Itämeren suojeluvinkkejä

10 vaikuttavinta vinkkiä Itämeren suojeluun

• Syö kestävästi pyydettyä kalaa (lahnaa, särkeä, silakkaa, muikkua tai ahventa) kahdesti viikossa liha-aterioiden sijaan. Vähennä maitotuotteita ja suosi kasvisaterioita.
• Osta vähemmän, kierrätä ja korjaa. Vältä kertakäyttöisiä tuotteita.
• Matkusta lähellä ja maata pitkin. Kulje omin jaloin ja kimpassa.
• Vältä turhia kemikaaleja ja muoveja arjessa. Suosi ympäristömerkittyjä tuotteita ja pesuaineita.
• Lajittele jätteet oikein ja kerää roskat ja tupakantumpit roskikseen.
• Vie kaikki vanhat lääkkeet apteekkiin. Vältä kipugeelejä, joissa on diklofenaakkia*.
• Veneillessä tyhjennä septitankki maissa. Älä pissaa veteen.
• Valitse uusiutuvaa energiaa ja käytä sähköä säästeliäästi.
• Valitse mökille kompostoiva kuivakäymälä.
• Kannusta myös kavereita toimimaan Itämeren pelastajan tavoin!

Nauti Itämerestä ja anna merelle aikaasi. Valitse oma tapasi Itämeren suojeluun

Avullasi pelastamme Itämeren. Lue lisää, miten sinä voit auttaa. Lahjoittamalla annat toivoa puhtaammalle ja uintikelpoiselle Itämerelle: johnnurmisensaatio.fi/pelasta

Lisää tietoa Itämeren suojelemisesta ja siitä, kuinka juuri sinä voit auttaa

Testaa Itämeri-laskurilla, kuinka monta ämpärillistä sinilevää tuotat Itämereen ja napata ohesta vinkkejä, joilla voit vähentää tuottamasi sinilevän määrää.

Ruokapöydässä ja ostoksilla

• Syö vain kestävästi pyydettyjä kaloja. Valitse sellaisia kalalajeja, joiden kannat eivät ole uhattuja, kuten kotimaista särkikalaa, silakkaa, ahventa ja haukea sekä MSC-merkittyä kalaa. Merkintä takaa, että kala on pyydystetty ekologisesti kestävällä tavalla. Monet maailman kalakannoista ovat ylikalastettuja.  Harkitse kasvatetun kalan ostamista tarkoin, koska kalankasvatus rehevöittää paikallisesti vesiä.
• Syö vähemmän lihaa. Ravitsemussuositusten mukaan ruokavaliomme tulisi koostua pääosin kasvikunnan tuotteista, kuten kasviksista ja viljasta. Punaisen ja prosessoidun lihan osuus on nykysuosituksissa vähäinen, enintään 500 g viikossa.  Lihantuotannossa syntyy runsaasti hiilidioksidi- ja ravinnepäästöjä, ja se kuluttaa paljon energiaa.  Rehuntuotanto vaatii runsaasti pelto-alaa. Kun valitset kasvisvaihtoehdon vähennät Itämeren ravinnekuormitusta. Lihan sijasta suosi villikalaa ja palkokasveja.
• Valitse tuotteita, jotka on pakattu fiksusti. Lajittele ja kierrätä muovipakkaukset. Käytä omaa kauppakassia muovikassien sijasta.
• Osta kestäviä, korjattavia ja kierrätyskelpoisia laitteita sekä tavaroita ja käytä ne loppuun. Vältä kertakäyttöisiä muovituotteita.
• Pyri ostamaan vaatteet käytettyinä. Suosi vaatteissa luonnonkuituja, kuten villaa ja luomupuuvillaa, fleecen ja tekokuitujen sijaan. Näin vähennät mikromuovien kulkeutumista Itämereen.

Liikenteessä

• Kävele, pyöräile ja suosi joukkoliikennettä sekä kimppakyytejä: vähentämällä liikenteen päästöjä pienenevät myös hiukkaskuormat ja ilmaperäinen typpilaskeuma vesistöihin. Liikenne on merkittävä mikromuovin ja kumin lähde.
• Lomaile lähellä: lentäminen kuluttaa runsaasti energiaa ja lisää ilmaston lämpenemistä, jolloin myrskyt, sateisuus ja ravinnevalumat lisääntyvät Suomessakin. Lentämisen sijaan matkusta junalla.

