Turvekentän paljas pinta saa uuden peitteen rahkasammalesta – John Nurmisen Säätiö vauhdittaa turvetuotantoalueiden ennallistamista avainlajin avulla
Lisätietoja
Rahkasammal on soiden avainlaji, jota siirtoistuttamalla voidaan nopeuttaa entisten turvetuotantoalueiden palautumista elinvoimaisiksi soiksi. Suot toimivat tehokkaina valumavesien puhdistajina ja hiilivarastoina. John Nurmisen Säätiö testaa rahkasammalen siirtoistutusta entisellä turvetuotantoalueella Ranualla.
Suomessa tavoitellaan turpeen energiakäytön puolittamista vuoteen 2030 mennessä. Tähän tavoitteeseen pääsemiseksi turvetuotantoa ajetaan nopeasti alas. Sen seurauksena kaikkia avattuja turvekenttiä ei käytetä loppuun, vaan niille saattaa jäädä paksu turvekerros. Kuivuvan turpeen hajoaminen ojitetulla turvekentällä jatkuu turvetuotannon loputtua, mikä aiheuttaa huomattavia päästöjä ilmakehään ja vesistöihin.
John Nurmisen Säätiön ja Luonnonperintösäätiön yhteisessä Suokeidas-hankkeessa ennallistetaan käytöstä poistuneita turvetuotantoalueita. Ennallistamalla turvetuotantoalueita voidaan vesistö- ja ilmastohyötyjen lisäksi lisätä luonnon monimuotoisuutta, kun suoluonto palautuu lajistoltaan monimuotoiseksi, hiiltä sitovaksi ekosysteemiksi.
Rahkasammal mahdollistaa hiilen varastoinnin ja lisää monimuotoisuutta
Monimuotoisuuden palautumisen vauhdittamiseksi hankkeessa testataan kesäkuussa rahkasammalen siirtoistutusta Ranuan Karsikkosuolle, missä jo viime vuonna toteutettiin ennallistamistoimia alueen uudelleen vettämiseksi.
”Rahkasammal on turvetuotantoalueen ennallistamisen onnistumisen kannalta elintärkeä laji. Ilman sen esiintymistä ei kasvipeitteetön alue pääse palautumaan elinvoimaiseksi suoksi, joka sitoisi hiiltä”, kertoo projektipäällikkö Juulia Suikula John Nurmisen Säätiöstä.
Rahkasammalen siirtoa on käytetty ja kehitetty Pohjois-Amerikassa onnistuneesti 1990-luvulta asti entisten turvetuotantoalueiden ennallistamiseksi. Suomessa menetelmän käyttö on uutta, ja sitä on testattu vasta muutamalle kohteelle.
Rahkasammal pystyy sitomaan itseensä jopa 20-kertaisesti oman painonsa verran vettä. Rahkasammalet luovat happamia ja vähähappisia olosuhteita, jotka hidastavat turpeen hajoamista ja mahdollistavat hiilen varastoitumisen. Lisäksi rahkasammalet vähentävät suolta syntyviä metaanipäästöjä, sillä bakteerit sammalessa kuluttavat metaania.
”Rahkasammalen menestyminen vaatii ennen kaikkea oikeat kosteusolosuhteet. Vedenpinnan tason tulisi olla lähellä maanpintaa heti siirron jälkeen ja säilyä korkealla läpi kevään, kesän ja syksyn. Myös kerättävän rahkasammaleen on voitava hyvin kasvualueellaan”, Suikula kertoo.
Istutettava sammal on kerätty Ranuan kunnan lähisoilta ja silputtu levityspinta-alan lisäämiseksi. Silppu levitetään Karsikkosuolle alueen kosteisiin kohtiin, jotta sammalella on paremmat edellytykset lähteä kasvuun. John Nurmisen Säätiö vastaa alueiden ennallistamisesta ja rahkasammaleen siirrosta. Luonnonperintösäätiö on hankkinut ennallistettavat turpeennostoalueet omistukseensa, ja hakee niille pysyvän luonnonsuojelulain mukaisen suojelupäätöksen. Näin alueet säilyvät myös tulevaisuudessa monimuotoisina soina ja voivat toimia hiilinieluina.
Turpeennostoalueiden palauttamisella kohti ennallistamisasetuksen tavoitteita
EU:n ennallistamisasetus asettaa uusia tavoitteita luonnon tilan parantamiseksi. Noin puolet Suomen soista, yhteensä lähes kuusi miljoonaa hehtaaria, on ojitettu. Niinpä yksi ennallistamisen keskeinen tavoite on palauttaa kuivatettujen alueiden vesitaloutta kohti luonnontilaa.
”Kaikista Suomen elinympäristöistä soiden ennallistamisen tarve on selvästi suurin. Kokonaan kuivatettujen alueiden, kuten turpeennostoalueiden, vesittäminen on kustannustehokas tapa toteuttaa ennallistamisasetuksen Suomelle määrittämiä tavoitteita”, Suikula sanoo.
Turvetuotantoalueilta ympäröiviltä metsätalousmailta voidaan myös johtaa ojavesiä ennallistettavalle alueelle. Suon kasvillisuus, kuten rahkasammal, pidättää ojavesien ravinteita ja humusta, minkä seurauksena ojavedet jatkavat suolta puhtaampina eteenpäin. Vesien palautus ennallistettaville suoalueille onkin metsätalouden tehokas vesiensuojelukeino.
Suokeidas-hanketta rahoittaa EU:n oikeudenmukaisen siirtymän rahasto (Just Transition Fund, JTF), ja hanke toteutetaan yhteistyössä Luonnonperintösäätiön kanssa.
Vähennämme käytöstä poistettujen turvekenttien kasvihuonepäästöjä ja ravinnevalumia Itämereen sekä lisäämme luonnon monimuotoisuutta ennallistamalla turvekentät takaisin soiksi.
Lue seuraavaksi
Haluatko pysyä kartalla Itämeren tilasta?
Tilaa uutiskirjeemme ja kuulet ensimmäisenä Itämeri-aiheisista tapahtumista, säätiön hankkeiden etenemisestä, merellisistä julkaisuista ja muista kiinnostavista sisällöistä.