Hyppää sisältöön

Suokeidas

Käytöstä poistetuilla turpeennostoalueilla eli turvekentillä syntyy edelleen ilmasto- ja vesistöpäästöjä. Suokeidas-hankkeessa vähennämme käytöstä poistettujen turvekenttien kasvihuonepäästöjä, vähennämme ravinnevalumia Itämereen ja lisäämme luonnon monimuotoisuutta ennallistamalla turvekentät takaisin soiksi.

Tavoite
Suunnitella ja toteuttaa kahden entisen turvetuotantoalueen palauttaminen luonnontilaiseksi ja lajistoltaan monimuotoiseksi, hiiltä sitovaksi suoksi tai kosteikoksi.
Aikataulu
2024–2026
Tilanne
Turvetuotantoalueiden maahankinta ja ennallistamissuunnitelman hankinta käynnissä.
Lokaatio
Suomi
Yhteistyökumppanit
Luonnonperintösäätiö

Rahoittamassa:

Lisätietoja:

Vanhat turvekentät kuormittavat Itämerta ja kiihdyttävät ilmastonmuutosta

Turpeennostoalueet eli turvekentät ovat turvetuotantoa varten kuivatettuja soita. Kuivatuksen seurauksena hajoava turve aiheuttaa huomattavia kasvihuonekaasupäästöjä, jotka kiihdyttävät ilmastonmuutosta. Samalla turpeen sisältämät ravinteet ja vesiä ruskettava humus pääsevät huuhtoutumaan vesistöihin ja Itämereen. Seurauksena ovat tummenevat lähijärvet ja entistä rehevöityneempi meri.

Suomessa tavoitellaan turpeen energiakäytön puolittamista vuoteen 2030 mennessä ja hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä. Jotta tavoitteisiin päästään, ajetaan turvetuotantoa nopeasti alas.

Kaikkia avattuja turvekenttiä ei käytetä loppuun, vaan niille saattaa jäädä paksu turvekerros. Kuivuvan turpeen hajoaminen ojitetulla turvekentällä jatkuu turvetuotannon loputtua, mikä aiheuttaa huomattavia päästöjä ilmakehään ja vesistöihin.

Päästöjä voidaan hillitä ennallistamalla turpeennostoalueita vettämällä ne. Näin palautuminen kohti luonnontilaa nopeutuu, vesistöpäästöt vähenevät ja alueet muuttuvat vähitellen hiilinieluiksi ja pitkäaikaisiksi hiilivarastoiksi.

Turvekentistä suokeitaiksi

Suokeidas-hankkeessa parannetaan käytöstä poistuneiden turvetuotantoalueiden kehitystä takaisin kohti luonnontilaa. Kaksi Ranuan kunnassa sijaitsevaa turvetuotantoaluetta, Karsikkosuo ja Raakunsuo, ennallistetaan vettämällä, eli tukkimalla ojia. Ojien tukkiminen nostaa pohjaveden pinnan tasoa ja mahdollistaa suokasvillisuuden palaamisen alueelle.

Mahdollisuuksien mukaan vesiä myös johdetaan alueille niitä kiertävistä eristysojista ja metsäojista. Suo pidättää metsäojista tulevien vesien ravinteita ja humusta, eli puhdistaa valumavesiä.

Karsikkosuon entinen turvetuotantoalue oli tuotannossa 1995-2018, ja Raakunsuolla tuotettiin turvetta vuosina 2002-2020.

Hankkeessa ennallistetaan yhteensä 200 hehtaaria turvetuotannossa ollutta suota reuna-alueineen. Lisäksi kartoitetaan potentiaalisia lisäkohteita ja käydään niiden hankkimista koskevat neuvottelut.

Suokeitaan toteuttavat yhteistyössä John Nurmisen Säätiö ja Luonnonperintösäätiö. John Nurmisen Säätiö vastaa ennallistamisten suunnittelusta ja toteutuksesta. Luonnonperintösäätiö hankkii alueet omistukseensa, ja hakee niille pysyvän luonnonsuojelulain mukaisen suojelupäätöksen. Näin alueet säilyvät myös tulevaisuudessa monimuotoisina soina ja voivat toimia hiilinieluina.

Ennallistamalla turvetuotantoalueita voidaan vesistö- ja ilmastohyötyjen lisäksi lisätä luonnon monimuotoisuutta, kun suoluonto palautuu lajistoltaan monimuotoiseksi, hiiltä sitovaksi ekosysteemiksi. Hanke tarjoaa myös koneyrittäjille korvaavia liiketoimintamahdollisuuksia ja tukee heidän työllistymistään turvetuotannon loppuessa.

Hankkeessa seurataan toteutettujen ennallistamistoimien jälkeen valumavesien laatua, muodostuvien allikoiden avovesipinnan laajuutta ja kasvillisuuden palautumista.

Hanketta rahoittaa EU:n oikeudenmukaisen siirtymän rahasto (Just Transition Fund, JTF)

Yhteistyössä

Hankkeeseen liittyvät uutiset

Haluatko pysyä kartalla Itämeren tilasta?

Tilaa uutiskirjeemme ja kuulet ensimmäisenä Itämeri-aiheisista tapahtumista, säätiön hankkeiden etenemisestä, merellisistä julkaisuista ja muista kiinnostavista sisällöistä.

Haku