Meren puolella
Ihminen käyttää luonnonvaroja enemmän kuin luonto pystyy uusiutumaan. Toimintamme seurauksena luontokato etenee nopeasti – myös pinnan alla. Jotta Itämeri säilyy elinvoimaisena, tarvitaan pysyvä muutos ajattelussa ja toiminnassa. Kansainvälisessä hankkeessa ennallistamme meriluontoa sekä vahvistamme tieteen ja taiteen keinoin ihmisen suhdetta mereen.
Lisätietoja:
Luontokato etenee nopeammin kuin koskaan ihmiskunnan historiassa. Ongelma on globaali, mutta näkyy paikallisesti: yhden metsän, niityn tai lahden avainlajin katoaminen voi tarkoittaa koko paikallisen ekosysteemin katoamista. Seurauksena on kuudes sukupuuttoaalto, jonka aiheuttajana on vain yksi laji – ihminen. Käytämme luonnonvaroja nopeammin, kuin luonto ehtii uusiutua.
Lajit ja elinympäristöt taantuvat myös Itämeressä: Suomen rannikon luontotyypeistä lähes neljännes on uhanalaisia ja toinen neljännes heikkeneviä. Suurin syy Itämeren pinnanalaiseen luontokatoon on Itämeren rehevöityminen, jota ilmastonmuutos pahentaa.
Luontokadon pysäyttäminen vaatii luonnon aktiivista suojelua ja ennallistamista sekä rehevöittävien päästöjen vähentämistä, mutta ennen kaikkea se vaatii muutosta arvoissamme, asenteissamme ja toiminnassamme. Taiteen avulla on mahdollista löytää ihmistoiminnan keskeisiä kipukohtia ja mahdollisia ratkaisuja muutokseen.
Elinympäristöjä palauttamalla lisätään Itämeren kykyä kestää ilmastonmuutosta
Meren puolella -hankkeessa ennallistamme pinnanalaisia elinympäristöjä, kuten meriajokasniittyjä, rakkohaurukasvustoja ja kiviriuttoja. Nämä elinympäristöt ovat tärkeitä ekosysteemien hyvinvoinnin kannalta: ne tarjoavat elintärkeitä toimintoja, kuten ravintoa, suojaa ja lisääntymispaikkoja monille lajeille. Ihmisen toiminta ajaa kuitenkin tärkeitä elinympäristöjä ahtaalle.
Meriajokkaan muodostamat laajat ja tiheät merenpohjan niityt kuhisevat elämää koralliriuttojen tapaan. Ne sitovat juurillaan pohjan sedimenttiä, mikä vähentää eroosiota ja veden sameutta. Meriajokasniityt myös parantavat veden laatua sitomalla vedestä ravinteita.
Meriajokasniityt ovat Itämeressä monin paikoin vähentyneet erityisesti rehevöitymisen seurauksena. Niiden siirtoistuttaminen alueille, joilta ne ovat kadonneet, on verrattain uusi menetelmä, josta on saatu viime vuosina hyviä tuloksia niin Suomen kuin Ruotsin rannikkovesistä. Göteborgin yliopiston tutkimus on osoittanut, että biologinen monimuotoisuus voi palata istutetulle niitylle nopeasti.
Ennallistamme hankkeessa meriniittyjä istuttamalla meriajokkaan pistokkaita sekä Suomen että Ruotsin rannikolla. Etelä-Ruotsin suolaisemmissa vesissä niityt sitovat ravinteiden lisäksi myös hiiltä. Vuosina 2025 ja 2026 ennallistamme meriajokasniittyjä yhdessä Kristianstadin kunnan ja Vattenriket-Biosfäärialueen kanssa Ruotsin etelärannikolla. Jatkamme siis paikallisten sukeltajien kanssa jo aiemmin alueella käynnistettyä ennallistamistyötä.
