Rannikkoruokohanke
Rannikkoruokohankkeen tavoitteena on kierrättää ruokokasvustoon sitoutuneita ravinteita rehevöityneistä rantavesistä maalle. Samalla edistetään uusiutuvan ruokomassan kestävää ja monipuolista käyttöä turvetta korvaavana raaka-aineena sekä tuetaan luonnon monimuotoisuuden suojelua umpeenkasvun takia uhanalaistuneissa rantaelinympäristöissä.
Hanke käynnistyi elokuussa 2020 John Nurmisen Säätiön ja Metsähallituksen luontopalveluiden yhteisellä pilotoinnilla, joka liittyy Suomenlahden rannikon luonnonsuojelualueiden kunnostukseen ja hoitoon. Pilottivaiheen kokemusten pohjalta toimintaa on tarkoitus laajentaa seuraavina vuosina.
Järviruoko (Phragmites australis) on yleinen monivuotinen ruohokasvi, joka kasvaa matalassa vedessä, rannoilla ja kosteikoilla. Järviruoko muodostaa 1-3 metrin korkuisia, jopa satojen hehtaarien laajuisia tiheitä kasvustoja. Niitettäväksi sopivia ruovikoita arvioidaan olevan Suomen rannikolla kymmeniä tuhansia hehtaareita. Valuma-alueilta tuleva ravinnekuormitus ja rantaniittyjen laidunnuksen väheneminen ovat nopeuttaneet ruovikkojen leviämistä ja merenrantojen umpeenkasvua. Tiheään järviruokokasvustoon sitoutuu huomattavia määriä Itämerta rehevöittäviä ravinteita. Yhden hehtaarin ruovikko voi sisältää 10 kg fosforia, 100 kg typpeä ja yli kaksi tonnia hiiltä.
Niittämällä ruovikkoja ja hyödyntämällä kertynyttä ruokomassaa esimerkiksi kasvualustojen, viherlannoitteiden ja kuivikeaineiden valmistuksessa, rantavesistä saadaan kustannustehokkaasti poistettua suuri määrä ravinteita. Läpitunkemattomien ruokotiheikköjen avaaminen lisää myös rantojen virkistyskäytön mahdollisuuksia ja tuo takaisin hävinneitä perinnemaisemia. Ruovikoiden niitot suunnitellaan ja toteutetaan siten, että ruovikkoympäristöihin erikoistuneille lajeille jää riittävästi elintilaa.
Ruokomassan hyödyntämisellä on positiivisia ilmastovaikutuksia, koska sillä voidaan korvata runsaasti hiilipäästöjä aiheuttavan turpeen ja uusiutumattomista raaka-aineista valmistetun kivivillan käyttöä. Lisäksi ruokokasvuston poistaminen vähentää ilmastonmuutosta kiihdyttävän metaanin vapautumista rantaveteen mädäntyvästä ruokomassasta.
Ruovikkojen niiton hyödylliset vaikutukset on tiedostettu jo pitkään, mutta toiminta on pysynyt toistaiseksi projektiluonteisena ja melko pienimuotoisena. Keskeiset ruovikkojen niiton esteenä olevat pullonkaulat liittyvät korjuuteknologiaan ja logistiikkaan. Rannikkoruokohankkeen tavoitteena on vauhdittaa ruokomassan hyödyntämistä ja jatkojalostusta, korjuuyrittäjyyden kasvua sekä alan liiketoimintamallien rakentumista niin, että tulevaisuudessa ruokoa voidaan hyödyntää kestävästi ja markkinaehtoisesti.
Lisätietoja:
Eeva Puustjärvi
Projektipäällikkö, Puhdas Itämeri -hankkeet
John Nurmisen Säätiö
eeva.puustjarvi(at)jnfoundation.fi
puh. +358 (0)50 314 2102