Uuden Meren puolella -hankkeen kunnianhimoisena tavoitteena on muuttaa ihmisen kestämätöntä tapaa hyödyntää meriluontoa
Lisätietoja
Miina Mäki
Ohjelmapäällikkö, elinvoimainen meriympäristö miina.maki@jnfoundation.fi +358 50 576 3298
Luonnon uusiutumisvauhti ei pysty vastaamaan maan- ja vesienkäytön tahtiin, minkä seurauksena luontokato etenee sekä maalla että vesistöissä. Uuden kansainvälisen Meren puolella -hankkeen tavoitteena on muuttaa ihmisen kestämätöntä tapaa hyödyntää meriluontoa yli sen kantokyvyn. Hankkeessa vahvistamme ihmisten merisuhdetta ja ennallistamme pinnanalaisia elinympäristöjä.
Elinvoimaisesta ja monimuotoisesta luonnosta ovat riippuvaisia niin luonnon ekosysteemit kuin ihmisen yhteiskunta- ja talousjärjestelmät. Emme valitettavasti voi muuttaa ihmisen historiallista ylivaltaa suhteessa luontoon, mutta voimme pyrkiä korjaamaan nykyistä toimintaa sekä parantaa konkreettisilla toimilla luonnon edellytyksiä selvitä tulevaisuuden vääjäämättömistä ilmaston- ja ympäristönmuutoksista.
Meren puolella -hankkeemme tukee EU:n ennallistamisasetuksen tavoitteita, joissa vuoteen 2030 mennessä vähintään 20 prosenttia EU:n maa- ja meripinta-alasta sekä vuoteen 2050 kaikki ennallistamisen tarpeessa olevat heikentyneet ekosysteemit ovat luonnon tilaa parantavien toimien piirissä.
Ennallistamistoimet lisäävät meriluonnon monimuotoisuutta
Meren puolella -hankkeessa torjumme Itämeren luontokatoa ennallistamalla meren tärkeitä avainlajeja ja elinympäristöjä. Hyödynnämme useita merielinympäristöjen ennallistamismenetelmiä: istutamme meriajokasta, kunnostamme liettyneitä hiekkapohjia ja palautamme kiviriuttoja alueille, joilta niitä on hävitetty. Lisäksi kartoitamme muita ennallistamiskeinoja hankkeen aikana.
Meriajokasniityt ovat avainluontotyyppi Itämeren hiekka- ja sorapohjilla: ne toimivat tärkeinä elinympäristöinä monille muille meren lajeille. Lisäksi niityt sitovat ravinteita ja hiiltä, kirkastavat vettä sekä estävät merenpohjan eroosiota. Meriajokasniityt ovat kuitenkin monin paikoin kadonneet ja heikentyneet Itämerellä rehevöitymisen ja rakentamisen myötä.
Siirtoistuttamalla meriajokkaita ja hiekkakunnostamalla merenpohjia vahvistamme meriajokasniittyjä ja palautamme meriajokkaita alueille, joilta niitä on kadonnut.
“Meriajokasistutuksista on saatu lupaavia tuloksia esimerkiksi Ruotsista, missä menetelmästä on jo vuosikymmenen kokemus. Oikeanlaisella kasvupaikalla kasvit levittäytyvät nopeasti, ja monipuolinen lajisto voi palautua istutetulle meriajokasniitylle jo parissa vuodessa. Meriniittyjen palautumisen edellytyksenä kuitenkin on, että ympäristön olosuhteet ovat sopivat. Siksi ennallistamistoimien rinnalla onkin ensiarvoisen tärkeää jatkaa myös pitkäjänteistä työtä meren rehevöitymisen vähentämiseksi”, kertoo säätiömme ohjelmapäällikkö Miina Mäki.
Meriniittyjen ennallistamisen lisäksi palautamme kadonneita kiviriuttoja takaisin mereen. Muun muassa Skånen hiekkapohjaisilla rannikoilla kiviä on aikanaan ”kalastettu” suuria määriä ihmisen rakennustarpeisiin, mikä on heikentänyt alueiden pinnanalaisen luonnon monimuotoisuutta. Kun pohjille palautetaan kiviä, ne tarjoavat suojaa ja kasvupaikan monille rannikon tärkeille lajeille.
Tavoitteena pysyvä muutos ihmisten toimintatavoissa
Emme voi pysäyttää luontokatoa, ellei ihmisen tapa käyttää luonnon resursseja ja ylivaltainen suhde luontoon muutu – myös luontoon Itämeren pinnan alla. Muutoksen käynnistäminen vaatii ymmärrystä siitä, millainen suhde Itämeren ympärillä asuvilla ihmisillä on mereen: tietoa paikallisista tavoista, historiallisesta tietämyksestä ja kulttuurista.
Meren puolella -hankkeessa keräämme tietoa ja vahvistamme ihmisen ja meren välistä yhteyttä. Järjestämme yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa osallistavia, toivoa ja mielikuvitusta ruokkivia työpajoja. Tarkoituksena on selvittää, miten meren käyttömuodot ja niiden kautta ympäristö ovat muuttuneet, ja millainen suhde paikallisilla on mereen.
Ymmärryksen kautta voimme rakentaa kestävää asenne- ja toimintamuutosta, jossa myös paikallisyhteisöjen ääni kuuluu.
Tavoitteenamme on hahmottaa ja vahvistaa ihmisen sidettä mereen myös taiteen keinoin. Rakennamme hankkeen yhteistyömaissa paikallisissa olosuhteissa syntyvän ääniteoksen, jossa ihmisen ja meren ääni yhdistyvät.
“Voimme pyrkiä pysyvään muutokseen vain kohtaamalla avoimesti ja rehellisesti ihmisen merisuhteen kipukohdat sekä toivon paikat. Tähän työhön tarvitsemme niin paikalliset yhteisöt ja yritykset, kuin kulttuurin, tieteen ja taiteen kentän. Herättämällä empatiaa meren lajeja kohtaan tavoitteenamme on edistää nykyistä kestävämpää suhdetta mereen”, summaa säätiömme kulttuurituottaja Elina Tuomarila.
Torjumme Itämeren luontokatoa ennallistamalle meriluontoa sekä vahvistamme tieteen ja taiteen keinoin ihmisen suhdetta mereen.
Haluatko pysyä kartalla Itämeren tilasta?
Tilaa uutiskirjeemme ja kuulet ensimmäisenä Itämeri-aiheisista tapahtumista, säätiön hankkeiden etenemisestä, merellisistä julkaisuista ja muista kiinnostavista sisällöistä.
