Maatalous
Kaikki kasvavat kasvit tarvitsevat ravinteita, kuten typpeä ja fosforia. Ravinteita tarvitaan myös kasvinviljelyyn pelloilla. Joillakin alueilla maaperään on kuitenkin aiempien vuosikymmenten liikalannoituksen seurauksena kertynyt liikaa ravinteita, mikä kasvattaa peltomaan ravinnevalumia pitkäaikaisesti.
Eläinten lanta sisältää paljon ravinteita, ja lantaa voidaan hyödyntää kasvien lannoitteeksi pelloilla. Maatalouden tuotannon tehostuminen on kuitenkin johtanut kasvinviljelyn ja suurten eläintilojen keskittymiseen eri alueille. Näin ravinteista on toisilla alueilla pulaa ja toisaalla ravinteikasta lantaa syntyy liikaa lähialueiden peltojen tarpeeseen nähden. Eläintalousvaltaisilla alueilla onkin monin paikoin levitetty lantaa pelloille liikaa. Silloin etenkin fosforia kertyy maaperään.
Mereen päätyessään ylimääräisistä ravinteista on haittaa, sillä ne rehevöittävät vesistöjä. Maatalouden osuus Itämeren ravinnekuormituksesta on suuri: yli puolet typpi- ja fosforikuormasta on peräisin maataloudesta.
Miten ratkaista maatalouden ravinnekuormitus?
Suomen on pikaisesti ratkaistava maatalouden ravinnekuormitukseen liittyvät haasteet. Itämeren suojelukomissio HELCOM listaa kuormituksen pahimmat alueet hot spot -listalla. Saaristomerta kuormittava Varsinais-Suomi on tällä listalla ainoana kohteena Suomesta.
Hankkeissamme edistetään kahta toimivaa menetelmää, peltojen kipsikäsittelyä ja lantakierrätystä.
Mitä on lantakierrätys?
Lantakierrätyksessä eläintiloilla syntyvää lantaa siirretään prosessoituna kasvitilojen käyttöön. Näin kasvinviljelytilojen ei tarvitse käyttää fosforilannoitetta tai orgaanisen hiilen lisäystä kasveilleen eikä eläintilojen tarvitse levittää lähipelloille lantaa enemmän kuin kasvit sitä tarvitsevat. Lantakierrätyksen tavoite on ravinnetasapainon parantaminen koko Suomessa.
Lantakierrätys tuottaa paikallisia ympäristöhyötyjä vesistöille ja maaperälle sekä vähentää Itämereen päätyvää ravinnekuormitusta.
Lantakierrätyksen haasteena on, että lietelannan kuljetus on kustannustehokasta vain melko lyhyen kuljetusmatkan päässä oleville peltoalueille. Prosessoituna lantaa voidaan siirtää pidempiä matkoja, mutta prosessointiin tarvitaan erillisiä työvaiheita ja menetelmiä.
Parannamme ruuantuotannon alueellista ravinnetasapainoa ja vähennämme ravinnevalumia Itämereen.
Mikä on kipsikäsittely?
Kipsikäsittelyssä pellolle levitetään maanparannuskipsiä. Kipsi eli kalsiumsulfaatti liukenee peltomaahan. Kipsi parantaa maan mururakennetta ja edistää fosforin sitoutumista maahiukkasiin. Kipsin vaikutus kestää noin viisi vuotta.
Eroosio sekä fosforin ja orgaanisen hiilen huuhtoutuminen vähenevät, mikä kirkastaa valumavesiä ja ehkäisee vesistöjen rehevöitymistä. Fosfori säilyy kuitenkin maaperässä kasveille käyttökelpoisessa muodossa.
Vähennämme Itämereen päätyviä fosfori- ja kiintoainehuuhtoumia kipsikäsittelyyn osallistuvilta peltolohkoilta Ahvenanmaalla.
Haluatko pysyä kartalla Itämeren tilasta?
Tilaa uutiskirjeemme ja kuulet ensimmäisenä Itämeri-aiheisista tapahtumista, säätiön hankkeiden etenemisestä, merellisistä julkaisuista ja muista kiinnostavista sisällöistä.
