Baltic Fish -hanke
Vajaasti hyödynnettyjen kalalajien kestävä hoitokalastus auttaa rehevöitynyttä Itämerta sekä tarjoaa kuluttajille uuden vesistö- ja ilmastoystävällisen proteiinin lähteen. Suomessa menestyksekkäästi toteutetun Lähikalahankkeen innoittamana John Nurmisen Säätiö, Race For the Baltic, Guldhaven Pelagiska, Rädda Lumparn ja Ålands Fiskarförbund toteuttivat vuosina 2019–2021 Baltic Fish -hankkeen, jolla onnistuttiin lisäämää kiinnostusta särkikaloja kohtaan sekä Ruotsissa että Ahvenanmaalla, ja käynnistämään markkinavetoinen särkikalojen hoitokalastus Ruotsissa. Baltic Fish -hanketta osarahoitti Suomen ja Ruotsin valtioiden Baltic Sea Action Plan -rahasto, jota hallinnoi pohjoismainen ympäristörahoitusyhtiö NEFCO.
Lisätietoja
Emma Gabrielsson
Projektipäällikkö
Race For The Baltic
emma@raceforthebaltic.com
raceforthebaltic.com
Teija Aho
Toimitusjohtaja
Guldhaven Pelagiska AB
teija@guldhaven.se
http://guldhaven.se/fi/
Carina Aaltonen
Varapuheenjohtaja
Föreningen Rädda Lumparn
carina.aaltonen@lagtinget.ax
Linda Sundström
Ålands Fiskarförbund
fiskare@aland.net
Dennis Hamro-Drotz
Senior Investment Manager
NEFCO
dennis.hamro-drotz@nefco.fi
https://www.nefco.org/
Baltic Fish -hanke kulki Lähikalahankkeen jalanjäljissä
Särkikalojen hyötykäyttö ei ole ainoastaan kustannustehokas keino taistella rehevöitymistä vastaan, vaan se tarjoaa lisäksi kuluttajille terveellisen ja vastuullisen proteiinin lähteen. Suomi on ottanut etumatkaa särkikalojen kalastuksessa. John Nurmisen Säätiö käynnisti vuonna 2015 Lähikalahankkeen Itämeren särkikalojen kaupallistamiseksi ihmisravinnoksi. Ensimmäiset kaupalliset särkituotteet tulivat markkinoille vuonna 2017. Suomalaisen Lähikalahankkeen suuren menestyksen rohkaisemana suomalaiset ja ruotsalaiset toimijat, Race For The Baltic, Guldhaven Pelagiska, Rädda Lumparn, Ålands Fiskarförbund ja John Nurmisen Säätiö, laajensivat hoitokalastusta Ahvenanmaalle ja Ruotsiin.
Baltic Fish -hankkeessa tehtiin tiivistä yhteistyötä paikallisviranomaisten kanssa ja Ruotsissa yhteistyöllä luotiin yhteiset säännöt kestävälle hoitokalastukselle sekä kalastuskäytäntöjen valvomiselle. Hankkeessa työskenneltiin lisäksi kaupallisten tuottajien ja kumppaneiden kanssa toimivien tuotantoketjujen luomiseksi ja tuotteiden kaupallistamiseksi. Hanke tarjosikin loistavan mahdollisuuden saattaa kestävästi tuotettuja, paikallisesta kalasta valmistettuja tuotteita Ruotsin markkinoille ja vastata alati kasvavaan ympäristöystävällisen kalaruoan kysyntään.
Myös kalastajat olivat kiinnostuneita hankkeesta. Ruotsista mukana oli yhteensä yhdeksän kalastajaa eri puolilta rannikkoa ja Ahvenanmaalta kaksi kalastajaa. Hankkeen aikana pyydettiin yhteensä 54 tonnia särkikalaa, jonka kautta Itämerestä poistettiin noin 400 kg fosforia.
Herkullinen särkikala on myös ympäristöystävällistä ruokaa
Ensimmäinen tuote eli suurtalouskeittiöille suunnattu lahnapihvi saatiin Ruotsin markkinoille joulukuussa 2019. Nykyisin valikoimasta löytyy myös lahnajauheliha sekä hankkeen kanssa yhteistyötä tekevien gotlantilaiset kalastajien säynepihvi, joka on myynnissä paikallisissa marketeissa. Ahvenanmaalla muutamat ravintolat sekä koulukeittiöt ovat testanneet lahnajauhelihaa ja lisäksi siitä tehtyjä lahnahampurilaisia on tarjottu useissa paikallisissa tapahtumissa. Valitettavasti särkikalalle ei Ahvenanmaalla saatu muodostettua kunnollista tuotantoketjua.
Hankkeen tavoitteena oli myös jakaa tietoa särkikalojen hyödyntämisen hyödyistä. Race For The Baltic julkaisi syksyllä 2020 uuden, erityisesti Ruotsin markkinoille suunnatun verkkosivuston braxen.nu. Sivusto pitää sisällään herkullisia kalareseptejä ja taustatietoa kestävästä kalastuksesta. Ruotsalaiset kunnalliset keittiöt ja koulut ovat tilanneet sivuston kautta yli 100 ilmaista maistelulaatikkoa.
Ruotsissa Itämeren kalan haitta-ainepitoisuudet herättävät huolta. Ruotsin maataloustieteellisen yliopiston (SLU) tekemän tutkimuksen mukaan särkikalojen syöminen kohtuullisissa määrin ei kuitenkaan aiheuta terveysriskiä. Tarkempi englanninkielinen raportti särkikalojen haitta-ainepitoisuuksista Ruotsin rannikolla löytyy tästä linkistä ja lyhyt tiivistelmä tuloksista suomeksi tästä. Terveellisyyden, proteiinipitoisuuden ja herkullisuuden lisäksi särkikalat ovat myös vähäpäästöisiä. Lahnajauhelihan hiilijalanjalanjälki on Research Intitutes of Swedenin (RISE) mukaan hyvin matala, vain 0.5 kg hiilidioksidiekvivalenttia yhtä lahnakiloa kohden. Hanke päättyi syyskuussa, mutta työ kestävän kalastuksen puolesta jatkuu sekä Suomessa että Ruotsissa. Race For The Baltic jatkaa yhteistyötä kalastajien sekä paikallisten ja kansallisten viranomaisten kanssa Ruotsissa varmistaakseen pysyvän, pitkäjänteisen ja kestävän särkikalojen kalastuksen Itämeren rannikolla. Ahvenanmaalla on suunnitteilla uusi hanke eri toimijoiden välisen yhteistyön parantamiseksi jatkamaan Baltic Fish -hankkeessa aloitettua työtä.
Yhteistyössä
Hankkeeseen liittyvät materiaalit
Haluatko pysyä kartalla Itämeren tilasta?
Tilaa uutiskirjeemme ja kuulet ensimmäisenä Itämeri-aiheisista tapahtumista, säätiön hankkeiden etenemisestä, merellisistä julkaisuista ja muista kiinnostavista sisällöistä.