasta eli navigoinnista. ENSI-palvelun kautta tarvittavat tiedot täyttyvät suurelta osin automaattisesti ja raportin voi lähettää napinpainalluksella yhdellä kertaa.

Lähitavoitteet: laajeneminen varustamoihin, venäläiset viranomaiset mukaan

Erlund kertoi, että ENSI on nyt käytössä Suomenlahden meriliikennekeskuksessa ja se on tarkoitus ottaa käyttöön Länsi-Suomen meriliikennekeskuksessa kesällä 2014. ENSI-palvelu on laajennettavisssa myös muihin alustyyppeihin. Kiinnostusta palvelua kohtaan ovat osoittaneet mm. Tallink Silja, Sovcomflot, Royal Caribbean Cruise Line ja Mta Aranda.

Maailman suurin ECDIS-laitteiden valmistaja, venäläinen Transas on istuttanut ENSI-palvelun uusimpaan ECDIS-tuotteeseensa. Myös venäläiset viranomaiset voivat kypsyä näkemään palvelun hyödyn juuri Transasin kautta.

Mitä ENSI maksoi?

Säätiön panos Tankkeriturva-hankkeeseen on ollut noin 500 000 euroa, joka koostuu pääosin projektiorganisaation palkoista vuosina 2009 – 2014. Liikennevirasto on osallistunut hankkeeseen vastaavalla summalla, johon sisältyy mm. ENSI-ohjelmiston hankinta.
Hankkeeseen ovat monet yritykset lahjoittaneet arvokasta asiantuntijatyötä, jonka arvo ylittää 100 000 euroa. Rahaakin arvokkaampaa on ollut mahdollisuus saada projektin käyttöön parasta asiantuntijaosaamista silloin kun sitä on tarvittu.

Vesillelaskettu – ja viittä vaille valmis

Tankketurva-hanke on säätiön osalta nyt liukumassa kohti päätöstään ja ENSI-palvelun kehittäminen jatkuu Liikenneviraston ohjauksessa. Hanke on aavistuksen verran myöhässä alkuperäisestä tavoitteesta, jonka mukaan kaikilla Suomenlahdella liikkuvilla tankkereilla olisi ollut ENSI-palvelu käytössä vuoden 2013 loppuun mennessä.

Liikennevirasto ja John Nurmisen Säätiö allekirjoittivat joulukuussa 2013 sitoumuksen yhteistyön jatkumisesta kesäkuun 2014 loppuun asti. Tänä aikana korjataan järjestelmässä ilmenneet ongelmat sekä virheet ja laajennetaan ENSI-palvelun kattavuutta kaikkiin alustyyppeihin. John Nurmisen Säätiö avustaa palvelun käyttöönotossa ja jatkaa uusien varustamoiden kontaktointia. Säätiön on tarkoitus irrottautua hankkeesta siinä vaiheessa, kun on olemassa mekanismi, joka varmistaa ENSI-palvelun leviämisen Suomenlahden tankkerikantaan.

http://www.youtube.com/watch?v=1ltvKjU6Csc

Kiitos tekijöille:
Aboa Mare, Adage, Arctia Icebreaking, Capgemini, Castrén & Snellman, Consilium Marine, Finnpilot Pilotage, Ilmatieteen laitos, Furuno, Liikennevirasto , Merikotka, Merivoimat, Neste Oil, Nixu, Rajavartiolaitos, Trafi, Twinspark Consulting Oy, VTT.

Aiheeseen liittyvää