Vuonna 2020 aloitimme niittoyhteistyön Metsähallituksen kanssa ja vuonna 2021 laajensimme yhteistyötä ELY-keskusten kanssa. Metsähallitus ja ELY-keskukset toteuttavat niittoja ruovikoituneilla luonnonsuojelualueilla, joissa ruokoa niittämällä pyritään kunnostamaan rantaelinympäristöjä sekä ennallistamaan lintukosteikoita.
Ruokomurskaa on kerätty talteen yhteensä yli 2500 m³ kuudelta eri kohteelta Porista Kotkaan. Ruokoa on toimitettu jatkojalostettavaksi kolmelle eri yritykselle: Biolanille, Kekkilälle ja Kiteen Madolle ja Mullalle. Yrityksillä on käynnissä tuotekehitystä, jossa ruokomateriaalia jalostetaan mm. puutarhakäyttöön sopivaksi kasvuturvetta korvaavaksi multatuotteeksi.
Hanke etsii yhteistyökumppaneiksi lisää niittoja toteuttavia tahoja, kuten kuntia, kaupunkeja ja osakaskuntia sekä ruokomateriaalin hyödyntämisestä kiinnostuneita yrityksiä koko rannikon alueella. Rannikkoruokohanke ei toteuta eikä rahoita itse niittoja, vaan olemme apuna niittomateriaalin keruussa ja toimittamisessa jatkojalostukseen. Itse niittojen toteutukseen voi hakea avustuksia esimerkiksi ELY-keskuksilta. Jos olet kiinnostunut yhteistyöstä, ota yhteyttä projektipäällikkö Maija Salmiovirtaan (maija.salmiovirta(at)jnfoundation.fi, puh. 044 203 2213).

Järviruoko (Phragmites australis) on yleinen monivuotinen ruohokasvi, joka kasvaa matalassa vedessä, rannoilla ja kosteikoilla. Järviruoko muodostaa 1-3 metrin korkuisia, jopa satojen hehtaarien laajuisia tiheitä kasvustoja. Niitettäväksi sopivia ruovikoita arvioidaan olevan Suomen rannikolla kymmeniä tuhansia hehtaareita. Valuma-alueilta tuleva ravinnekuormitus ja rantaniittyjen laidunnuksen väheneminen ovat nopeuttaneet ruovikkojen leviämistä ja merenrantojen umpeenkasvua. Tiheään järviruokokasvustoon sitoutuu huomattavia määriä Itämerta rehevöittäviä ravinteita. Yhden hehtaarin ruovikko voi sisältää 10 kg fosforia, 100 kg typpeä ja yli kaksi tonnia hiiltä.
Niittämällä ruovikkoja ja hyödyntämällä kertynyttä ruokomassaa esimerkiksi kasvualustojen, viherlannoitteiden ja kuivikeaineiden valmistuksessa, rantavesistä saadaan kustannustehokkaasti poistettua suuri määrä ravinteita. Läpitunkemattomien ruokotiheikköjen avaaminen lisää myös rantojen virkistyskäytön mahdollisuuksia ja tuo takaisin hävinneitä perinnemaisemia. Ruovikoiden niitot suunnitellaan ja toteutetaan siten, että ruovikkoympäristöihin erikoistuneille lajeille jää riittävästi elintilaa. Tutustu hankkeen pelisääntöihin.

Ruokomassan hyödyntämisellä on positiivisia ilmastovaikutuksia, koska sillä voidaan korvata runsaasti hiilipäästöjä aiheuttavan turpeen ja uusiutumattomista raaka-aineista valmistetun kivivillan käyttöä. Lisäksi ruokokasvuston poistaminen vähentää ilmastonmuutosta kiihdyttävän metaanin vapautumista rantaveteen mädäntyvästä ruokomassasta.
Ruovikkojen niiton hyödylliset vaikutukset on tiedostettu jo pitkään, mutta toiminta on pysynyt toistaiseksi projektiluonteisena ja melko pienimuotoisena. Keskeiset ruovikkojen niiton esteenä olevat pullonkaulat liittyvät korjuuteknologiaan ja logistiikkaan. Rannikkoruokohankkeen tavoitteena on vauhdittaa ruokomassan hyödyntämistä ja jatkojalostusta, korjuuyrittäjyyden kasvua sekä alan liiketoimintamallien rakentumista niin, että tulevaisuudessa ruokoa voidaan hyödyntää kestävästi ja markkinaehtoisesti.
Lisätietoja:
Eeva Tähtikarhu
Projektipäällikkö, meriympäristöhankkeet
John Nurmisen Säätiö
eeva.tahtikarhu(at)jnfoundation.fi
puh. +358 (0)50 314 2102