GYPREG-hanke
Peltojen kipsikäsittely on tutkitusti tehokas tapa vähentää maataloudesta aiheutuvaa ravinnekuormitusta Itämereen. GYPREG-hankkeessa edistämme peltojen kipsikäsittelyä Itämeren rantavaltioissa ja tuemme menetelmän laajempaa käyttöä.
Lisätietoja:
Miten peltojen kipsikäsittely auttaa Itämerta?
Itämeren suurin ongelma on rehevöityminen. Tällä hetkellä merta rehevöittävästä fosforikuormituksesta suurin osa syntyy maataloudesta, kun pelloilta huuhtoutuu fosforia vesistöihin ja Itämereen.
Kipsi eli kalsiumsulfaatti parantaa maan mururakennetta ja edistää fosforin sitoutumista maaperään. Kun fosfori sitoutuu maahan, sen huuhtoutuminen vesistöihin vähenee. Kipsi vähentää myös maan eroosiota ja kiintoaineksen sekä orgaanisen hiilen huuhtoutumista vesistöihin.
Peltojen kipsikäsittelyn on tutkimuksissa todettu vähentävän fosforipäästöjä vesistöihin tehokkaasti: kipsikäsittely jopa puolittaa vesistöihin päätyvän fosforin ja kiintoaineksen määrän. Vaikutus maaperässä kestää noin viisi vuotta.
Kipsikäsittely maailmankartalle
Suomessa peltojen kipsikäsittelyn vaikutuksia maaperään, satoon ja vesistöihin on tutkittu ja peltoja on kipsikäsitelty jo 52 000 hehtaaria. Peltojen kipsikäsittely on todettu tehokkaaksi, ja se on sisällytetty toimenpiteeksi valtion vesiensuojelun tehostamisohjelmaan. Muissa Itämeren maissa kipsikäsittely on kuitenkin huonosti tunnettu, eikä sitä ole tunnistettu tehokkaaksi Itämeren suojelukeinoksi.
GYPREG-hankkeessa kipsikäsittelyä tutkitaan ja kokeillaan Ruotsissa, Latviassa, Liettuassa ja Puolassa. Suomen ympäristökeskuksen vetämässä hankkeessa ovat mukana John Nurmisen Säätiö Suomesta ja kuusi muuta toimijaa kohdemaista. Hanke saa rahoitusta Euroopan unionin Interreg Baltic Sea Region -ohjelmasta, joka rahoittaa rannikon ja meriympäristön tilaa parantavia, rajat ylittäviä yhteistyöhankkeita.
Hankkeessa tehdään tiivistä yhteistyötä kohdemaiden eri toimijoiden kesken niin ympäristö- kuin maataloussektorilla. Tavoitteena on löytää kullekin kohdemaalle ja -alueelle sopiva menetelmä ja reunaehdot peltojen kipsikäsittelyyn ja pilotoida menetelmää yhdessä viljelijöiden kanssa. Maittain etsitään ratkaisuja muun muassa kipsikäsittelyn kustannuksiin, kipsin saatavuuteen ja lainsäädäntöön.
John Nurmisen Säätiön roolina hankkeessa on edistää kipsikäsittelyn laajentumista Ahvenanmaalla ja tukea menetelmän käyttöönottoa muissa Itämeren alueen maissa.
Hankkeen avulla pyritään lisäämään tehokkaaksi havaitun vesiensuojelumenetelmän käyttöä ja näin auttaa EU:n jäsenvaltioita myös täyttämään velvoitteensa kohti EU:n vesipuitedirektiiviä ja meri- ja meriturvallisuusdirektiiviä sekä suojelukomissio HELCOMin tavoitetta saattaa Itämeren rannikkovedet hyvään tilaan vuoteen 2030 mennessä.
Hankkeesta saatuja kokemuksia ja havaintoja hyödynnetään muun muassa politiikkasuosituksissa ja erilaisissa koulutusmateriaaleissa.
Rahoittamassa
Hankkeeseen liittyvät uutiset
Haluatko pysyä kartalla Itämeren tilasta?
Tilaa uutiskirjeemme ja kuulet ensimmäisenä Itämeri-aiheisista tapahtumista, säätiön hankkeiden etenemisestä, merellisistä julkaisuista ja muista kiinnostavista sisällöistä.