Tarjoamme tukea ruo’on keruuseen

Tarjoamme niittoja toteuttaville tahoille (esim. osakaskunnille, kyläyhdistyksille ja muille paikallistoimijoille) tukea ruokomateriaalin keruun ja välivarastoinnin kustannuksiin. Tuki on 620 €/ha niitettyä ja kerätty ruovikkohehtaaria kohden. Edellytyksenä on, että niittoala on vähintään 4 ha ja niittokohde on merenrannalla. Lisäksi ruoko tulee pystyä murskaamaan ja keräämään välivarastopaikalle tien varteen, josta se voidaan hakea kuorma-autoilla. Etsimme ruokomateriaalille sopivan hyötykäyttötavan ja huolehdimme, että ruoko haetaan pois.

Varsinaisen niiton kuluihin voi hakea lisäksi avustusta ELY-keskuksen vesienhoidon avustushaussa. ELY:n avustus kattaa yleensä 50 % niittoprojektin kuluista. Vuoden 2023 avustusten hakuaika on 18.10-30.11.2022. Hakuohjeet löytyvät tästä linkistä.

Lisätietoja antaa projektipäällikkö Maija Salmiovirta (maija.salmiovirta(at)jnfoundation.fi, puh. 044 203 2213).

Etsimme yhteistyökumppaneiksi ruo’on hyödyntämisestä kiinnostuneita yrityksiä

Kesällä ja syksyllä niitettyä vihreää ruokoa voidaan hyödyntää esimerkiksi turvetta korvaavana materiaalina kasvualustoissa, tai biokaasutuotannossa. Talvella niitetty ruoko sopii mm. kuivikkeeksi, katemateriaaliksi tai sitä voidaan hyödyntää rakennusmateriaalina tai lämmöntuotannossa. Ruokomurskaa voi hyödyntää myös monessa käytössä, pakkausmateriaalissa puukuidun tapaan. Ruokomateriaalin hyödyntämisestä kiinnostuneet tai ruovikon leikkuupalveluita tarjoavat yritykset voivat olla yhteydessä meihin.

Rannikkoruokohankkeessa edistetään ruo’on kestävää hyötykäyttöä

Hanke käynnistyi vuonna 2020 10 ha niittokokeilulla yhteistyössä Metsähallituksen kanssa. Vuonna 2021 jatkoimme yhteistyötä Metsähallituksen kanssa ja aloitimme yhteistyön myös ELY-keskusten kanssa. Mukaan saatiin 6 eri niittokohdetta Porista Kotkaan, joilta saatiin kerättyä ruokoa yhteensä 60 ha alueelta.  Metsähallitus ja ELY-keskukset toteuttavat niittoja ruovikoituneilla luonnonsuojelualueilla, joissa ruokoa niittämällä pyritään kunnostamaan rantaelinympäristöjä sekä ennallistamaan lintukosteikoita. Vuonna 2022 yhteistyötä laajeni myös kuntiin ja vesiosakaskuntiin. Ruoko kerättiin yhdeltätoista kohteelta yhteensä reilun sadan hehtaarin alalta.

Ruokoa on toimitettu jatkojalostettavaksi kolmelle eri yritykselle: Biolanille, Kekkilälle ja Kiteen Madolle ja Mullalle. Yrityksillä on käynnissä tuotekehitystä, jossa ruokomateriaalia jalostetaan mm. puutarhakäyttöön sopivaksi kasvuturvetta korvaavaksi multatuotteeksi.

Ratkomme ruovikoiden hyödyntämisen pullonkauloja yhteistyössä alan yritysten ja sidosryhmien kanssa. Rannikkoruokohankkeen tavoitteena on vauhdittaa ruokomassan hyödyntämistä ja jatkojalostusta, korjuuyrittäjyyden kasvua sekä alan liiketoimintamallien rakentumista niin, että tulevaisuudessa ruokoa voidaan hyödyntää kestävästi ja markkinaehtoisesti.

Miksi ruovikoita kannattaa niittää?

Järviruoko (Phragmites australis) on yleinen monivuotinen heinäkasvi , joka kasvaa matalassa vedessä, rannoilla ja kosteikoilla. Rantojen rehevöityminen ja rantalaidunnuksen vähentyminen on kiihdyttänyt ruovikoiden kasvua. Monella matalalla merenlahdella järviruoko on peittänyt alleen kaiken muun kasvuston kymmenien, jopa satojen hehtaarien aloilta.

Niittämällä ruovikkoja ja hyödyntämällä kertynyttä ruokomassaa esimerkiksi kasvualustojen, viherlannoitteiden ja kuivikeaineiden valmistuksessa, rantavesistä saadaan poistettua ravinteita. Tiheään järviruokokasvustoon sitoutuu huomattavia määriä Itämerta rehevöittäviä ravinteita. Yhden hehtaarin ruovikko voi sisältää jopa 10 kg fosforia, 100 kg typpeä ja yli kaksi tonnia hiiltä.

