23.11.2012

Tuurillako ne laivat seilaa?

Thomas Erlund

Suomen meriliikenteenohjaus on tarkkaa ja ammattitaitoista työtä. Suomessa käy noin 100 alusta vuorokaudessa ympäri vuoden. Näiden alusten yhteenlaskettu lastimäärä vuorokaudessa vastaa 7 000 junavaunullista tai 11 200 täysperävaunu-rekallista tavaraa. Noin puolet kauppa-alusliikenteestämme suuntautuu Pohjanlahden satamiin ja noin puolet Suomenlahden satamiin. Suomi on Itämeren maiden joukossa eniten riippuvainen merikuljetuksista: ulkomaankaupan viennistämme 90 % ja tuonnistamme noin 70 % kulkee meritse.

Meriliikennettä valvotaan meriliikennekeskuksissa

Suomenlahti on yksi tiheimmin liikennöidyistä ja vaikeimmin navigoitavista merialueista maailmassa. Pelkästään Suomenlahdella käy vuosittain noin 40 000 alusta, joista öljytankkereita on noin 6 500. Itämeren merikuljetusmäärien ja aluskokojen ennustetaan jatkavan kasvua lähivuosina. Ympäristönsuojelun ja meriliikenteen sujuvuuden kannalta on tärkeää keskittyä ennakoivaan meriliikenteen hallintaan ja onnettomuuksien ennaltaehkäisyyn. Tällä tarkoitetaan pääasiassa sitä, että laivojen kulkuun ja tilanteiden kehittymiseen puututaan jo ennen kuin itse vaaratilanne tai läheltä piti -tilanne tapahtuu.

Meriliikennettä valvotaan meriliikennekeskuksissa, joita on Suomessa tällä hetkellä viisi. Ne antavat alusliikennepalvelua. Keskukset sijaitsevat Lappeenrannassa, Helsingissä, Nauvossa, Porissa ja Vaasassa. Kaikki meriliikennekeskukset toimivat vuorokauden ympäri Meriliikenteen ohjauksen tehtävänä on alusliikenteen turvallisuuden lisääminen, tehokkuuden parantaminen ja alusliikenteestä ympäristölle aiheutuvien haittojen ehkäiseminen. Meriliikenteenohjauksesta käytetään lyhennettä VTS, joka tulee englannin kielen sanoista Vessel Traffic Service – suomeksi alusliikennepalvelu.

Helsinki Traffic on osa Suomenlahden pakollista ilmoitusjärjestelmää GOFREPia, jota kaikki yli 300 nettotonnia painavat alukset käyttävät. Suomenlahden GOFREP -järjestelmää valvotaan kolmikantasopimuksella yhdessä Viron ja Venäjän kanssa.

Meriliikennekeskukset antavat navigointiapua ja puuttuvat riskitilanteisiin

Alusliikenteenohjaus perustuu tilannekuvaan, joka koostuu sensoreista. Sensoreita ovat muun muassa tutka, AIS (laivojen automaattinen tunnistejärjestelmä), kamera ja meri -VHF (joka tunnetaan myös nimellä puheradio). Suomessa meriliikenteenohjauksella on käytössään noin 100 tutkaa, jotka ovat sijoitettuina ympäri rannikkoa ja kattavat kaikki merenkulun kauppaväylät. AIS -tukiasemia on noin 25, ja niillä vastaanotetaan alusten tunnistetietoja. Alusten AIS -tunnistetiedot ovat kansainvälisesti määriteltyjä ja sisältävät muun muassa aluksen mitat, kulkunopeuden, kulkusuunnan, senhetkisen sijainnin, määränpään ja saapumisajan määränpäähän.

Sensoriverkoston avulla ohjataan alusliikennettä antamalla eri palveluja, kuten tiedonantopalveluja, liikenteenjärjestelypalveluja ja navigointiapupalveluja. Peruspalveluun kuuluvat tiedonannot, joissa on aina tiedot VTS -alueella olevista muista aluksista, säästä, jääolosuhteista, veden korkeudesta, luotsien ja jäänmurtajien toiminnasta, väylien ja turvalaitteiden kunnosta ja käytettävyydestä, mahdollisesta alusta uhkaavasta vaaratilanteesta sekä muista alusten turvalliseen liikennöintiin vaikuttavista seikoista.
Kaikkien yli 24-metristen alusten on käytettävä alusliikennepalvelua. Meriliikennekeskuksen tarjoamia liikenteenjärjestelypalveluja käytetään esimerkiksi Helsingissä, jonne saapuu kesäisin suuria risteilyaluksia.

