04.01.2021

Tutkimusmatka talviseen mereen

Moomin Charactersin ja John Nurmisen Säätiön yhteisen #MEIDÄNMERI-kampanjan avulla levitetään tietoa Itämerestä ja erilaisista keinoista auttaa merta. Samalla kerätään varoja John Nurmisen Säätiön työhön Itämeren ja sen perinnön pelastamiseksi. Tämä blogi vie lukijansa tutkimusretkelle Itämeren talviseen maailmaan.

“Taivas oli melkein musta, mutta lumi oli kuutamossa kirkkaan sinistä. Meri nukkui jään alla, ja syvällä mullassa juurien välissä pienet mönkiäiset näkivät unta keväästä. Mutta siihen oli vielä melkoinen matka, sillä talvi ei ollut pitemmällä kuin vähän ohi uudenvuoden.”
Taikatalvi

Kesän lämpö on vielä varastoituneena meriveteen, ja meri pysyy usein jäättömänä pitkälle syksyyn ja talveen. Koleina päivinä merestä nouseva kosteus ja lämpö tiivistyvät meren ylle rannikkoa kohti hiipiväksi merisavuksi.

Itämerellä talven jääpeitteisyys vaihtelee: toisinaan Itämeri jäätyy pitkälle Ahvenanmaan eteläpuolelle, mutta nykyään yhä useammin avomeri voi olla aivan pohjoisimpia kolkkia lukuun ottamatta lähes jäätön läpi talven. Suomen rannikkovedet kuitenkin useimmiten jäätyvät, vaikka ulappa lainehtisi avoimena. Liikkuvat jäät hiovat vuosittain pohjoisen Itämeren rantakallioista tehokkaasti irti sinisimpukat ja monivuotiset levät, ja siksi kalliorannoilla lähellä vesirajaa menestyy vain yksivuotinen kasvillisuus.

Talvella, lumen ja jään alla, meri on pimeä ja kylmä. Monivuotiset rakkolevät ovat laskeutuneet talvilevolle vasten pohjaa. Kalat lepäävät ja säästävät energiaa ja hakeutuvat talvehtimaan syvänteisiin, missä veden lämpö pysyy lähellä neljää astetta. Toiset ovat talvellakin aktiivisia: esimerkiksi mateet kutevat talven aikana jään alla jokisuistojen matalille sora- ja hiekkapohjille.

Opi Itämeren eliöistä

Sinisimpukka
Sinisimpukka on Itämeren runsain laji ja haahkan ja kampelan tärkeää ravintoa. Simpukat siivilöivät vedestä ruuakseen meren pikkuruisia planktoneliöitä. Itämeren sinisimpukat suodattavat vuodessa lävitseen koko meren tilavuuden verran vettä! Simpukat ovat Itämeren puhtaanapitolaitos.

Kuva: Miina Mäki

Made
Syvänteissä viihtyvä mystinen made on viileisiin vesiin sopeutunut sisävesien kala, joka elää myös Itämeren vähäsuolaisissa rannikkovesissä. Made saapui Suomeen heti jääkauden jälkeen ja on siten yksi vanhimmista kalalajeistamme. Se viihtyy kirkkaissa ja runsashappisissa vesissä, ja siksi se kärsii Itämeren rehevöitymisestä. Leuan alla sojottavasta viiksisäikeestään mateen voi tunnistaa kuuluvaksi turskakalojen lahkoon.

Kuva: Miina Mäki

Pelastetaan yhdessä #MEIDÄNMERI

Toivomme, että sinä tulet mukaan turvaamaan Itämeren tulevaisuuden. Yhdistämällä voimamme #MEIDÄNMERI on vielä mahdollista pelastaa.

Voit osallistua kampanjaan tekemällä lahjoituksen www.meidänmeri.fi tai jakamalla tietoa Itämerestä ja sen tilasta.

 

Aiheeseen liittyvää