Läpitunkemattomien ruokotiheikköjen avaaminen lisää myös rantojen virkistyskäytön mahdollisuuksia ja tuo takaisin hävinneitä perinnemaisemia. Ruovikoiden niitot suunnitellaan ja toteutetaan siten, että ruovikkoympäristöihin erikoistuneille lajeille jää riittävästi elintilaa. Tutustu hankkeen pelisääntöihin.

Ruokomassan hyödyntämisellä on positiivisia ilmastovaikutuksia, koska sillä voidaan korvata runsaasti hiilipäästöjä aiheuttavan turpeen ja uusiutumattomista raaka-aineista valmistetun kivivillan käyttöä. Lisäksi ruokokasvuston poistaminen vähentää ilmastonmuutosta kiihdyttävän metaanin vapautumista rantaveteen mädäntyvästä ruokomassasta.

Rantaruovikot hyötykäyttöön -webinaari 8.9.2022

Järjestimme Ruovikot hyötykäyttöön -webinaarin 8.9.2022, jossa käsiteltiin ruovikon niiton hyötyjä ja pelisääntöjä, asiantuntijoiden vinkkejä niiton suunnitteluun sekä osakaskuntien kokemuksia niittoprojektin toteutuksesta.  Katso tallenne alla olevalta videolta.

Lisätietoja:

Maija Salmiovirta
Projektipäällikkö
John Nurmisen Säätiö
maija.salmiovirta(at)jnfoundation.fi
puh. 044 203 2213

Niittokohteiden suunnittelu ja niittojen toteutus kestävästi – ”pelisäännöt”

 1) Luvat ja ilmoitukset

• Koneellinen niitto vaatii aina ilmoituksen ELY-keskukselle ja maanomistajalle, vähintään 1 kk ennen työn aloitusta.
• Natura- tai luonnonsuojelualueilla niittoihin tarvitaan lupa ELY-keskukselta.

2) Ruovikoiden linnuston suojelu

• Niittoja ei tulisi ajoittaa lintujen pesimäaikaan, vaan ne tulisi toteuttaa pesimäajan ulkopuolella, heinäkuun jälkeen, etenkin linnustollisesti arvokkaissa kohteissa (selvitettävissä alueellisesta ELY-keskuksesta).
• Ruovikossa pesivien lintujen tärkeimmät pesintäalueet on tarpeen mukaan rajattava kokonaan niittojen ulkopuolelle (talviniittokin voi haitata ruovikossa pesiviä lajeja).

3) Tiukasti suojeltujen lajien elinalueet (EU:n luontodirektiivin liitteen IV lajit)

• Ennen ranta-alueille kohdistuvia toimenpiteitä (esim. ruovikon niitto tai ruoppaus) tulee selvittää ELY-keskuksesta, onko suunnitellussa kohteessa tai sen lähiympäristössä tiukasti suojeltavien lajien elinympäristöjä, jotka voivat asettaa rajoituksia toimenpiteiden toteutukselle.
• Viitasammakon elinympäristöissä ruovikon mahdollinen koneellinen niitto vedestä tai rannalta tulisi toteuttaa talvikaudella (jäältä), marras-maaliskuussa.

4) Ravinteet

• Suurimman ravinnepoistuman saavuttamiseksi tehokkainta on niittää vedessä kasvava ruovikko loppukesällä (elokuussa), jolloin elävään ruokobiomassaa on sitoutuneena suurin määrä ravinteita. Talviruo’ossa ravinteita on vähemmän.
• Kasvukauden alussa toteutettu niitto saattaa aiheuttaa varastoituneiden ravinteiden ”pumppautumista” juuristosta veteen.

5) Jokisuistot ja ojien suut

• Jokisuissa kasvavien ruovikkojen pysyvää taannuttamista tiheästi toistuvilla niitoilla tulisi välttää, sillä ruovikot toimivat jokien kuljettaman kiintoaineen ja ravinteiden pidättäjinä.

6) Ruokomassan leikkuu, kuljetus ja varastointi

• Leikkuussa käytettävä kalusto on valittava kohteeseen soveltuvasti, jotta vältettäisiin esimerkiksi ravinteiden vapautuminen ranta-alueiden pohjasedimentistä.
• Leikattu ruoko on kuljetettava pois vedestä ja rannalta.
• Niiton suunnitteluvaiheessa tulisi ottaa etukäteen huomioon niittokohteen sijainti, sopivan välivarastointipaikan löytyminen lähialueelta ja riittävät kulkuyhteydet ruokomassan poiskuljetusta varten.
• Ruo’olle tavoiteltu hyötykäyttö voi vaikuttaa niiton toteutukseen, ja käyttötarkoitus on siksi hyvä ottaa huomioon jo niiton suunnittelussa.