Roskaantuminen

Muoviroska on uhka meriluonnolle niin Itämeressä kuin muissakin maailman merissä. Muovi on luonnossa lähes ikuista. Eläimet takertuvat roskiin ja syövät muovinkappaleita luullessaan niitä ravinnoksi. Meressä muoviroska pilkkoutuu vähitellen pieniksi kappaleiksi, mikromuoviksi, muttei hajoa kokonaan.

Itämeren ainutlaatuisuus ja herkkä ekosysteemi tekevät siitä erityisen haavoittuvan ympäristövaikutuksille.

Itämeren roskat ovat pääosin erilaista muoviroskaa. Tupakantumppien jälkeen yleisimmät roskat ovat erilaista pakkausjätettä, muovipusseja ja pulloja sekä rakennustyömailta peräisin olevaa muoviroskaa. Vaikka Suomen rannat tutkimusten mukaan ovat Itämeren roskaisimmat, Itämeren roskaantuminen ei vielä ole yhtä paha ongelma kuin valtamerillä. Siksi siihen kannattaa puuttua heti.

Roskaantumista voit vähentää monin tavoin:

• Vie roskat roskikseen.
• Kierrätä roskat oikein, vie muoviroskat muovinkeräykseen.
• Älä heitä mitään roskia maahan, sillä lopulta ne kulkeutuvat mereen.

Mikromuovit meressä

Alle 5 mm muovihitusia kutsutaan mikromuoviksi.

Mikromuovia päätyy vesistöihin esimerkiksi

• liikenteestä, erityisesti auton renkaiden kulumisesta
• tekonurmikenttien kumirouheesta
• huonepölyn ja pesuvesien mukana
• kosmetiikkatuotteista
• tekstiileistä, esimerkiksi keinokuitutekstiileistä (esim. fleece)

Mikromuovin vaikutuksia meriluonnolle, eliöille tai ihmiselle ei vielä tarkkaan tunneta. Meren pieneliöiden on kuitenkin havaittu syövän muovihiukkasia, ja muovipartikkeleiden kerääntyminen ravintoketjuissa eteenpäin on mahdollista. Muovia päätyy pieniä määriä ihmisenkin elimistöön jatkuvasti, esimerkiksi huonepölyn ja juomaveden mukana.

Miten vähentää mikromuovia Itämeressä?

Mikromuovin kulkeutumisreittejä ja vaikutuksia ympäristössä tutkitaan parhaillaan. Jokainen voi kuitenkin vähentää muoviroskan määrään omilla arjen valinnoillaan ja kulutuskäyttäytymisellään.