Baltic Chemical Tanker
John Nurmisen Säätiön ja Coalition Clean Balticin yhteisessä Baltic Chemical Tanker -hankkeessa vähennämme kemikaalialusten tankinpesusta aiheutuvia haitallisten aineiden päästöjä Itämereen. Laadimme hankkeen alussa riskinarvion, jonka avulla tunnistetaan jokaisessa Itämeren kemikaalisatamassa lastinsa purkavien kemikaalialusten tankinpesuun liittyvät haitallisimmat kemikaalipäästöt. Yhteistyöllä eri maiden kemianteollisuuden yritysten, satamien ja varustamoiden kanssa etsitään ja otetaan käyttöön ratkaisuja päästöjen vähentämiseksi.
Lisätietoja:
Itämeri on yksi maailman vilkkaimmin liikennöidyistä merialueista – sen vesillä kulkee jatkuvasti noin 2 000 rahtialusta. Kemianteollisuuden raaka-aineita ja tuotteita kuljettavat kemikaalialukset liikkuvat Itämerellä päivittäin. Merenkulun ympäristösääntely on huomattavasti löyhempää kuin maalla tapahtuvan toiminnan sääntely. Kemikaalitankkerit saavat nykyisen lainsäädännön mukaan pestä tankkinsa avomerellä, jolloin kemikaalijäämät tankeista päätyvät pesuvesien mukana mereen.
Itämeri on matala merialue, jossa vesi vaihtuu hitaasti. Siksi haitalliset aineet säilyvät Itämeressä pitkään ja voivat kertyä ekosysteemeihin. Itämeren suojelukomissio HELCOMin on arvioinut, että vaarallisten aineiden kuormitus on rehevöitymisen ohella Itämeren meriekosysteemin suurimpia uhkia.
Nestemäisiä irtolasteja eli kemikaaleja kuljettavilla säiliöaluksilla on usein käytäntönä lastin purkamisen jälkeen pestä tankkinsa merivedellä matkalla seuraavaan lastaussatamaan. Tankinpesun yhteydessä mereen voi päätyä yhdellä kertaa satoja litroja haitallisia ja vaarallisia kemikaaleja. Kemikaalipitoiset pesuvedet saa kansainvälisen lainsäädännön mukaan päästää mereen, kun laiva on kulussa vähintään 12 merimailin (n. 22 km) päästä lähimmästä rannasta, kun meren syvyys on vähintään 25 m.
Haitallisimmat ja vaarallisimmat kemikaalit tunnistetaan
John Nurmisen Säätiön Kemikaalialushankkeessa (2022-2025) laadittiin ensimmäinen haitallisten aineiden riskinarvio Suomen satamissa, ja selvitystyö käynnistettiin Ruotsissa. Nyt vastaava riskinarvio toteutetaan Viron, Latvian, Liettuan, Puolan, Saksan ja Tanskan satamissa.
Riskinarviossa selvitetään, mitä haitallisia ja vaarallisia kemikaaleja satamissa puretaan ja arvioidaan, kuinka paljon näitä kemikaaleja voi päätyä tankinpesuvesien mukana mereen. Päästömäärien ja kemikaalien haitallisuuden perusteella tunnistetaan suurinta haittaa meriympäristölle aiheuttavat riskikemikaalit, joiden vähentämiseen hanke keskittyy.
Yhteistyö kemianteollisuuden yritysten kanssa päästöjen puolittamiseksi
Suurin osa kemianteollisuuden yrityksistä oli valmis ottamaan tankkereiden pesuvedet talteen maihin, kun he saivat tietää päästöjen haitallisuudesta Itämerelle. Saimmekin Kemikaalialushankkeessamme aikaan hyviä tuloksia.
Nyt skaalaamme hyvää menetelmää muihin Itämeren rantavaltioihin. Baltic Chemical Tanker -hankkeessa tavoitteenamme on saada puolet tunnistetuista riskikemikaalien päästöistä lopetettua vapaaehtoisella yritysyhteistyöllä. Lisäämme tietoisuutta kuljetusketjun päästöistä kemianteollisuuden yritysten keskuudessa ja kannustamme yrityksiä ottamaan pesuvedet talteen maissa.
Selvitämme yhdessä yritysten kanssa parhaita käytäntöjä pesuvesien käsittelyyn maissa. Useissa tapauksissa lastijäämät voidaan ottaa pesuvesistä talteen ja hyödyntää prosesseissa, jolloin säästetään myös arvokkaita raaka-aineita.
Sääntelyä tiukentamalla mahdollisuus lopettaa tankinpesupäästöt kokonaan
Haitallisten tankinpesupäästöjen lopettamien kokonaan Itämerellä vaatii tiukennuksia kansainväliseen merenkulun ympäristösääntelyyn. Kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO on luokitellut Itämeren erityisen herkäksi merialueeksi (PSSA, Particularly Sensitive Sea Area). Muita erityisen herkiksi luokiteltuja merialueita ovat muun muassa Suuri Valliriutta, Galapagos-saaret ja luoteinen Välimeri. Erityisen herkiksi luokitelluille merialueille voidaan antaa tarkempia päästörajoituksia, mutta toistaiseksi kemikaalitankkereiden tankinpesua ei ole rajoitettu herkilläkään merialueilla.
Tankinpesu on sallittua myös merellisillä suojelualueilla. Ruotsin rannikkovartioston tutkimuksen mukaan laivat pesevät tankkejaan säännöllisesti esimerkiksi Gotlannin eteläpuolella olevalla laajalla Natura2000-suojelualueella, joka on tärkeä allien ja haahkojen talvehtimisalue. Tutkimuksessa havaittiin myös useita laittomia tankinpesupäästöjä, jossa pesuvedet on päästetty liian lähellä rantaa tai lastijäämien määrä pesuvesissä on ollut sallittua suurempi.
Vaikutamme kansainvälisesti haitallisten tankinpesun kieltämiseksi Itämerellä Itämeren suojelukomissio HELCOMin, kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n ja EU:n kautta. Vaikuttamistyössä teemme yhteistyössä Itämeren muiden rantavaltioiden viranomaisten ja ympäristöjärjestöjen sekä EU:n Itämeristrategian koordinaattoreiden kanssa.
Hankkeella toteutetaan HELCOMIN Baltic Sea Action Planin toimenpide, jolla tavoitellaan merenkulun haitallisten kemikaalipäästöjen kartoittamista ja vähentämistä.
Hanke on EU:n Itämeren alueen strategian PA Ship -toimialueen tukema, sillä hankkeen on todettu olevan hyvin linjassa toimialueen tavoitteiden ja toimenpiteiden kanssa, jotka tähtäävät päästöjen vähentämiseen, tutkimuksen edistämiseen ja erityisesti satamien maasähköratkaisujen sekä muiden kestävien merenkulun käytäntöjen kehittämiseen.
Hanketta rahoittaa NEFCO:n (Nordic Green Bank) Baltic Sea Action Plan (BSAP) -rahasto.
Hankkeeseen liittyvät uutiset
Haluatko pysyä kartalla Itämeren tilasta?
Tilaa uutiskirjeemme ja kuulet ensimmäisenä Itämeri-aiheisista tapahtumista, säätiön hankkeiden etenemisestä, merellisistä julkaisuista ja muista kiinnostavista sisällöistä.