Suokeidas
Käytöstä poistetuilla turpeennostoalueilla eli turvekentillä syntyy edelleen ilmasto- ja vesistöpäästöjä. Suokeidas-hankkeessa vähennämme käytöstä poistettujen turvekenttien kasvihuonepäästöjä, vähennämme ravinnevalumia Itämereen ja lisäämme luonnon monimuotoisuutta ennallistamalla turvekentät takaisin soiksi ja kosteikoiksi.
Lisätietoja:
Hankkeen ohjausryhmä
Pj Tarja Väyrynen, Oulun Energia
Paula Alho, ELY-keskus
Tarja Bergman, Rovaniemen kaupunki
Samuli Joensuu, Tapio
Anna-Kaisa Ronkanen, Syke
Eeva-Stiina Tuittila, Itä-Suomen yliopisto
Ulla Rosenström, John Nurmisen Säätiö
Verna Piirainen, ELY-keskus
Jouni Rauhala, ELY-keskus
Vanhat turvekentät kuormittavat Itämerta ja kiihdyttävät ilmastonmuutosta
Turpeennostoalueet eli turvekentät ovat turvetuotantoa varten kuivatettuja soita. Kuivatuksen seurauksena hajoava turve aiheuttaa huomattavia kasvihuonekaasupäästöjä, jotka kiihdyttävät ilmastonmuutosta. Samalla turpeen sisältämät ravinteet ja vesiä ruskettava humus pääsevät huuhtoutumaan vesistöihin ja Itämereen. Seurauksena ovat tummenevat lähijärvet ja entistä rehevöityneempi meri.
Suomessa tavoitellaan turpeen energiakäytön puolittamista vuoteen 2030 mennessä ja hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä. Jotta tavoitteisiin päästään, ajetaan turvetuotantoa nopeasti alas.
Kaikkia avattuja turvekenttiä ei käytetä loppuun, vaan niille saattaa jäädä paksu turvekerros. Kuivuvan turpeen hajoaminen ojitetulla turvekentällä jatkuu turvetuotannon loputtua, mikä aiheuttaa huomattavia päästöjä ilmakehään ja vesistöihin.
Päästöjä voidaan hillitä ennallistamalla turpeennostoalueita vettämällä ne. Näin palautuminen kohti luonnontilaa nopeutuu, vesistöpäästöt vähenevät ja alueet muuttuvat vähitellen hiilinieluiksi ja pitkäaikaisiksi hiilivarastoiksi.
Turvekentistä suokeitaiksi
Suokeidas-hankkeessa pyritään kääntämään käytöstä poistuneiden turvetuotantoalueiden kehitys turvetta kerryttäviksi ekosysteemeiksi. Kaksi Ranuan kunnassa sijaitsevaa turvetuotantoaluetta, Karsikkosuo ja Raakunsuo, ennallistetaan suo- ja kosteikkoekosysteemeiksi.
Karsikkosuolla toteutettiin ennallistamistoimenpiteet loppuvuodesta 2024 ja Raakunsuolla syksyllä 2025. Molempien soiden kuiviin osiin luotiin aapasuon rimpiä ja jänteitä jäljittelevää rakennetta. Turpeesta muotoillun ”portaikon” avulla vesi leviää laajalle alueelle, mikä edistää suon vettymistä ja käynnistää suokasvillisuuden palautumisen.
Ennallistamisessa tukittiin ojia ja rakennettiin pohjapatoja vedenpinnan nostamiseksi sekä uusien kosteikkojen muodostamiseksi ja olemassa olevien laajentamiseksi. Karsikkosuolla veden virtaussuunta palautettiin takaisin luonnolliselle reitilleen. Raakunsuolla puolestaan ennallistettiin kaksi lähdettä, jotka oli turvetuotannon aikana pyritty kuivattamaan ja johtamaan pois alueelta.
Molemmilla kohteilla siirrettiin myös rahkasammalta ennallistamisalueille, jotta suokasvillisuuden palautuminen käynnistyisi mahdollisimman nopeasti.
Karsikkosuolle johdettiin valumavesiä noin 60 hehtaarin ja Raakunsuolle noin 124 hehtaarin valuma-alueilta niitä kiertävistä eristysojista ja metsäojista. Ennallistetut suot toimivat luonnollisina suodattimina pidättäen valumavesistä ravinteita ja humusta, mikä vähentää vesistöihin kohdistuvaa kuormitusta ja parantaa veden laatua.
Karsikkosuon entinen turvetuotantoalue oli tuotannossa 1995-2018, ja Raakunsuolla tuotettiin turvetta vuosina 2002-2020.
Hankkeessa ennallistetaan yhteensä 200 hehtaaria turvetuotannossa ollutta suota reuna-alueineen. Lisäksi kartoitetaan potentiaalisia lisäkohteita ja käydään niiden hankkimista koskevat neuvottelut.
Suokeitaan toteuttavat yhteistyössä John Nurmisen Säätiö ja Luonnonperintösäätiö. John Nurmisen Säätiö vastaa ennallistamisten suunnittelusta ja toteutuksesta. Luonnonperintösäätiö hankkii alueet omistukseensa, ja hakee niille pysyvän luonnonsuojelulain mukaisen suojelupäätöksen. Näin alueet säilyvät myös tulevaisuudessa monimuotoisina soina ja voivat toimia hiilinieluina.
Ennallistamalla saadaan useita hyötyjä
Ennallistamalla turvetuotantoalueita voidaan vesistö- ja ilmastohyötyjen lisäksi lisätä luonnon monimuotoisuutta, kun suoluonto palautuu lajistoltaan monimuotoiseksi, hiiltä sitovaksi ekosysteemiksi. Hanke tarjoaa myös koneyrittäjille korvaavia liiketoimintamahdollisuuksia ja tukee heidän työllistymistään turvetuotannon loppuessa.
Hankkeessa seurataan toteutettujen ennallistamistoimien jälkeen valumavesien laatua, muodostuvien allikoiden avovesipinnan laajuutta ja kasvillisuuden palautumista.
Hanketta rahoittaa EU:n oikeudenmukaisen siirtymän rahasto (Just Transition Fund, JTF).
Hankkeessa tuotetut materiaalit
Yhteistyössä
Hankkeeseen liittyvät uutiset ja blogit
Haluatko pysyä kartalla Itämeren tilasta?
Tilaa uutiskirjeemme ja kuulet ensimmäisenä Itämeri-aiheisista tapahtumista, säätiön hankkeiden etenemisestä, merellisistä julkaisuista ja muista kiinnostavista sisällöistä.