Hyppää sisältöön

Enemmän kuin joki

Mies seisoo pellolla neljän lehmän kanssa pilvisenä päivänä, taustalla avara maisema ja nurmikko.
Uskelanjoen valuma-alueella sijaitsee noin 200 tilaa. Monelle maatalousyrittäjän ammatti on tullut perintönä. Sukupolvenvaihdoksen yhteydessä uudet viljelijät ja kotieläintilalliset ovat haastaneet vanhoja toimintatapoja ja muuttaneet omiaan ympäristölle suotuisampaan suuntaan. Lehmät tunnistavat omistajansa ja alueen karjatilallisen Henrik Jensenin, joka tekee maillaan vesiensuojelutoimia Pellon perintö -hankkeessa.

Kuvat:
Kati Rapia

Kirjoittaja:

Uskelanjoki on uurtanut syvän uoman Varsinais-Suomalaiseen maisemaan. Veden mukana virtaa myös paikallinen kansanperinne, folklore. Sitä kartoittavat taiteilijat Kati Rapia ja Ilona Valkonen.

Varinais-Suomessa, Salon kaupungin ja Perttelin kunnan mailla mutkittelee noin 30 kilometrin mittainen joki. Se halkoo pastoraalia maalaismaisemaa ja laskee lopulta Salon edustalle Halikonlahteen.

Uskelanjoen valuma-alue on Saaristomeren valuma-alueista neljänneksi suurin, ja iso osa maapinta-alasta on maatalouskäytössä. Korkeiden töyräiden välissä virtaa vettä, jonne pelloilta valuu ravinteita. Virtaveden mukana ne kulkeutuvat mereen.

Mutta veden mukana virtaa muutakin: muistoja, kokemuksia, kuulopuheita ja sattumuksia. Niiden kannoilla jokilaaksossa vaeltavat taiteilijat Ilona Valkonen ja Kati Rapia. He keräävät modernia kansanperinnettä, Uskelanjoki lorea. Kevään ja kesän aikana Valkonen ja Rapia ovat kohdanneet kymmeniä paikallisia ja dokumentoineet heidän tarinoitaan sanoin ja kuvin.

”Suhde jokeen tarkoittaa monille suhdetta maahan. Joella on pieni vaikutus ihmisten arkielämään, mutta se muokkaa maiseman, vaikuttaa ilmastoon ja kulkusuuntiin. Osalle joki on näyttäytynyt pelottavanakin, sillä lapsia on varoiteltu jyrkästä jokitöyräästä”, Rapia kertoo.

Taiteilijat Kati Rapia ja Ilona Valkonen, Pellon Perintö-hanke
Taiteilijat Kati Rapia ja Ilona Valkonen.

Taiteilijoiden tapaamilla paikallisilla on ollut jaettavanaan myös lämpimiä muistoja ja unelmia Uskelanjokeen liittyen. Yksi toivoo voivansa perustaa kosteikon, toinen vaelluskaloille suotuisat kutupaikat, kolmas haaveilee yhteisöllisistä tapahtumista alueella.

Rapia ja Valkonen kuvaavat paikallisia ihmisiä ja heidän kertomuksiaan. Kuvista syntyy tarinallinen valokuvanäyttely osana John Nurmisen Säätiön Pellon perintö -hanketta.  

Kuvia ja tarinoita joen varrelta

Ihmisiä melomassa kahdessa kanoottiryhmässä jokivirrassa, ympärillä vihreää kasvillisuutta ja kirkas taivas.
Toukokuussa Rapia ja Valkonen ottivat tuntumaa jokeen meloen. Retkikuntaan kuului heidän lisäkseen paikallisia, jotka olivat aina halunneet meloa joella, mutta eivät ole ennen saaneet aikaiseksi, sekä kaksi retkiopasta. ”Jokea ei ole tehty melottavaksi, siellä on paljon koskipaikkoja, ja kanootteja täytyy useassa kohdassa kantaa. Paikallisille joen melonta on sellainen Indiana Jones -tyyppinen kerran elämässä -kokemus, josta kerrotaan jälkeenpäin juttuja”, Valkonen kuvaa.
Kaksi miestä seisoo pellolla.
Avara peltomaisema ei jätä piilopaikkoja. Mikko Hovila hyödynsi lapsena joen törmää, kun halusi lukea kirjaa rauhassa muiden katseilta. Oikealla nuorempi tilallinen Lauri Hovila.
Mies ja nainen seisovat latojen sisällä valkoisen taustan edessä, kumpikin sylissään useita pieniä karitsanlampaiden poikasia.
Lammastilalliset Jaakko Jussila ja Sari Jaakola ovat järjestäneet tiluksillaan kaikille avoimia piknik-tilaisuuksia jakaakseen maalaismaiseman ilosanomaa ja tuodakseen paikallisia yhteen. ”Monet kokevat ylpeyttä omasta maisemasta ja palasta jokivartta. Heillä on tarve pitää niistä huolta”, Rapia kuvailee.
Mies poimii viinirypäleitä tiheiden viiniköynnösten seassa.
Pertteli – Suomen Toscana! Jokilaaksossa kasvatetaan viljan lisäksi myös rypäleitä. Ville Salmi on perustanut Uskelan jokilaaksoon viinitarhan, jossa hän on testannut toistasataa erilaista lajiketta.
Mies kameran kanssa seisomassa keskellä jokea.
Rapia ja Valkonen kertovat liikkuvansa usein ihmisten intohimojen perässä. Kirjailija ja kuvaaja Lasse Kylänpäälle se on luontokuvaus.

Maatalouden vesiensuojeluratkaisuja Varsinais-Suomessa

John Nurmisen Säätiön Pellon perintö -hanke tarjoaa Varsinais-Suomen maatalousyrittäjille konkreettisia ratkaisuja ja rahallista tukea peltojen kasvukunnon parantamiseen. Hanke keskittyy Uskelanjoen alueelle.

Toimiin lukeutuvat peltojen kipsikäsittely ja rakennekalkitus, suojavyöhykkeiden perustaminen ja talviaikaisen kasvipeitteisyyden lisääminen. Kolmevuotisen hankkeen tavoitteena on tukea viljelijöitä, vähentää Saaristomeren ravinnekuormitusta, parantaa merialueen tilaa ja tukea Suomen valtion tavoitetta saada Saaristomereen kohdistuva kuormitus pois Itämeren suojelukomissio HELCOMin Hot spot -listalta, sekä nostaa esiin paikallisten suhdetta lähivesistöönsä. 

Maatila ylhäältä kuvattuna
Hankkeet
Pellon perintö

Vähennämme Saaristomeren ravinnekuormitusta ja vahvistamme ihmisten suhdetta omaan lähivesistöönsä Uskelanjoen valuma-alueella Varsinais-Suomessa.


Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran John Nurmisen Säätiön Telegrammi-lehdessä (2/2025).

Haluatko pysyä kartalla Itämeren tilasta?

Tilaa uutiskirjeemme ja kuulet ensimmäisenä Itämeri-aiheisista tapahtumista, säätiön hankkeiden etenemisestä, merellisistä julkaisuista ja muista kiinnostavista sisällöistä.

Lue seuraavaksi

Haku