Hyppää sisältöön
Etusivu
Mitä teemme
Itämeri-media
EU päivittää jätevesitavoitteet tälle vuosisadalle

EU päivittää jätevesitavoitteet tälle vuosisadalle

Syksyinen ja kuurainen maisemakuva Itämeren rannalta
Kuva: Carlos Grury Santos /Unsplash

Kirjoittaja

Euroopan komission direktiiviehdotus edistää jätevesien käsittelyä ja lisää uusiutuvan energian käyttöä jätevesisektorilla. Teollisuusjätevesipäästöjen kontrolli paranee ja mikromuoveihin ja -pollutantteihin kiinnitetään aiempaa enemmän huomiota.

Vanha direktiivi 31 vuoden takaa uudistetaan

Euroopan komissio julkaisi tällä viikolla ehdotuksensa uudeksi yhdyskuntajätevesidirektiiviksi. Aiempi vuonna 1991 laadittu direktiivi ja siihen liittyvä rahoitus investoinneille paransivat huomattavasti jätevesien käsittelyä Euroopan Unionissa velvoittamalla jäsenmaat laajentamaan viemäröinnin kattavuutta ja asettamalla tavoitteet puhdistustulokselle. Se ei kuitenkaan enää vastannut nykyajan tarpeita – yli 30 vuotta sitten ei esimerkiksi vielä tiedostettu energiatehokkuuden, ilmastonmuutoksen hillinnän tai kiertotalouden edistämisen merkitystä jätevesien käsittelyssä. Nykyään jätevedet myös sisältävät suuremman kirjon haitta-aineita kuin ennen.

Uusina kehittämiskohteina energianeutraalisuus ja hulevedet

Euroopan parlamentin käsittelyyn pian tuleva direktiiviehdotus edellyttää jätevesisektorilta energianeutraalisuutta vuoteen 2040 mennessä. Tavoite voidaan toteuttaa etenkin energiansäästön, metaanipäästöjen vähentämisen ja lietteen biokaasutuksen avulla.

Lisäksi ehdotus paitsi kiristää jätevesien käsittelyvaatimuksia, myös laajentaa direktiivin soveltamisalaa yhä pienempiin asutuskeskuksiin sekä sade- ja sulamisvesiin. Jatkossa jäsenmailta edellytetäänkin hulevesien käsittelyä koskevia suunnitelmia.

Teollisuusjätevesipäästöjen kontrolli paranee

Teimme BEST-hankkeessa töitä sen eteen, että teollisuusjätevesien ravinne- ja haitta-ainepäästöt eivät estäisi jätevedenpuhdistamojen prosesseja. Hankkeen tuloksena syntyi Afryn laatima englanninkielinen opas teollisuusjätevesien käsittelystä Itämeren alueella ja seitsemällä kielellä julkaistut politiikkasuositukset. Tulosten perusteella laadittiin myös HELCOMin politiikkapaperi.

On ilo huomata, että BEST-hankkeen myötä esiin nostamamme politiikkasuositukset näyttävät toteutuvan: direktiiviehdotuksessa edellytetään asianomaisen viranomaisen lupaa johtaa teollisuusjätevettä viemäriverkostoon, vesihuoltolaitoksen kuulemista, teollisuusjätevesien laadun seurantaa sekä seurauksia säädösten noudattamatta jättämisestä.

Laajennettu tuottajavastuu osallistaa lääke- ja kosmetiikkateollisuutta

Kokonaan uusi avaus on laajennettu tuottajavastuu eli lääke- ja kosmetiikkateollisuudelle ja kyseisten tuotteiden maahantuojille asetettava velvollisuus osallistua tuotteiden käytöstä johtuviin jätevesien käsittelykustannuksiin. Maksu perustuu markkinoille saatettujen tuotteiden määriin ja haitallisuuteen eli mikromuovien ja -pollutanttien jätevedenpuhdistamoille aiheuttamiin ylimääräisiin kustannuksiin. Nykyiset laitokset eivät vielä saa näitä aineita poistettua kierrosta, ja direktiiviehdotuksen perusteella on vielä epäselvää, miten uusien jäteveden käsittelymenetelmien käyttöönoton ajatellaan tapahtuvan.

