16.06.2020

Uutta merenkunnostusmenetelmää kokeiltiin ensimmäistä kertaa Suomessa

John Nurmisen Säätiön johtamassa EU-rahoitteisessa SEABASED-hankkeessa päästiin laboratoriokokeista käytäntöön, kun uutta merenkunnostusmenetelmää, kalkkikiven levitystä, kokeiltiin suljetulla merenlahdella Rymättylässä torstaina 11. kesäkuuta.

Median ja hankeväen lisäksi myös paikalliset olivat saapuneet ihmettelemään, voisiko kalkkikivi pelastaa pahasti rehevöityneen merenlahden. Jännityksellä odotimme paikallisen mökkiläisen laiturilla, milloin helikopteri tulee lähemmäksi ja pudottaa käsiteltyä kalkkikiveä laiturin edessä olevaan syvänteeseen. Pian saimmekin todistaa, miten kalkkikivimuruset ropisivat merenpintaan ennen uppoamistaan merenpohjaan.

Toimittajat ja hankkeen työntekijät odottivat innolla kalkkikiven helikopterilevityksen alkua.
Toimittajat ja hankkeen työntekijät odottivat innolla kalkkikiven helikopterilevityksen alkua. Kuva: Tara Jaakkola / John Nurmisen Säätiö

Uuden menetelmän tavoitteena on sitoa fosfori pysyvästi pohjasedimenttiin kalkkikiven avulla. Kunnostusmenetelmä on kehitetty Tukholman yliopistossa ja sitä on aiemmin testattu Linköpingin edustalla Ruotsissa. Menetelmä perustuu adsorptioon, eli fosfori kiinnittyy kalkkikiven pinnalle ja huokosiin, toivon mukaan pysyvästi. Rymättylän kalkkikivipilotti on toteutettu EU:n Interreg Central Baltic-ohjelman ja John Nurmisen Säätiön tukijoiden yhteisrahoituksella. Käytetty kalkkikivimateriaali saatiin lahjoituksena Nordkalkin louhokselta Gotlannista.

Rymättylän Kolkanlahteen levitettiin 8 000 kiloa käsiteltyä kalkkikiveä, tavoitteena sitoa fosfori pysyvästi merenpohjaan.
Rymättylän Kolkanlahteen levitettiin 8 000 kiloa käsiteltyä kalkkikiveä, tavoitteena sitoa fosfori pysyvästi merenpohjaan. Kuva: Tara Jaakkola / John Nurmisen Säätiö

Menetelmää kokeiltiin ensimmäistä kertaa Suomessa ja se sujui kaikilta osin hyvin. ”Oli hienoa, että laboratoriossa pitkään kehitettyä menetelmää päästiin vihdoin, huolellisen valmistelun päätteeksi kokeilemaan käytännössä myös Suomessa. Toteutuksen jälkeen vaikutuksia pilottialueella seurataan tarkasti, ja onkin jännittävää nähdä, toimiiko menetelmä toivotusti ja yhtä hyvin tuloksin myös oikeassa ympäristössä”, iloitsee hankkeen projektipäällikkö Miina Mäki.

Kolkanlahti on hyvä pilottikohde, koska lahti on käytännössä katsoen miltei suljettu vesialue ja kärsii liikaravinteista. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen tekemän etukäteisseurannan perusteella lahden happitilanne on huono. Vaikka vesi sekoittuu tuulen vaikutuksesta, lahden vesi on vähähappista ja viiden metrin syvyydessä jo täysin hapetonta. Kolkanlahden sisäinen kuormitus on niin voimakasta, että ainoastaan maalta valuvia ravinteita vähentämällä lahden rehevöitymistä ei enää saada pysäytettyä, siksi myös uusia innovatiivisia menetelmiä tarvitaan. Myös rymättyläläisiltä on saatu kokeilusta paljon positiivista palautetta ja he odottavat innolla tuloksia. Onhan rehevöityneen merenlahden kunnostus suuri ilo uimareille, kalastajille, niin paikallisille kuin mökkikansalle.

Sisäinen ravinnekuormitus hidastaa meren tilan paranemista

Itämereen maalta tulevaa kuormitusta on onnistuttu viime vuosikymmeninä leikkaamaan, mutta merenpohjiin varastoituneet, maalta tulleet ravinteet hidastavat meren toipumista niin sanottuna sisäisenä ravinnekuormituksena. Erityisesti hapettomissa oloissa meren pohjasedimenttiin varastoitunut fosfori liukenee takaisin veteen levien ravinnoksi. Tästä seuraa rehevöitymistä, joka näkyy esimerkiksi runsaina sinileväkukintoina kesäisin. Kun levien kasvu runsastuu, kuollutta levämassaa vajoaa enemmän merenpohjaan. Kuolleen orgaanisen aineksen hajoaminen kuluttaa happea, mikä kiihdyttää entisestään merenpohjan happikatoa ja näin vapautuu taas lisää fosforia levien käyttöön.

