05.10.2021

Turvealalta uutta yrittäjyyttä rantaruovikoiden niittoon – niiton tavoitteena Itämeren ja luonnon monimuotoisuuden suojelu

Rantaruovikoita niittämällä voidaan torjua luontokatoa, poistaa Itämerta rehevöittäviä ravinteita ja tuottaa ilmastoystävällistä, turvetta korvaavaa raaka-ainetta muun muassa kasvualustoihin, kuten puutarhan multatuotteisiin. Turvetuotannosta siirtyvistä koneyrittäjistä ja jatkojalostajista toivotaan uutta yrittäjyyttä alalle.

Viime vuosikymmeninä merenrannat ovat ruovikoituneet voimakkaasti, ja Suomen rannikolla riittää niitettävää ja raaka-ainetta jatkojalostuksen tarpeisiin. John Nurmisen Säätiö pyrkii vauhdittamaan järviruo’on hyödyntämistä ja ruokomarkkinoiden syntyä Rannikkoruoko-hankkeella. Hanke tuo yhteen niittoja toteuttavat tahot ja järviruo’on hyödyntämisestä kiinnostuneet jatkojalostusyritykset.

Jotta ruo’on hyödyntäminen saadaan käyntiin, alalle tarvitaan lisää sekä niittoyrittäjiä että jatkojalostajia. Ruovikon niittoon sopii pehmeällä maalla liikkumaan suunniteltu konekalusto, vastaavanlainen mitä käytetään turvetuotannossa.

”Tänä vuonna alalle on saatu ilahduttavasti uusia yrittäjiä nimenomaan turvealalta. Myös jatkojalostajien kiinnostus ruokomateriaalin hyödyntämiseen on kasvussa”, Rannikkoruoko-hankkeen projektipäällikkö Eeva Tähtikarhu kertoo.

John Nurmisen Säätiön Rannikkoruoko-hankkeessa niitettyä ruokoa testataan osana multatuotteita Biolan Oy:ssä, Kekkilä Oy:ssä ja Kiteen Mato ja Multa Oy:ssä.

”Tutkimme aktiivisesti erilaisia kasvualustoihin soveltuvia raaka-aineita. Erityisesti meitä kiinnostavat nopeasti uusiutuvat ja kiertotalousraaka-aineet. Kasvualustamateriaalien hyvä laatu, puhtaus ja turvallisuus ovat erityisen tärkeitä ja tutkimustietoa hankitaan jatkuvasti erilaisista raaka-aineista”, kertoo kehityspäällikkö Toni Luoma Kekkilältä.

Järviruo’on niitolla ja hyötykäytöllä on mahdollista vähentää kasvihuonekaasupäästöjä.

”Järviruo’olla voidaan korvata ilmaston kannalta haitallisia raaka-aineita, mutta lisäksi niitolla voitaisiin mahdollisesti vähentää myös ruovikon kasvihuonekaasupäästöjä. Toistaiseksi niiton ilmastovaikutuksia ei kuitenkaan ole kattavasti tutkittu ja ilmiö on huonosti tunnettu”, kertoo erikoistutkija Tanja Myllyviita Suomen ympäristökeskuksesta.

Ruovikon niittoa. Kuva: Ilkka Vuorinen

Ruokomateriaalia hyödyntämällä voidaan auttaa Itämerta

Niittämällä ja keräämällä järviruokoa hyötykäyttöön voidaan vähentää rantojen rehevöitymistä, sillä ruokobiomassaan on sitoutunut huomattava määrä Itämerta rehevöittäviä ravinteita.

”Vedessä kasvavien ruovikoiden niitto ja keruu on hoitokalastuksen ohella ainoa kustannustehokkaaksi todettu keino saada mereen jo päätynyttä typpeä ja fosforia poistettua Itämerestä”, kertoo John Nurmisen Säätiön ympäristöasiantuntija Miina Mäki. ”Ravinteiden poiston lisäksi niitoilla on parhaimmillaan monia muita hyötyjä monimuotoisuudelle, perinnemaisemille ja rantojen virkistyskäytölle.”