Samaa laajennetun tuottajavastuun periaatetta noudatetaan Suomessa pakkausten kierrätyksessä, jonka kustannukset kattavat pakkausmateriaalien tuottajat.

Eikö saastuttajan pitäisi aina maksaa jätevesien puhdistuksesta? Voisiko haitallisten aineiden johtamista viemäriin estää?

Suomessa jätevedestä suositellaan perittävän korotettua jätevesimaksua jäteveden poikkeavan laadun ja määrän perusteella, mikä on oikeudenmukaista käsittelykustannusten taakanjakoa kuluttajien ja teollisuuden välillä sekä eri teollisuudenalojen välillä. Tätä ”saastuttaja maksaa” -periaatetta ei saa uhrata alue- tai teollisuuspoliittisten tavoitteiden vuoksi – kaupungeilla voi toki olla toiveena saada työpaikkoja ja yhteisöveron maksajia alueelleen, mutta teollisuusjätevesien käsittelyvaatimuksista ei saa lipsua asukkaiden ja ympäristön kustannuksella.

Myös kuluttajien jätevedet ovat cocktail, joka sisältää paitsi ravinteita myös jäämiä lääke-, palonesto- ja pintakäsittelyaineista. Komissio ehdottaakin samalla mikromuovien seurantaa sekä useiden uusien aineiden lisäämistä tarkkailulistalle. Näihin kuuluu lääkeaineita, polykarbonaattimuovien bisfenoli A sekä PFAS-yhdisteitä, joita käytetään monissa kuluttajatuotteissa, kuten keittiötarvikkeissa ja elektroniikassa. Me kuluttajat tarvitsemme ehdottomasti lisää tietoa siitä, miten valintamme vaikuttavat haitallisten aineiden päästöihin.

Iso kysymys on myös se, käytetäänkö jatkossa yhä enemmän rahaa ja energiaa kehittyneisiin puhdistusmenetelmiin, joilla poistetaan jätevesistä haitta-aineita (ja pahimmassa tapauksessa vain siirretään ne lietteeseen), vai olisiko järkevämpää yrittää ennaltaehkäistä päästöjen syntymistä? Päästöjen vähentämistä ”lähteellä” on onnistuneesti toteutettu Ruotsin REVAQ-laatujärjestelmässä. Se pyrkii parantamaan jätevesilietteen laatua vaikuttamalla puhdistamolle tulevan jäteveden laatuun. Järjestelmään kuuluvat puhdistamot jäljittävät haitta-ainepäästöjä ja tekevät sopimuksia esim. sairaaloiden ja teollisuuslaitosten kanssa päästöjen vähentämiseksi.

Lietekeskustelu jatkuu

Direktiiviehdotuksessa varataan komissiolle mahdollisuus asettaa lietteen fosforille hyötykäyttötavoitteita. Ravinne- ja hiilipitoiset jätevesilietteet ovat resurssi, jonka hyödyntäminen tukee kiertotalousajattelua. Samalla tulee kuitenkin myös välttää haitallisten aineiden pääsy ympäristöön ja hillitä kasvihuonekaasupäästöjä, ja näiden kolmen tavoitteen yhteensovittaminen on haastavaa, kuten Sustainable Biogas -hankkeen politiikkasuosituksissa toteamme. Keskustelu tästä teemasta jatkuu sekä EU:n että kansallisella tasolla, kun lietedirektiiviä vuorostaan uudistetaan.

Haluatko pysyä kartalla Itämeren tilasta?

Tilaa uutiskirjeemme ja kuulet ensimmäisenä Itämeri-aiheisista tapahtumista, säätiön hankkeiden etenemisestä, merellisistä julkaisuista ja muista kiinnostavista sisällöistä.

Lue seuraavaksi

Haku