”Ei voi uida? Miten niin ei voi uida?” Yksi Itämeren ongelmista tuli näyttelijä Krista Kososelle kirjaimellisesti iholle samalla tavalla kuin monelle muullekin meistä: kesäinen sinileväkukinta tarkoitti, ettei mökkirannan veteen ollut menemistä. ”Oli kurja ajatella, että lapsuuden meri olisi omalle lapselle myrkyllinen.” Toivottomuuden sijasta Krista valitsi kuitenkin toimimisen John Nurmisen Säätiön kuukausilahjoittajana.

Itämeri on ilon elementti

Tavoitimme Krista Kososen kesken kuvausten Italiasta. Syntymässä on – osuvasti – ekologinen meriaiheinen trilleri ”The Swarm”, joka perustuu Frank Schätzingin Pedot-romaaniin. Rooman kesäinen helle sai Kristan kaipaamaan omaa mertaan, omaa sielunmaisemaansa. ”Kirkkautta, raikkautta, tuulta”, hän summaa.

Krista on viettänyt koko elämänsä Itämeren äärellä. Hänen kotinsa on Helsingissä ja kesäkotinsa Turunmaan saaristossa. Itämeri vuodenkiertoineen on käynyt tutuksi ja rakkaaksi – ystäväksi. Näyttelijä kuvaa merta ennen kaikkea ilon ja rauhan elementiksi: kirkas, puhdas vesi ja tuuli ilahduttavat, avara maisema rauhoittaa ja antaa perspektiiviä.

”Toki merta on myös kunnioitettava. Se on arvaamaton, villi ja voimakas”.

Krista Kosonen kuukausilahjoittaja

Kun ystävä ei voi hyvin

Krista ei osaa nimetä tiettyä hetkeä, jolloin Itämeren ahdinko olisi kirkastunut hänelle. ”Todennäköisesti siinä vaiheessa, kun alkoi ylipäätään siirtyä teini-iästä aikuisuuteen ja lukea uutisia”, hän pohtii.

Konkreettisia pysähdyksen paikkoja olivat pettyneen lapsen ja lurpallaan olevan Hilma-labradorinnoutajan olemukset kesäkodin rannassa: siinä olisi viileää ja houkuttelevaa vettä, jonne ei kuitenkaan pääse polskuttelemaan sinilevän vuoksi.

Itämeren yksi vakavimmista ympäristöongelmista on rehevöityminen, joka johtuu meren liian suuresta fosfori- ja typpikuormituksesta. Vaikka nämä ravinnepäästöt ovat viime aikoina vähentyneet, rehevöitymisen näkyvät merkit, kuten juuri sinileväkukinnat ja veden sameneminen, vaivaavat Itämerta edelleen. Ilmastonmuutoksen vaikutukset kiihdyttävät Itämeren rehevöitymistä entisestään.

”Ihmisten on pidettävä luonnosta huolta”, Krista Kosonen sanoo painokkaasti. ”Elämän, merenkin elämän ylläpitäminen on meidän vastuullamme: ettei tuhottaisi mitään vaan parannettaisiin, tai edes säilytettäisiin se mitä on. Lapsille, meidän perässämme tuleville.”

Monta pientä puroa tarkoittaa puhtaampaa merta

Krista valitsi omaksi toimintatavakseen pro bono -työn ja kuukausilahjoitukset John Nurmisen Säätiölle. ”Isojen toimijoiden tekemiset ovat tietysti tärkeitä, ja olen ilokseni pannut merkille, että esimerkiksi Helsingin ja Turun kaupungit ovat mukana Itämerihaaste-verkostossa.”

Krista jatkaa: ”Itse ajattelen kuitenkin myös niin, että on olemassa asiantuntijoita, joilla on tietoa, taitoa ja valmiuksia Itämeren suojeluhankkeisiin, ja me muut voimme tukea heitä esimerkiksi juuri lahjoituksilla – ihan pienilläkin.”

Pienistä lahjoituspuroista kertyy vuoden mittaan huomattavia summia, joilla John Nurmisen Säätiö pystyy toteuttamaan konkreettisia toimia.

Säätiön toimitusjohtaja Annamari Arrakoski-Engardt kertoo esimerkin toiminnan tuloksesta: vuosittainen fosforikuormitus Suomenlahdella on pienentynyt peräti 75 prosenttia. ”Siksi olemme äärettömän kiitollisia lahjoituksista, jotka auttavat meitä jatkamaan menestyksekkäitä suojeluhankkeita ja kehittämään uusia”, Arrakoski-Engardt sanoo.

Tukesi merkitsee. Katso alta mitä kaikkea teemme lahjoituksellasi Itämeren ja sen perinnön suojelun hyväksi

Vähennetään rehevöitymistä koko Itämeren valuma-alueella
Tietoa Itämerestä

Edistetään Itämeri-tietoisuutta kouluissa ympäristökasvatuksen keinoin yhteistyössä Luonto-Liiton kanssa.
Ympäristökasvatus

Poistetaan Itämeressä jo olevaa fosforikuormaa hoitokalastamalla särkikalaa
Baltic Fish

Kierrätetään ruokokasvustoon sitoutuneita ravinteita rehevöityneistä rantavesistä maalle hyötykäyttöön
Rannikkoruokohanke

Levitetään tietoa tehokkaaksi vesiensuojelutoimeksi havaitusta peltojen kipsikäsittelystä koko Itämeren alueella
Gypsum Initiative

Vähennetään biokaasun tuotantoon liittyviä ravinnepäästöjä koko sen elinkaaren aikana ja edistetään biokaasun kestävyyttä vesiensuojelun näkökulmasta
Sustainable Biogas

Kristan kuva: Elina Simonen