Ravinnekuormituksen leikkaus

Kipsikäsittely

Kipsikäsittelyn avulla voidaan vähentää pelloilta mereen valuvaa ravinnekuormitusta.

GYPREG (Tackling agricultural phosphorus load by soil amendments) -hankkeen tavoite on vähentää Itämeren rehevöitymistä edistämällä tehokkaaksi todetun peltojen kipsikäsittelymenetelmän käyttöönottoa Latviassa, Liettuassa, Puolassa, Ruotsissa ja Ahvenanmaalla.

Vuonna 2024 kuljetimme Ahvenanmaalle yhteensä 467 tonnia kipsiä viljelijöille, jotka levittivät sen 116 hehtaarin alalle. Kipsilevitysten lisäksi keräsimme maanäytteitä, joiden avulla Swedish Research Institute RISE tutki kipsikäsittelyn vaikutuksia maaperän rakenteeseen ja fosforin pidätyskykyyn.

Hankkeen rahoittaja on EU Interreg Baltic Sea Region. Yhteistyökumppaneitamme ovat Suomen ympäristökeskus, University of Latvia, Latvian Farmers’ Parliament, Lithuanian Research Centre for Agriculture and Forestry, Research Institutes of Sweden, Race for the Baltic, Institute of Technology and Life Science (Puola).

Lisäksi edistämme kipsikäsittelymenetelmää seuraamalla Suomen ympäristökeskuksen NordGypsum –hanketta (Tanska + Norja) ja Klaipedan yliopiston ECONUT-hanketta (Liettua).

Lantakierrätys

Lannan siirroilla voidaan vähentää pelloilta vesistöihin kohdistuvaa ravinnekuormitusta.

Lantakierrätyshankkeen tavoite oli vähentää Saaristomeren valuma-alueen fosforikuormitusta, jota syntyy erityisesti sianlihantuotannosta.

Vuonna 2024 hankkeessa siirrettiin yhteensä 3 650 m³ fosforipitoista kuivalantaa kuuden sikatilan ja 13 kasvitilan välillä. Tämä määrä sisälsi 9 344 kg fosforia. Fosforipitoinen lanta levitettiin matalan fosforitason pelloille. Lantaravinteiden erotteluun ja siirtoon tarjosimme rahallisia kannustimia sekä sika- että kasvitiloille. Lisäksi järjestimme sikatilojen edustajille suunnattuja ravinnekiertotapahtumia, joilla pyrimme lisäämään tuottajien tietoisuutta ravinteidenkierrätyksen mahdollisuuksista sekä laajentamaan tiedonvaihtoa asiantuntijoiden ja muiden tilallisten välillä.

Metsätalouden valumavesien puhdistus

Ojitetuista turvemetsistä syntyy ravinnepäästöjä.

Yksityismaiden soiden vesien palauttamisen ja johtamisen pilotit –hankkeen (yksityis-VESPA) tavoitteena on parantaa metsätalouden vesiensuojelua ja vesien tilaa pintavalutuksella ja vesien palautuksella sekä johtamalla metsäojitusalueiden vesiä pintavalutukseen luonnontilaisisille tai ennallistettaville soille.

Vuonna 2024 toimimme neljässä kohteessa (Alavus, Halsua, Taivalkoski, Ranua), joiden yhteispinta-ala oli yli 200 hehtaaria. Edistimme vesienpalautustoimien toteuttamista muualla Suomessa kartoittamalla metsänomistajien asenteita vesienpalautukseen ja ratkomalla havaittuja vesienpalautuksiin liittyviä käytännön haasteita mm. sopimusmallien ja viestinnän keinoin.

Toteutamme hankkeen yhteistyössä Tapion ja Iin Micropoliksen kanssa. Hanke sai rahoitusta ympäristöministeriön vesiensuojelun tehostamisohjelmasta.

Järviruo’on niitto ja hyötykäyttö

Mereen jo päätyneitä ravinteita voidaan vähentää niittämällä ruovikoita.

Rannikkoruokohanke

Rannikkoruokohankkeen tavoitteena oli edistää ruo’on käyttöä ja ruokoon liittyvän liiketoiminnan kehittymistä, poistaa ravinteita rehevöityneiltä ranta-alueilta sekä parantaa rantaelinympäristöjä.

Jatkoimme vuonna 2024 keruutukimallia, jossa maksamme hehtaarikohtaista tukea ruokomateriaalin keruun ja välivarastoinnin kustannuksiin. Tuki kohdistui vesiosakaskunnille, kyläyhdistyksille, yrittäjille ja muille paikallistoimijoille keruun mahdollistamiseksi. Vuonna 2024 keruutukea haettiin kymmenelle niittokohteelle, joiden yhteispinta-ala oli noin 70 hehtaaria.

Jatkoimme yhteistyötä HELMI-niittojen toteuttajien ja jatkojalostusyritysten kanssa. Toimillamme mahdollistimme materiaalin korjuun ja poiskuljetuksen 42 hehtaarin alueelta. Toimitimme niitetyn ruo’on kolmeen kasvualustasektorin yritykseen. Korjuutyöhön osallistuneet yritykset osallistuivat tuotekehitykseen, kuten kompostointikokeisiin maanparannustuotteiden ja kuivikeaineiden kehittämiseksi. Osa ruo’osta paikalliset viljelijät hyödynsivät maanparannusaineena.

Baltic Reed -hanke

BalticReed-hankkeen tavoitteena on ratkoa Itämeren alueella alan toimijoiden kanssa ruo’on hyödyntämiseen ja ruo’on arvoketjuihin liittyviä pullonkauloja, kuten logistiikan sujuvuutta.

Hankkeessa niitämme ruokoa vähintään kahdellatoista rannikkoalueella Manner-Suomessa, Ahvenanmaalla ja Ruotsissa.

Vuoden 2024 aikana keräsimme Suomessa yhteensä 51 hehtaaria ruokoa, jota hyödynnettiin monipuolisesti tuotekehityksessä, maanparannusaineena ja kattomateriaalina.

Yhteistyössä eri yritysten kanssa olemme käynnistäneet kehitystyön ruokoa hyödyntävien innovatiivisten tuotteiden, kuten biokomposiittien, maanparannusaineiden, rakennusmateriaalien ja kertakäyttötuotteiden, luomiseksi. Euroopan komissio valitsi hankkeemme strategisesti tärkeäksi hankkeeksi (OSI) erinomaisen näkyvyyden ja vaikutusmahdollisuuksiensa vuoksi.

Hankkeen yhteistyökumppaneita ovat Varsinais-Suomen ELY-keskus, Ammattikorkeakoulu Arcada, Ahvenanmaan maakuntahallitus, Itä-Götanmaan lääninhallitus sekä Race for the Baltic. Hankkeen osarahoittaja on kansainvälinen EU:n Interreg Central Baltic -ohjelma.