Itämeri ja ihminen

Itämeri yhdistää 9 valtiota

Itämerellä on yhdeksän rantavaltiota: Suomi, Ruotsi, Tanska, Saksa, Puola, Liettua, Latvia, Viro ja Venäjä. Itämeren rannoilla, 10 kilometrin säteellä merenrannasta, asuu 15 miljoonaa ihmistä.

Itämeren valuma-alue on pinta-alaltaan nelinkertainen verrattuna Itämeren pinta-alaan ja levittäytyy 14 valtion alueelle. Itämeren valuma-alueella asuu 90 miljoonaa ihmistä.

Rantavaltioiden lisäksi valuma-alue ulottuu Valko-Venäjälle, Ukrainaan sekä Tsekin, Slovakian ja Norjan rajoille.

Suomella on rantaviivaa Itämerellä noin 46 000 km. Yksilöiden, kaupunkien, kuntien, järjestöjen ja yritysten teot vaikuttavat suoraan tai välillisesti Itämeren alueen ekologiaan ja kulttuuriin. Vaikutukset voivat olla joko hyviä tai luonnon hyvinvointia heikentäviä. Saaristo ja rantaviiva ovat jatkuvassa muutoksessa.

Ihmisen vaikutus Itämereen

Itämeren ympärysvaltioiden ja valuma-alueen asukkaiden asenteet ja teot vaikuttavat meren tilaan. Siksi Itämeren suojeleminen on kaikkien valtioiden ja asukkaiden tehtävä.

Ihmisen toiminta vaikuttaa Itämereen. Luontokato uhkaa Itämeren monimuotoisuutta.

Rehevöityminen on Itämeren suurin ympäristöhaaste. Ihmisen toiminta maalla vaikuttaa meren rehevöitymiseen. Selvitä, mikä aiheuttaa rehevöitymisen ja miten voimme ratkaista ongelman.

Itämeren tila aiheuttaa huolta

Valtaosa suomalaisista (67 %) on selvästi huolissaan Itämeren tilasta, lähes yhtä suuri osuus (66 %) myös maailman merien tilasta. Suomalaiset kokevat, että Itämeren tulevaisuutta uhkaavat eniten roskaantuminen, rehevöityminen, öljy- tai muut onnettomuudet sekä meriluonnon monimuotoisuuden heikkeneminen eli luontokato.
(Verian 2023)

Kuinka voi toimia Itämeren puolesta?

Huoli meren tilasta voi joskus ahdistaa, jolloin on hyvä keskustella huolesta muiden kanssa. Huolta voi myös lievittää tekemällä tekoja Itämeren hyväksi, esimerkiksi:

• keräämällä roskia
• suosimalla kasvispainotteista ruokavaliota ja kokeilemalla villikalaa sisältävää ruokareseptiä
• lahjoittamalla Itämeren suojeluun rahaa
• äänestämällä Itämeren ja luonnon etua ajavaa vaaliehdokasta
• unelmoimalla, miltä meri voisi näyttää, tuoksua ja tuntua tulevaisuudessa
• perehtymällä Itämereen ja sen hyvinvointiin vaikuttaviin tekijöihin tarkemmin

58 % suomalaisista ajattelee, että heidän toiminnallaan on vaikutusta meren tilaan. Aktiiviset teot merten puolesta ovat lisääntyneet kahdessa vuodessa.

Kolmannes suomalaisista kertoo muuttaneensa kulutustaan ja elämäntapojaan vähemmän luontoa ja meriä kuormittaviksi ja esimerkiksi vähentäneensä muovituotteiden hankkimista ja käyttöä viimeksi kuluneen vuoden aikana. 23 % kertoo muuttaneensa ruokavaliotaan esimerkiksi kasvispainotteisemmaksi ja villikalaa suosivaksi.
(Verian 2023, 2025)