Veneillessä ja vapaa-ajalla

• Tyhjennä aina veneen septitankki imutyhjennyslaitteella satamassa. Älä laske jätevesiä mereen.
• Pidä veneen moottori kunnossa öljyvuotojen välttämiseksi ja huolehdi veneen kunnosta muutenkin.
• Muista veneen huoltamisen yhteydessä, että moottorien jäähdytykseen käytettävä glykoli on myrkkyä, jonka jäämät pitää palauttaa asianmukaisesti sataman keräyspisteeseen, lajitteluasemalle tai jätekeskukseen. Sama sääntö pätee muihin kunnostamisessa käytettäviin aineisiin, kuten lakkoihin, maaleihin ja liuottimiin.
• Pidä veneen pohja puhtaana, jotta polttoainetta ei kulu tarpeettomasti. Vältä myrkkymaalien käyttämistä ja jos mahdollista, älä maalaa ollenkaan, vaan puhdista veneen pohja mekaanisesti harjaamalla tai painepesurilla. Myrkkymaalausta ei tarvitse onneksi tehdä joka vuosi, ja vähäsuolaisilla alueilla, kuten Perämerellä sekä sisävesillä, se on tarpeetonta. Maalauksen haittoja voi vähentää myös nostamalla veneen välillä kuiville.
• Hyödynnä mahdollisuuksien mukaan maissa olevia, pesuvedet suodattavia astianpesupaikkoja. Älä pese astioita meressä.
• Älä roskaa maalla tai merellä, vaan vie jätteet sinne, minne ne kuuluvat – roskakoriin tai kierrätyspisteeseen. Lajittele roskat myös veneillessä.
• Kalasta monipuolisesti ja kestävästi sellaisia kaloja, jotka eivät ole uhanalaisia tai alamittaisia ja syö mitä kalastat. Älä pyydä pelkästään isoja petokaloja, vaan kalasta myös pienempiä kalalajeja. Myös särkikalat ovat hyviä ruokakaloja oikein valmistettuna. Ota selvää eri kalalajien alamitoista ja noudata niitä kalastaessasi.
• Suosi veneilyvaatteissa aitoja materiaaleja, kuten villaa ja puuvillaa keinokuitujen sijaan. Keinokuiduista saattaa kulkeutua mikromuovia mereen.
• Vältä liikkumista lintujen pesimäalueilla keväisin ja alkukesästä. Kunnioita luonnon- ja kansallispuistoon kuuluvien alueiden sääntöjä.
• Älä riko saaristoluonnon rauhaa. Vältä kasvien taittamista ja liikkumista polkujen ulkopuolella.
• Älä perusta tulipaikkoja maastoon, vaan suosi valmiita tulisijoja ja retkeilyrakenteita.

Kotona ja mökillä

• Vältä mikrorakeita sisältäviä hygieniatuotteita, kuten hammastahnoja tai kuorinta-aineita.
• Huolehdi, että kotisi jätevesiasiat ovat kunnossa. Haja-asutusalueilla ravinteiden kierrätystä edistävä tekniikka on paras ratkaisu. Mökillä kuivakäymälä on vesistöille hyvä vaihtoehto.
• Vaadi vesilaitokseltasi laatua. Hyvin puhdistetut jätevedet kuormittavat vähemmän.
• Vähennä veden kulutusta: vaikka Suomessa ei ole pulaa juomavedestä, kannattaa ajatella etenkin lämpimällä vedellä lotraamisen aiheuttamaa energian hukkaa.
• Käsittele saunan pesuvedet asianmukaisesti ja pese matot sekä pyykit niin, etteivät pesuvedet valu suoraan veteen.
• Lannoita puutarhaa säästeliäästi ja käytä luonnollisia lannoitteita keinotekoisten sijaan. Välttämällä turhia torjunta-aineita vesistöjen kemikaalikuormituskin pienenee. Huolehdi, että puutarhasta tai kasvimaalta ei huuhtoudu ravinnepitoista ainesta ojiin ja lähivesistöön.
• Vältä turhia kemikaaleja myös kosmetiikassa, siivouksessa ja pyykinpesussa.
• Vältä pesuaineita, jotka sisältävät fosfaatteja tai synteettisiä tensidejä. Luonnonmukaiset pesuaineet, kuten mäntysaippua ja etikka, sekä Joutsenmerkityt pesuaineet ovat luonnon kannalta hyviä vaihtoehtoja.
• Lajittele jätteet oikein ja kompostoi: jätemäärien vähentäminen vähentää myös vesistökuormitusta. Huolehdi vaaralliset jätteet niille tarkoitettuihin paikkoihin.
• Vie vanhat lääkkeet takaisin apteekkiin
• Käytä diklofenaakkia sisältäviä kipugeelejä harkiten ja vain tarpeeseen*
• Tue uusiutuvia energiamuotoja ja osta vihreää sähköä. Sammuta aina turhat sähkölaitteet, jos poistut huoneesta. Osta vain energiatehokkaita sähkölaitteita.

Yhteiskunnassa

• Keskustele ja vaikuta. Yritä innostaa myös läheisesi ja työyhteisösi kiinnostumaan Itämeren hyvinvoinnista.
• Ota yhteyttä oman alueesi kansanedustajiin ja kotikuntasi päättäjiin ja vaadi toimia Itämeren suojelemiseksi. Äänestä vain sellaisia päättäjiä, jotka ovat todella valmiita toimimaan Itämeren puolesta.
• Osallistu vapaaehtoistoimintaan ja tue Itämeren hyväksi toimivia säätiöitä ja järjestöjä.
• Osallistu kansalaishavaintojen tekemiseen meren tilan tarkkailemiseksi. Tee näkösyvyyshavaintoja ja seuraa levätilannetta ja ilmoita havaintosi esim. Meriwikiin.
• Kuluta vähemmän, korjaa ja kierrätä enemmän.
• Tutustu muihin Itämeren maihin ja hanki niistä kumppaneita, joiden kanssa voimme yhdessä toimia Itämeren puolesta.
• Seuraa Itämeren tutkimusta. Jaa Itämeren tutkimukseen liittyviä uutisia sosiaalisessa mediassa.

*Diklofenaakki on kipugeelien vaikuttava aine, jota vedenpuhdistusprosessissa jätevedenpuhdistamoissa ei kyetä riittävällä tasolla puhdistamaan