Haasteena on, että ruokomassan keruu lisää huomattavasti niiton kustannuksia, minkä vuoksi ruoko usein murskataan kasvupaikalle ilman keräystä. ”Tällöin hukataan hyvää raaka-ainetta, ja ruovikkoon sitoutuneet ravinteet päästetään vapautumaan takaisin rantaveteen. Ruo’olle on syntymässä kysyntää ja sen myötä tulevaisuudessa toivottavasti markkinahinta, joka kattaa niiton ja keruun kuluja”, Mäki sanoo.

Koska kestävä ja markkinaehtoinen järjestelmä on vielä rakenteilla, työtä on tehty osin lahjoitusvaroilla. Esimerkiksi Ålandsbanken, yksi John Nurmisen Säätiön pääyhteistyökumppaneista, on mukana mahdollistamassa Rannikkoruokohanketta muiden säätiön suojeluhankkeiden ohella.

”Itämeren suojelu on meidän kaikkien vastuulla ja yrityksillä on merkittävä rooli tarvittavien toimenpiteiden mahdollistamiseksi. Ålandsbankenin Itämeriprojekti on tästä hyvä esimerkki, ja vuosien saatossa olemme tukeneet ympäristöprojekteja jo yli kolmella miljoonalla eurolla”, kertoo Ålandsbanken Suomen johtaja Anne-Maria Salonius.

Niittämällä torjutaan luontokatoa

Umpeenkasvaneiden ja ruovikoituneiden rantaniittyjen kunnostus on ennen kaikkea luonnon monimuotoisuutta tukeva teko.

“Monet avoimien ranta-alueiden lajit ja luontotyypit ovat käyneet uhanalaisiksi, ja ruovikon poistaminen auttaa tällaisia lajeja”, kertoo lintuvesikoordinaattori William Velmala Uudenmaan ELY-keskuksesta.

Niittojen suunnittelussa otetaan huomioon myös ruovikossa elävä lajisto, ruovikkoympäristön monimuotoisuus ja ruovikon kyky sitoa ravinteita pohjasedimenttiin. John Nurmisen Säätiö on osana Rannikkoruokohanketta koonnut pelisäännöt rantaruovikoiden kestävälle hyödyntämiselle. Pelisäännöt ovat avuksi kaikille ruovikon niitosta ja hyödyntämisestä kiinnostuneille tahoille ja ne ovat luettavissa John Nurmisen Säätiön verkkosivuilla.

Lisätietoja

Eeva Tähtikarhu
Projektipäällikkö, Rannikkoruoko-hanke
John Nurmisen Säätiö
eeva.tahtikarhu(at)jnfoundation.fi
puh. +358 (0) 50 314 2102

Oona Piiroinen
Viestinnän asiantuntija
John Nurmisen Säätiö
oona.piiroinen (at) jnfoundation.fi
puh. +358 (0)50 434 4879

Kuvia medialle:
https://johnnurmisensaatio.fi/tietoa-meista/mediapankki/

John Nurmisen Säätiö – Itämeren suojelua ja kulttuuritekoja
Vuonna 1992 perustetun John Nurmisen Säätiön tavoite on pelastaa Itämeri ja sen perintö tuleville sukupolville. Säätiö on palkittu tiedon välittäjä ja merellisen kulttuurisisällön tuottaja. Säätiön Puhdas Itämeri -hankkeissa parannetaan Itämeren tilaa konkreettisilla, mereen kohdistuvaa kuormitusta ja ympäristöriskejä vähentävillä toimilla. Työtä ohjaavat mitattavat tulokset ja vaikuttavuus. www.johnnurmisensaatio.fi

Kuva: Ilkka Vuorinen

Aiheeseen liittyvää