Vantaanjoen kipsihanke

Vantaanjoen kipsihankkeessa käsiteltiin vuosina 2018–2020 kipsillä yli 3600 hehtaaria Vantaanjoen valuma-alueen peltoja. Toimenpide vähentää ravinne- ja kiintoaineskuormitusta Vantaanjokeen ja Suomenlahteen parantaen siten vesistöjen ekologista tilaa ja virkistyskäyttöarvoa. Vantaanjoki on useille pääkaupunkiseutulaisille tärkeä virkistysalue ja taimenjoki. Kipsikäsittely osoittautui kustannuksiltaan edulliseksi vesiensuojelutoimeksi ja sitä tarvitaan jatkossakin Itämeren ravinnekuormituksen vähentämiseen.

Mitä Vantaanjoella opittiin?

Kipsikäsittelyn tulevaisuus maatalouden ravinnevalumien hillitsijänä -tapahtumassa 1.12.2020 kuultiin tutkimustuloksia Vantaanjoen kipsihankkeesta sekä kipsikäsittelyn tehokkuudesta verrattuna muihin vesiensuojelutoimiin. Tilaisuuden järjestivät John Nurmisen Säätiö, Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys, Suomen ympäristökeskus ja Helsingin yliopisto. Tilaisuuden tallenne löytyy sivun lopusta.

Hankkeen tavoitteena oli pienentää Vantaanjokeen ja Vanhankaupunginlahteen päätyvää fosforikuormaa noin kymmenellä tonnilla sekä kiintoaineskuormaa noin viidellä tuhannella tonnilla viiden vuoden ajan kipsikäsittelemällä jopa 3500 hehtaaria peltoa vuosien 2018–2020 aikana. Lisäksi hankkeessa hankittiin lisää tietoa kipsikäsittelyn vaikutuksista veden laatuun ja kalastoon sekä levitettiin tietoa kipsikäsittelystä vesiensuojelumenetelmänä.

Vantaanjoen kipsihankkeen toteuttivat John Nurmisen Säätiö, Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys r.y., Helsingin yliopisto ja Suomen ympäristökeskus. Hanketta rahoittivat säätiön yksityiset tukijat, Euroclear, Yara sekä ympäristöministeriö osana Suomen vesien- ja merenhoidon toimenpideohjelmissa esitettyjä toimia ja YM:n ”Kiertotalouden läpimurto ja puhtaat ratkaisut käyttöön” -kärkihanketta. Hankkeen kokonaisbudjetti lahjoitettu kipsi huomioon ottaen oli noin 1,4 miljoonaa euroa. Kipsikäsittelyyn on haettu lisäksi rahoitusta Nutribute-joukkorahoitusalustan kautta.

Tutustu hankkeen saavutuksiin tarkemmin loppuraportissa.

Kipsikäsittely

Kipsikäsittelyssä pellolle levitetään neljä tonnia maanparannuskipsiä hehtaarille. Hankkeessa kipsinlevitys tehtiin syksyisin puintien jälkeen. Kipsi eli kalsiumsulfaatti liukenee peltomaahan parantaen maan mururakennetta ja edistäen fosforin sitoutumista maahiukkasiin. Eroosio sekä fosforin ja orgaanisen hiilen huuhtoutuminen vähenevät, mikä kirkastaa valumavesiä ja ehkäisee vesistöjen rehevöitymistä. Fosfori säilyy kuitenkin maaperässä kasveille käyttökelpoisessa muodossa. Kipsin vaikutus kestää noin viisi vuotta.

Suurin osa käytetystä kipsistä oli fosforihappotuotannon ohessa syntynyttä kierrätyskipsiä, jonka Yara lahjoitti hankkeelle. Osana hanketta toteutettiin myös pienimuotoinen luonnonkipsipilotti noin 80 peltohehtaarille. Vantaanjoen kipsihankkeeseen osallistui yhteensä 76 tilaa, yksityisten viljelijöiden lisäksi mukana oli myös kaksi kaupunkia sekä yksi oppilaitos.

Seurannat

Vantaanjoen kipsihankkeessa ympäristövaikutusten seuranta kattoi valumavesien laadun monitoroinnin sekä kalastotutkimukset. Seurantojen toteutuksesta vastasi Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys. Kipsin vaikutuksia kiintoaine- ja fosforikuormaan sekä orgaanisen aineksen huuhtoumaan tutkittiin Lepsämänjoen valuma-alueella automaattisen veden laadun seurannan ja vesinäytteiden avulla. Koko Vantaanjoen valuma-alueen tasolla tapahtunutta fosforikuorman muutosta kipsikäsittelyn jälkeen arvioitiin seuranta-alueelta saatujen tulosten perusteella. Nyt toteutettu kipsikäsittely vähentää Vantaanjokeen ja sitä kautta Suomenlahteen huuhtoutuvaa fosforikuormaa noin 9 500 kg ja kiintoainekuormaa noin 4 100 tonnia vuosina 2018–2025.

Kalastoon kohdistuvia mahdollisia vaikutuksia tutkittiin mädinhaudontakokeiden ja sähkökoekalastuksen avulla. Kalastotutkimuksen perusteella kipsikäsittelyllä ei havaittu olevan vaikutuksia kalastoon. Lue lisää Matias Hyrskyn pro gradu -tutkielmasta VHVSY:n julkaisusarjassa.

Hankkeen vaiheet

Vantaanjoen kipsihankkeessa vähennettiin ravinnehuuhtoutumia yli 3600 peltohehtaarilla maanparannuskipsin avulla. Lisäksi kipsikäsittelyä kokeiltiin myös Porvoonjoen valuma-alueella.

• Valumaveden laatua ja määrää mitattiin koko hankkeen ajan Lepsämänjoen mittauspisteellä. Kipsin havaittiin vähentävän kiintoaine- ja fosforikuormitusta myös alkuvuoden 2020 leudoissa ja sateisissa, hyvin kuormittavissa olosuhteissa.
• Hankkeen kalastotutkimuksiin perustuva Matias Hyrskyn pro gradu -tutkielma julkaistiin VHVSY:n julkaisusarjassa.
• Vuonna 2018 kipsiä levitettiin yhteensä Vantaanjoella 1070 hehtaarille (Porvoossa 73 ha), vuonna 2019 yli 2120 hehtaarille ja 2020 vuonna 420 hehtaarille.
• Vuonna 2020  testattiin luonnonkipsin levitystä neljän luomuviljelijän pelloille.
• Alakoululaisille järjestetttiin valokuvakilpailu syksyllä 2019.
• Hankkeessa järjestettiin useita infotilaisuuksia viljelijöille ja pellonpiennartilaisuuksia sidosryhmille ja medilla. Katso syksyllä 2019 mukana olleiden poliitikoiden kipsilupaukset YouTube-kanavaltamme.
• Yara  lahjoitti syksynä 2019 ja 2020 kipsikäsittelyyn tarvittavan kipsimäärän.
• Euroclear lahjoitti merkkipäivänään 25 000 euroa Vantaanjoen kipsihankkeelle.
• Porvoonjoen kipsikäsittelyä rahoitti Porvoon vesi, joka neutraloi oman ravinnejalanjälkensä hanketta tukemalla.
• Vantaanjoen pelastustalkoisiin kerättiin lahjoituksia myös kansalaisilta ja hankkeelle käynnistettiin joukkorahoituskampanja.
• Hanke päättyi joulukuussa 2020 pidettyyn loppuwebinaariin sekä loppuraportin julkaisuun.

Hankkeeseen liittyvät materiaalit

Yhteistyössä