Aarreaitta – Kanasuon turvetuotantoalueen palauttaminen monihyötyiseksi kosteikoksi
Turvetuotantoalueiden ennallistaminen vettämällä soiksi ja kosteikoiksi lisää luonnon monimuotoisuutta ja palauttaa alueen kohti luonnontilaa. Suot ja kosteikot ovat tärkeitä elinympäristöjä monille hyönteisille, matelijoille ja linnuille. Ne suodattavat vettä ja pidättävät ravinteita sekä mahdollistavat turvetta muodostavan kasvillisuuden palaamisen entisille turvekentille.
Rahoittamassa
Kanasuo on aikoinaan kuivatettu turvetuotantoa varten. Kuva: Juulia Suikula
Lisätietoja:
Turpeennostoalueet eli turvekentät ovat turvetuotantoa varten kuivatettuja soita. Kuivatuksen seurauksena turve hajoaa ja vapauttaa hiilidioksidia ilmakehään, mikä kiihdyttää ilmastonmuutosta. Samalla turpeen sisältämät ravinteet ja vesiä ruskettavat humusaineet pääsevät huuhtoutumaan vesistöihin ja lopulta Itämereen.
Seurauksena ovat tummenevat lähijärvet, rehevöityvät rannikkovedet ja happikadon lisääntyminen Itämeressä. Turpeennostoalueet aiheuttavat siis kaksinkertaisen haasteen: ne päästävät ilmaan hiiltä ja kuormittavat vesiä ravinteilla ja humuksella.
Kun turvetuotanto päättyy, monet alueet jäävät kuiviksi ja turpeen hajoaminen jatkuu vuosikymmeniä, ellei alueita palauteta kosteikoiksi tai soiksi.
Uudelleen soistaminen tarjoaa toivoa sekä ilmastolle että Itämerelle. Kun käytöstä poistetun turpeennostoalueen vedenpintaa nostetaan ja sinne johdetaan ympäröivien ojitettujen metsätalousalueiden valumavesiä, suot alkavat jälleen toimia luonnon omana hiilivarastona ja vesisuodattimena. Rahkasammalet ja muut suokasvit palaavat, ja ne muodostavat uuden kasvikerroksen, joka sitoo hiiltä sekä pidättää vettä ja ravinteita.
Uudelleen soistamisessa hiilidioksidi- ja typpioksiduulipäästöt vähenevät, mutta metaanipäästöt lisääntyvät, koska vedenalainen hajotustoiminta tuottaa metaania. Pitkällä aikavälillä uudelleen soistaminen on kuitenkin ilmastoteko.
Mustista turvekentistä luonnon aarreaitoiksi
Aarreaitta-hankkeessa suunnitellaan ja toteutetaan Muhoksen kunnassa sijaitsevan entisen turvetuotantoalueen (139 ha) palauttaminen suoksi tai kosteikoksi. Tavoitteena on kääntää alueen kehitys takaisin turvetta kerryttäväksi ekosysteemiksi, uudelleen soistaa kohde mahdollisimman laaja-alaisesti ja mahdollisuuksien mukaan johtaa myös läheisten metsäojitusalueiden valumavesiä alueelle. Lisäksi tavoitteena on tarjota koneyrittäjille uusia liiketoimintamahdollisuuksia turvetuotannon hiipuessa.
Kohdealueen ennallistamisen ohella hanke edistää laajemmin turvetuotannosta poistuvien alueiden kestävää ja ilmastoviisasta käyttöä. Vauhditamme uudelleen soistamista vakiintuneeksi ja laajenevaksi jälkikäyttömuodoksi koko Suomessa.
Hanketta rahoittaa EU:n oikeudenmukaisen siirtymän rahasto (Just Transition Fund, JTF)
Hankkeen toteutus & tuloksia
- Ennallistamme Kanasuon alkuperäisen aapasuon rakennetta jäljittelevällä toteutustavalla, jossa vettä pidätetään alueella turpeesta muovattavien vallien avulla.
- Alueelle palautetaan siirtoistutuksin rahkasammalta, koska niissä elävät metaanin hapettajabakteerit pystyvät vähentämään uudelleen soistamisen yhteydessä syntyviä metaanipäästöjä.
- Hankkeessa laaditaan käytännönläheinen opas, joka kokoaa yhteen uudelleen soistamisen suunnittelun ja toteutuksen periaatteet sekä Suokeidas- ja Aarreaitta-hankkeiden opit.
- Lisäksi hanke toteuttaa vaikuttamiskampanjan, jolla kannustetaan turvetuottajia ennallistamaan tuotannosta poistuvat alueensa ja sitoutumaan luonnon monimuotoisuutta ja vesiensuojelua tukeviin ratkaisuihin.
- Hankkeen tuloksena laaditaan politiikkasuositus, joka pureutuu ennallistamisen esteisiin, kuten osaamisvajauksiin ja taloudellisten kannustimien puutteeseen, ja esittää ratkaisuja niiden poistamiseksi.
Hankkeeseen liittyvät uutiset
Haluatko pysyä kartalla Itämeren tilasta?
Tilaa uutiskirjeemme ja kuulet ensimmäisenä Itämeri-aiheisista tapahtumista, säätiön hankkeiden etenemisestä, merellisistä julkaisuista ja muista kiinnostavista sisällöistä.