”Säätiö on tehnyt 15 vuotta työtä maalta Itämereen tulevien päästöjen vähentämiseksi, ja tätä työtä aiomme jatkaa edelleen. Sisäisen kuormituksen vähentäminen on kuitenkin meren toipumisen kannalta oleellinen kysymys, ja olemme siksi halunneet säätiöllä selvittää, olisiko Gotlannin kalkkikiven levityksen kaltaisilla innovatiivisia keinoilla mahdollista vaikuttaa siihen. Etenkin Kolkan kaltaisille huonokuntoisille suljetuille merenlahdille ne voivat tuoda uutta toivoa”, kertoo Marjukka Porvari, Puhdas Itämeri -hankkeiden johtaja.

John Nurmisen Säätiön Puhdas Itämeri -hankkeiden johtaja Marjukka Porvari laiturilla yhdessä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen suunnittelijan Irma Puttosen kanssa.
John Nurmisen Säätiön Puhdas Itämeri -hankkeiden johtaja Marjukka Porvari (vasemmalla) korostaa, että säätiö jatkaa työtään maalta tulevien valumien vähentämisessä. Kuvassa oikealla Varsinais-Suomen ELY-keskuksen suunnittelija Irma Puttonen. Kuva: Tara Jaakkola / John Nurmisen Säätiö

SEABASED-hankkeessa arvioidaan ja etsitään keinoja, joilla voitaisiin vähentää mereen jo kertynyttä fosforia ja siten vähentää sisäistä kuormitusta suljetuilla merenlahdilla Itämeren alueella. On hyvä kuitenkin muistaa, että meren sisäisen kuormituksen vähentäminen voi olla tehokasta vain, jos samaan aikaan vähennetään edelleen voimakkaasti myös maalta meriin valuvaa ravinnekuormaa.

Kolkanlahden seurannan ensimmäisiä tuloksia saadaan loppuvuodesta

Ruotsissa toteutetun kalkkikiven levityspilotin alustavat tulokset näyttävät lupaavilta fosforipitoisuuden pienenemisen suhteen, mutta pysyvien vaikutuksien ja menetelmän tehokkuuden arvioimiseksi tarvitaan vielä mittaustuloksia pidemmältä ajanjaksolta. Myös Kolkanlahden pilottialuetta seurataan aktiivisesti ja saamme ensimmäisiä tuloksia menetelmän tehosta loppuvuodesta 2020. Kokeilusta saadut tulokset sisällytetään viranomaisille ja päätöksentekijöille suunnattuun arvioon meren sisäistä kuormitusta hillitsevien toimien toteuttamisen edellytyksistä ja soveltuvuudesta Itämeren eri olosuhteisiin. Koosteessa arvioidaan myös toimien kustannustehokkuutta, jotta saamme kattavan kuvan kalkkikivenlevityksen ja mahdollisten muiden toimien soveltuvuudesta merensuojeluun.

Käsittelyalueen seurantaa jatketaan kesän yli myöhäiseen syksyyn. Seurannan toteuttaa Varsinais-Suomen ELY-keskus. Kuvassa mittauspisteen ympärillä soutaa Irma Puttonen.
Varsinais-Suomen ELY-keskus seuraa käsittelyalueen tilan kehitystä kesän yli myöhäiseen syksyyn.  Kuvassa mittauspisteen ympärillä soutaa suunnittelija Irma Puttonen. Kuva: Tara Jaakkola / John Nurmisen Säätiö

SEABASED-hanketta johtaa John Nurmisen Säätiö, ja yhteistyökumppaneina hankkeessa ovat mukana Varsinais-Suomen ELY-keskus, Ahvenanmaan maakunnan hallitus, Ahvenanmaan kalankasvattajayhdistys, Tukholman yliopisto ja Itä-Götanmaan lääninhallitus. Hanketta rahoittaa EU:n Interreg Central Baltic -ohjelma. Tutustu tarkemmin pilotteihin ja tilaa hankkeen uutiskirje, jotta pysyt kärryillä hankkeen uusimmista käänteistä: seabasedmeasures.eu

Kuva: Tara Jaakkola / John Nurmisen Säätiö

Aiheeseen liittyvää