Rehevöityminen
Itämeren vakavin ympäristöongelma on rehevöityminen. Meren rehevöityminen johtuu ravinteiden liiallisesta määrästä.
Ravinteita, erityisesti typpeä ja fosforia, on valunut Itämereen liikaa vuosikymmenien ajan. Ravinteet ruokkivat levien ja vesikasvien kasvua meressä.
Itämereen valuva ravinnekuormitus on onnistuttu viimeisen 30 vuoden aikana puolittamaan, mutta mereen päätyneet ravinteet poistuvat sieltä hitaasti. Rehevöityminen vaivaa Itämerta edelleen.
Rehevöityminen lisää luontokatoa
Miksi rehevöityminen on uhka Itämeren meriluonnon säilymiselle?
- rehevöityminen ylläpitää merenpohjien happikatoa, jolloin ravinteita vapautuu veteen lisää. Pohjaeläimet ja kalat kaikkoavat hapettomilta pohjilta.
- rehevöityminen aiheuttaa veden samenemista, mikä vähentää kasveille elintärkeää auringonvaloa syvemmällä vedessä
- rehevöityminen kiihdyttää rihmalevien kasvua. Rihmalevien määrä on Itämeressä kolminkertaistunut rehevöitymisen takia.
- rihmalevät tukahduttavat monivuotista kasvillisuutta, kuten meriajokasniittyjä ja kalliopohjien rakkohaurukasvustoja
- rehevöityminen lisää myös sinilevän kasvua
John Nurmisen Säätiön tavoite on elävä Itämeri, jossa ravinteita ja leviä ei ole liikaa, pohjalla riittää happea, ja meren eliöyhteisö on monimuotoinen ja elinvoimainen.
Lue lisää rehevöitymisestä
Itämereen valuu ravinteita monesta eri lähteestä, mm. maa- ja metsätaloudesta, liikenteestä ja kalankasvatuksesta.
Itämeren ravinnekuormituksesta maatalouden osuus on suuri. Sen vähentämiseen on olemassa toimivia keinoja.
Haluatko pysyä kartalla Itämeren tilasta?
Tilaa uutiskirjeemme ja kuulet ensimmäisenä Itämeri-aiheisista tapahtumista, säätiön hankkeiden etenemisestä, merellisistä julkaisuista ja muista kiinnostavista sisällöistä.