Suokeidas

Lisätietoja:

Hankkeen ohjausryhmä

Pj Tarja Väyrynen, Oulun Energia
Paula Alho, ELY-keskus
Tarja Bergman, Rovaniemen kaupunki
Samuli Joensuu, Tapio
Anna-Kaisa Ronkanen, Syke
Eeva-Stiina Tuittila, Itä-Suomen yliopisto
Ulla Rosenström, John Nurmisen Säätiö
Verna Piirainen, ELY-keskus
Jouni Rauhala, ELY-keskus

Vanhat turvekentät kuormittavat Itämerta ja kiihdyttävät ilmastonmuutosta

Turpeennostoalueet eli turvekentät ovat turvetuotantoa varten kuivatettuja soita. Kuivatuksen seurauksena hajoava turve aiheuttaa huomattavia kasvihuonekaasupäästöjä, jotka kiihdyttävät ilmastonmuutosta. Samalla turpeen sisältämät ravinteet ja vesiä ruskettava humus pääsevät huuhtoutumaan vesistöihin ja Itämereen. Seurauksena ovat tummenevat lähijärvet ja entistä rehevöityneempi meri.

Suomessa tavoitellaan turpeen energiakäytön puolittamista vuoteen 2030 mennessä ja hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä. Jotta tavoitteisiin päästään, ajetaan turvetuotantoa nopeasti alas.

Kaikkia avattuja turvekenttiä ei käytetä loppuun, vaan niille saattaa jäädä paksu turvekerros. Kuivuvan turpeen hajoaminen ojitetulla turvekentällä jatkuu turvetuotannon loputtua, mikä aiheuttaa huomattavia päästöjä ilmakehään ja vesistöihin.

Päästöjä voidaan hillitä ennallistamalla turpeennostoalueita vettämällä ne. Näin palautuminen kohti luonnontilaa nopeutuu, vesistöpäästöt vähenevät ja alueet muuttuvat vähitellen hiilinieluiksi ja pitkäaikaisiksi hiilivarastoiksi.

Turvekentistä suokeitaiksi

Suokeidas-hankkeessa pyritään kääntämään käytöstä poistuneiden turvetuotantoalueiden kehitys turvetta kerryttäviksi ekosysteemeiksi. Kaksi Ranuan kunnassa sijaitsevaa turvetuotantoaluetta, Karsikkosuo ja Raakunsuo, ennallistetaan suo- ja kosteikkoekosysteemeiksi. Karsikkosuolla toteutettiin ennallistamistoimenpiteet loppuvuodesta 2024. Suon kuivaan pohjoisosaan on luotu aapasuon rimpiä ja jänteitä jäljittelevää rakennetta. Turpeesta on muotoiltu ”portaikko”, millä varmistetaan suon kaikkien osien vettyminen, ja suokasvillisuuden palautumisen käynnistyminen. Alueen eteläosaan tehtiin kaksi pohjapatoa vedenpinnan nostamiseksi ja eteläosan kosteikon laajentamiseksi.

Raakunsuolla toteutetaan ennallistamistoimenpiteet vuoden 2025 loppuun mennessä. Tavoitteena on lohkoa alue niin, että mahdollisimman suuri osa siitä vettyy. Raakunsuon lähteisyys luo sen uudelleensoistumiselle hyvät edellytykset.

Mahdollisuuksien mukaan vesiä myös johdetaan alueille niitä kiertävistä eristysojista ja metsäojista. Suo pidättää metsäojista tulevien vesien ravinteita ja humusta, eli puhdistaa valumavesiä.

Karsikkosuon entinen turvetuotantoalue oli tuotannossa 1995-2018, ja Raakunsuolla tuotettiin turvetta vuosina 2002-2020.

Hankkeessa ennallistetaan yhteensä 200 hehtaaria turvetuotannossa ollutta suota reuna-alueineen. Lisäksi kartoitetaan potentiaalisia lisäkohteita ja käydään niiden hankkimista koskevat neuvottelut.

Suokeitaan toteuttavat yhteistyössä John Nurmisen Säätiö ja Luonnonperintösäätiö. John Nurmisen Säätiö vastaa ennallistamisten suunnittelusta ja toteutuksesta. Luonnonperintösäätiö hankkii alueet omistukseensa, ja hakee niille pysyvän luonnonsuojelulain mukaisen suojelupäätöksen. Näin alueet säilyvät myös tulevaisuudessa monimuotoisina soina ja voivat toimia hiilinieluina.

Ennallistamalla saadaan useita hyötyjä

Ennallistamalla turvetuotantoalueita voidaan vesistö- ja ilmastohyötyjen lisäksi lisätä luonnon monimuotoisuutta, kun suoluonto palautuu lajistoltaan monimuotoiseksi, hiiltä sitovaksi ekosysteemiksi. Hanke tarjoaa myös koneyrittäjille korvaavia liiketoimintamahdollisuuksia ja tukee heidän työllistymistään turvetuotannon loppuessa.

Hankkeessa seurataan toteutettujen ennallistamistoimien jälkeen valumavesien laatua, muodostuvien allikoiden avovesipinnan laajuutta ja kasvillisuuden palautumista.

Hanketta rahoittaa EU:n oikeudenmukaisen siirtymän rahasto (Just Transition Fund, JTF)

Yhteistyössä