Rehevöityminen – mitä se tarkoittaa?
Rehevöityminen on Itämeren vakavin ympäristöongelma. Se aiheuttaa sinilevän massakukintoja, rihmalevien liikakasvua sekä veden samentumista ja happikatoa. Rehevöitymisen seurauksena Itämeren luontokato pahenee ja meressä asuvat lajit voivat huonosti. Jo neljännes Itämeren luontotyypeistä on uhanalaisia.
Ravinteita, erityisesti typpeä ja fosforia, on valunut ihmisen toiminnan vuoksi Itämereen liikaa vuosikymmenien ajan. Meren rehevöityminen johtuu näiden ravinteiden liiallisesta määrästä. Lisäksi merenpohjaan on sitoutunut maalta sinne ajan saatossa valuneita ravinteita. Ne voivat vapautua pohjasta takaisin veteen sitä rehevöittämään.
Toivoa ei kuitenkaan kannata menettää. Itämeren tilan mallinnustutkimuksen* mukaan viime vuosikymmeninä tehdyt ponnistelut meren suojelemiseksi ovat kantaneet hedelmää. Ilman tehtyjä päästövähennyksiä levää olisi nyt kaksinkertainen määrä ja meren hapettomat alueet olisivat 80 prosenttia nykyistä suuremmat.
Mistä Suomessa Itämereen päätyy rehevöittävää fosforia?
Ilmastonmuutos kiihdyttää rehevöitymistä
Vaikka ravinnekuormitusta on onnistuttu vähentämään merkittävästi viimeisten 30 vuoden aikana, rehevöityminen jatkuu yhä. Ilmastonmuutoksen myötä lisääntyvät sateet ja leudot talvet kasvattavat erityisesti maa- ja metsätalousalueilta mereen huuhtoutuvaa ravinnekuormaa. Siksi rehevöitymistä voidaan torjua parhaiten erilaisilla maa- ja metsätalouteen liittyvillä keinoilla, kuten peltojen kipsikäsittelyllä, vähentämällä eläinlannan keskittymiä sekä puhdistamalla metsäojitusalueiden vesiä. Edistämme John Nurmisen Säätiössä näitä kaikkia merensuojelutoimia ja teemme tiivistä yhteistyötä maa- ja metsätalousyrittäjien kanssa.
Tukea vesistöystävälliseen maatalouteen
Suomessa erityisesti Saaristomeri kärsii maataloudesta peräisin olevasta kuormituksesta. Jos nykyinen ilmaston lämpenemiskehitys jatkuu, pelloilta huuhtoutuvan fosforin määrä voi kasvaa jopa 50 prosenttia vuoteen 2060 mennessä. Syy ei kuitenkaan ole yksittäisen viljelijän, vaan rehevöitymisongelman ratkomiseksi tarvitaan isompaa yhteiskunnallista muutosta, kuten Itämeren etua ajavia poliittisia päätöksiä ja tukirakenteita. Tukea tarvitaan, sillä maatalouden kannattavuus on valmiiksi heikoissa kantimissa.
“On hienoa, että viljelijät ovat haastavassa tilanteessa jaksaneet ottaa uusia keinoja käyttöön. Esimerkiksi maanparannuskipsiä on levitetty jo 80 000 peltohehtaarille ja sillä on estetty 110 fosforitonnin huuhtoutuminen pelloilta Itämereen”, kiittelee John Nurmisen Säätiön ohjelmapäällikkö Anna Saarentaus.
Myös sinä voit auttaa meren pelastamisessa. Vaikuttavimmat arkiset teot Itämeren hyväksi ovat:
1. Ruokavalio
Syö kestävästi pyydettyä kalaa (särkeä, silakkaa, muikkua tai ahventa) kahdesti viikossa liha-aterioiden sijaan. Vähennä maitotuotteita ja suosi kasvisaterioita.
2. Kulutustottumukset
Osta vain tarpeeseen, kierrätä ja korjaa. Vältä kertakäyttöisiä tuotteita.
3. Matkustusvalinnat
Matkusta lähellä ja maata pitkin. Kulje omin jaloin, pyörällä, julkisilla ja kimppakyydeillä.
*Eva Ehrnsténin, Christoph Humborgin, Erik Gustafssonin ja Bo G. Gustafssonin tutkimusartikkeli ”Disaster avoided: current state of the Baltic Sea without human intervention to reduce nutrient loads” Limnology and Oceanography Letters (vol. 10, nro. 3, lokakuu 2024).