Meriliikennekeskus järjestelee liikennettä sen mukaan, missä järjestyksessä alukset tulevat luotsipaikalle. Samaan aikaan liikkuu monesti myös rahtialuksia Vuosaareen päin sekä linjaliikennettä sisään ja ulos Tukholmaan ja Tallinnaan. Liikennettä on siis järjesteltävä myös muiden kulkijoiden kanssa, kun alueella voi olla menossa toistakymmentä alusta ristiin rastiin yhtä aikaa. Siksi on äärimmäisen tärkeää, että meriliikennekeskuksella on ajantasainen tilannekuva, jolloin tilanteet voidaan ennakoida.

Navigointiapupalvelua joudutaan antamaan suhteellisen harvoin. Se on hyvä asia siksi, että maista käsin on hyvin hankalaa antaa ohjeita aluksille, joilla kaikilla on erilaiset ominaisuudet ja joihin keliolosuhteet vaikuttavat eri tavalla. Navigointiapupalvelua voi tarvita esimerkiksi sellainen alus, jolle tulee tekninen vika eivätkä sen omat navigointivälineet toimi. Tällaisessa tilanteessa meriliikennekeskus voi antaa ohjeet, jotta laiva pääsee takaisin satamaan tai suojaisaan paikkaan ankkuriin korjaamisen ajaksi.

Meriliikenteenohjauksesta jouduttiin puuttumaan alusten käyttäytymiseen vuonna 2011 noin 5 000 kertaa. Jokaisesta vaaratilanteesta ja sellaisesta tilanteesta, joka olisi voinut johtaa vaaratilanteeseen ja meriliikenteenohjaus on siihen puuttunut, tehdään raportti. Näitä raportteja tehtiin vuonna 2011 yhteensä 354. Karilleajoja estettiin viime vuonna 22, mikä on yksi suurimmista saavutuksistamme.

Meriliikenteen ohjaus on tärkeä osa turvallista merenkulkua, logistisia ketjuja ja ympäristönsuojelua

Vaikka olemme Suomessa jonkinlaisia edelläkävijöitä meriliikenteenohjauksessa, on myös kansainvälisesti tunnistettu, että meriliikenteen ohjaus on tärkeä osa kuljetusten logistista ketjua. Se toimii myös turvallisen ja tehokkaan merenkulun puolesta. Vähätellä ei voi myöskään saavutusta ympäristövahinkojen ennaltaehkäisemisessä. Kunniaa työstämme olemme saaneet Suomen luonnonsuojeluliitolta, joka myönsi vuonna 2011 vuoden ympäristöpalkinnon Liikenneviraston Suomenlahden meriliikennekeskukselle.
Osana toimintamme kehittämistä olemme toteuttamassa John Nurmisen Säätiön ja useiden muiden merellisten toimijoiden kanssa yhteistyöhanketta. Hankkeessa luotava ENSI-palvelu (Enhanced Navigation Support Information) täydentää alusliikenteenohjausjärjestelmää tuomalla alusten reittisuunnitelmat alusliikenneohjaajien tietoon. Vastaavasti alukset saavat palvelusta tarvitsemaansa navigointi-informaatiota ilmoittamalleen reitille. ENSI-palvelulla tavoitellaan suuren öljyonnettomuuden riskin merkittävää pienenemistä ja meriliikenteen turvallisuuden parantamista.

Thomas Erlund
Merikapteeni, yksikön päällikkö, Meriliikenteenohjaus
Liikennevirasto
Asiantuntija ääni -sarjaan kokoamme ansiokkaita, Itämerta käsitteleviä kirjoituksia: tämä kirjoitus on lyhennelmä 23.11.2012 julkaistusta Centrum Balticumin Pulloposti -viikkokolumnisarjasta.

Aiheeseen liittyvää