Meriajokasniittyjen lisäksi ennallistamme hankkeessa rakkohaurukasvustoja. Rakkohauru on levälaji ja meriajokkaan tapaan yksi Itämeren avainlajeista. Rakkoleväkasvustot ovat kuin vedenalaisia metsiä, jotka tukevat monien muiden lajien elämää. Rakkolevää uhkaa kuitenkin rehevöityminen, erityisesti veden samentuminen ja rihmalevien liikakasvu, joka voi tukehduttaa rakkohauruja.
Rakkohaurukasvustojen ennallistaminen alkaa vuonna 2026 Kristianstadin Vattenriketin biosfäärialueella, jossa puhdistamme kiviä rihmalevistä edistääksemme rakkohaurun lisääntymistä. Ennallistamiseen osallistuu paikallisia koululuokkia ja nuorisoryhmiä.
Lisäksi ennallistamme hankkeessa kiviriuttoja Skånen rannikolla, jonka vesistä on historiallisesti ”kalastettu” paljon kiviä. Kiviä on tarvittu rakennustarkoituksiin, sillä maalta ei ole löytynyt riittävästi kiviainesta.
Kivien poistaminen merenpohjasta häiritsee pinnanalaisia ekosysteemejä: monet levät käyttävät kivipintoja kasvuun, kun taas useat lajit ovat riippuvaisia kivistä niiden tarjoaman suojan tai ravinnon vuoksi. Meren puolella -hankkeessa rakennamme kivikkoriutan Kristianstadin kunnassa sijaitsevaan Åhusiin ja edistämme rakkolevän kasvua riutalla tukeaksemme riutan biologisia hyötyjä.
Luontokadon pysäyttäminen vaatii muutosta ihmisen ja meren suhteeseen
Luontokadon pysäyttämiseksi tarvitaan ennallistamisen lisäksi muutosta siinä, miten ajattelemme ja toimimme suhteessa luontoon. Meren puolella -hankkeessa tuomme Itämeren pinnanalaista maailmaa lähemmäksi ihmistä ja pyrimme näin lisäämään ymmärrystä luonnon monimuotoisuudesta.
Järjestämme osallistavia työpajoja ja kohtaamisia, joissa keräämme mereen liittyviä muistoja ja kokemuksia eri-ikäisiltä ihmisiltä. Kohtaamisissa ajatukset merestä tulevat jaetuiksi toisten kanssa.
Hankkeessa tehdään myös yhteistyötä ammattimaisten ääni- ja musiikkitaiteilijoiden, ympäristöetnologin ja tutkijoiden kanssa. Tavoitteena on luoda kuvaa siitä, millaista muutosta meressä ja ihmisten merisuhteessa on tapahtunut. Ensimmäinen yleisöteos valmistuu kesäksi 2026 ja seuraava vuodenvaihteeseen 2026–2027.
Hankkeen kattavana tavoitteena on syventää yhteistyötä eri kumppanien ja paikallisyhteisöjen kanssa ympäri Itämerta, ulkosaarilta kaupunkiympäristöihin ja meren pinnan alta ihmisten keskuuteen. Työskentelemällä paikallisten ihmisten kanssa voimme löytää kestäviä tapoja hyödyntää merta ja samalla oppia perinteisistä tavoista sekä paikallisista kokemuksista.
Meren puolella tukee EU:n ennallistamiasetuksen tavoitteita
Euroopan unionin ennallistamisasetuksen tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä vähintään 20 prosenttia EU:n maa- ja meripinta-alasta sekä vuoteen 2050 kaikki ennallistamisen tarpeessa olevat heikentyneet ekosysteemit ovat luonnon tilaa parantavien toimien piirissä. Tämä tarkoittaa EU:n rantavaltioiden osalta merkittäviä ennallistamistoimia pinnan alla. Tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan niin yksityistä kuin kolmatta sektoria. Hankkeessa otetaan myös yritykset mukaan yhteisyöhön.
Rahoittamassa
Meren puolella
Hankkeeseen liittyvät uutiset
Haluatko pysyä kartalla Itämeren tilasta?
Tilaa uutiskirjeemme ja kuulet ensimmäisenä Itämeri-aiheisista tapahtumista, säätiön hankkeiden etenemisestä, merellisistä julkaisuista ja muista kiinnostavista sisällöistä.