Ravinnekuormitus
Itämereen valuu ravinteita monesta eri lähteestä, mm. maa- ja metsätaloudesta, liikenteestä ja kalankasvatuksesta.
Ravinteita päätyy mereen
- asutuksen ja teollisuuden jätevesistä
- valumavesien mukana maataloudesta ja metsistä
- kalankasvatuksesta
- meriliikenteestä
- muun liikenteen typpipäästöistä ilman kautta
Ilmastonmuutoksen myötä lisääntyvät sateet ja leudot talvet voivat kasvattaa erityisesti maa- ja metsätalousalueilta huuhtoutuvaa ravinnekuormaa entisestään. Tehokkaita ja pitkäjänteisiä ratkaisuja tarvitaan ripeästi.
Itämeri tarvitsee apuasi.
Vielä ei ole liian myöhäistä pelastaa Itämerta.
Jätevedet ja teollisuus Itämeren kuormittajana
Jätevedet puhdistetaan nykyisin typestä ja fosforista Itämeren maissa varsin hyvin, vaikka erityisesti typenpoistossa olisikin vielä tehostamisen varaa myös Suomessa.
John Nurmisen Säätiön hankkeissa on 2000-luvulla vähennetty monien jätevesilaitosten ja teollisuuden pistekuormittajien rehevöittävää vaikutusta erityisesti Itäisellä Suomenlahdella.
Lue lisää jätevesilaitosten tehostetusta fosforipoistosta:
Käynnistimme Pietarin vesilaitoksen kanssa tehostetun fosforinpoiston Pietarin kolmella suurimmalla jätevedenpuhdistamolla.
Tehostimme teollisten jätevesien puhdistusta kunnallisilla jätevedenpuhdistamoilla.
Maatalouden vesistökuormitus
Maataloudessa tarvitaan ravinteita kasvien kasvattamiseen, mutta vesistöihin ja mereen päätyessään ylimääräisistä ravinteista on haittaa. Maatalouden osuus Itämeren ravinnekuormituksesta on suuri: yli puolet typpi- ja fosforikuormasta on peräisin maataloudesta.
Metsätalouden vesistökuormitus
Uusien tutkimustulosten mukaan metsätalouden vesistökuormitus on aiemmin arvioitua suurempaa ja pitkäkestoisempaa. Erityisesti ojitetuilta turvemailta valuu jokiin, järviin ja Itämereen ravinteita, hiiltä, kiintoainetta ja vesiä ruskettavaa humusta.
Suomen puustosta neljäsosa kasvaa turvemailla ja siksi vesistöystävällinen metsänhoito erityisesti turvemaiden metsissä on tärkeää.
Metsähankkeissamme ratkotaan metsähoidon vesistökuormitusta ja tehostetaan vesiensuojelua. Lue lisää:
Vähennämme metsätalouden ravinnepäästöjä vesistöihin kehittämällä vesistöystävällistä valuma-aluesuunnittelua.
Vähennämme metsätalouden päästöjä vesistöihin puhdistamalla metsäojitusalueiden vesiä yhteistyössä Tapion ja Iin Micropoliksen kanssa.
Liikenteen typpipäästöt
Sekä meri- että maaliikenteestä päätyy ilmaan typpeä ja typen oksideja. Vesistöihin päätyessään typpi on fosforin tapaan rehevöittävä ravinne. Vaikka liikenteen typpipäästöt ovat viime vuosikymmeninä pienentyneet, niiden osuus Itämeren typpikuormasta on yhä noin viidennes.
Miten poistamme ravinteita Itämerestä?
Järviruoko ja niitto
Itämeren rehevöityminen on hyödyttänyt rannikolla kasvavaa järviruokoa. Rantavesien rehevöityminen ja rantalaidunnuksen vähentyminen ovat kiihdyttäneet ruovikoiden kasvua, ja aiemmin avoimet rantamaisemat kasvavat umpeen tiheiden ruovikoiden vallatessa alaa. Samalla menetetään linnuille ja hyönteisille tärkeitä avoimia ja mosaiikkimaisesti vaihtelevia rantaelinympäristöjä niin veden alla kuin matalakasvuisilla rantaniityilläkin.
Tiheä ruokokasvusto sitoo kasvaessaan paljon ravinteita, joista osa voidaan saada kerättyä talteen ruovikoita niittämällä. Jos kuollut ruokomassa jää mädäntymään rannoille, siitä vapautuu ravinteiden lisäksi myös ilmastonmuutosta kiihdyttävää metaania ilmakehään.
Ruokoa voidaan niittää ja ruokomassa kerätä talteen muuhun käyttöön. Lue lisää:
Kierrätämme ruokokasvustoon sitoutuneita ravinteita rehevöityneistä rantavesistä maalle.
Poistamme ravinteita rehevöityneiltä rannoilta niittämällä ruovikoita ja edistämällä ruo’on hyötykäyttöä.
Kalastus ja Itämeri
Kalastuksen avulla voidaan kierrättää merestä maalle merkittävä määrä rehevöittäviä ravinteita. Suomessa kalastuksen kautta poistuu vesistöistä vuosittain yli 700 tonnia fosforia. Erityisesti särkikalojen kestävä hoitokalastus auttaa Itämerta ja tarjoaa lisäksi hyvän proteiinilähteen ruokavalioon.
Kalankasvatuksella voi olla paikallisia rehevöittäviä vaikutuksia Itämereen sekä muita mahdollisia ympäristövaikutuksia. Itämeren villikalan syöminen on siksi kannatettavaa.
Villikalaa lisää ruokavalioon
Kala on proteiininlähteenä ihmiselle terveellisempi vaihtoehto kuin punainen liha. Suomalaiset syövät kuitenkin pääasiassa ulkomailta tuotua kalaa. Esimerkiksi Itämerestä pyydetty silakka menee Suomessa enimmäkseen rehukäyttöön.
Joihinkin Itämeren kaloihin saattaa kertyä haitallisia aineita tai ympäristömyrkkyjä. Useimmiten terveyshyödyt ovat silti merkittävämpiä kuin mahdolliset haitta-ainekertymät kaloissa. Tarkista kalansyöntisuositukset Ruokaviraston sivuilta.
Lue, miten hankkeissamme edistettiin särkikalatuotteiden käyttöä:
Loimme markkinaehtoisen arvoketjun Saaristomeren särkikalalle merestä lautaselle.
Haluatko pysyä kartalla Itämeren tilasta?
Tilaa uutiskirjeemme ja kuulet ensimmäisenä Itämeri-aiheisista tapahtumista, säätiön hankkeiden etenemisestä, merellisistä julkaisuista ja muista kiinnostavista sisällöistä.