Meren puolella
Ihminen käyttää luonnonvaroja enemmän kuin luonto pystyy uusiutumaan. Toimintamme seurauksena luontokato etenee nopeasti – myös pinnan alla. Jotta Itämeri säilyy elinvoimaisena, tarvitaan pysyvä muutos ajattelussa ja toiminnassa. Kansainvälisessä hankkeessa ennallistamme meriluontoa sekä vahvistamme tieteen ja taiteen keinoin ihmisen suhdetta mereen.
Lisätietoja:
Luontokato etenee nopeammin kuin koskaan ihmiskunnan historiassa. Ongelma on globaali, mutta näkyy paikallisesti: yhden metsän, niityn tai lahden avainlajin katoaminen voi tarkoittaa koko paikallisen ekosysteemin katoamista. Seurauksena on kuudes sukupuuttoaalto, jonka aiheuttajana on vain yksi laji – ihminen. Käytämme luonnonvaroja nopeammin, kuin luonto ehtii uusiutua.
Lajit ja elinympäristöt taantuvat myös Itämeressä: Suomen rannikon luontotyypeistä lähes neljännes on uhanalaisia ja toinen neljännes heikkeneviä. Suurin syy Itämeren pinnanalaiseen luontokatoon on Itämeren rehevöityminen, jota ilmastonmuutos pahentaa.
Luontokadon pysäyttäminen vaatii luonnon aktiivista suojelua ja ennallistamista sekä rehevöittävien päästöjen vähentämistä, mutta ennen kaikkea se vaatii muutosta arvoissamme, asenteissamme ja toiminnassamme. Taiteen avulla on mahdollista löytää ihmistoiminnan keskeisiä kipukohtia ja mahdollisia ratkaisuja muutokseen.
Elinympäristöjä palauttamalla lisätään Itämeren kykyä kestää ilmastonmuutosta
Meren puolella -hankkeessa ennallistamme pinnanalaisia elinympäristöjä. Ensimmäiset ennallistamiskohteet ovat meriajokasniittyjä. Meriajokkaan muodostamat laajat ja tiheät merenpohjan niityt kuhisevat elämää koralliriuttojen tapaan. Meriajokasniityt tarjoavat ravintoa ja suojaa kymmenille Itämeren lajeille ja sitovat juurillaan pohjan sedimenttiä, mikä vähentää eroosiota ja veden sameutta. Meriajokasniityt myös parantavat veden laatua sitomalla vedestä ravinteita.
Meriajokasniityt ovat Itämeressä monin paikoin vähentyneet erityisesti rehevöitymisen seurauksena. Niiden siirtoistuttaminen alueille, joilta ne ovat kadonneet, on verrattain uusi menetelmä, josta on saatu viime vuosina hyviä tuloksia niin Suomen kuin Ruotsin rannikkovesistä. Göteborgin yliopiston tutkimus on osoittanut, että biologinen monimuotoisuus voi palata istutetulle niitylle nopeasti: jo kahdessa kasvukaudessa tutkimuksessa istutetulla niityillä oli lähes yhtä suuri määrä selkärangattomia eläimiä kuin luonnon niityillä.
Meren puolella -hankkeessa ennallistamme meriniittyjä istuttamalla meriajokkaan pistokkaita sekä Suomen että Ruotsin rannikolla. Meriajokas viihtyy suolaisessa vedessä, joten Etelä-Ruotsissa, missä meren suolapitoisuus on korkeampi kuin esimerkiksi Suomenlahdella, niityt kasvavat tiheämmin ja pystyvät lisääntymään tehokkaammin. Suuri biomassa sitoo hiiltä, ja meriniityt toimivatkin eteläisellä Itämerellä tehokkaina hiilinieluina.
Hankkeessa ennallistetaan elinympäristöjä myös muun muassa palauttamalla Etelä-Ruotsin rannikkovesiin kiviriuttoja ja parantamalla merenpohjan kasvuolosuhteita meriajokkaalle sopiviksi niin sanotulla hiekkakunnostuksella. Hankkeessa osallistetaan myös vapaaehtoisia sukeltajia, jotka kartoittavat potentiaalisia meriajokkaalle sopivia ennallistamiskohteita.
Luontokadon pysäyttäminen vaatii muutosta ihmisen ja meren suhteeseen
Ihminen käyttää luonnon ja Itämeren resursseja nopeammin kuin luonto pystyy uusiutumaan. Tarvitsemme muutoksia ihmisen asenteisiin ja toimintaan, jotta luontokato voidaan pysäyttää.
Meren puolella -hankkeessa etsimme meriluonnon ennallistamisen lisäksi tieteen ja taiteen keinoin yhteyttä ihmisen ja meren välille. Tavoitteena on pysyvä muutos ajattelussa, toiminnassa ja meriluonnon tilassa. Hankkeessa järjestämme ennallistamiskohteiden yhteydessä osallistavia työpajoja, joissa tarkastelemme paikallisten ihmisten kanssa meren kestäviä käyttömuotoja perinteisistä tavoista ja paikallisista kokemuksista oppien.
Teemme tieteen ja taiteen tekijöiden kanssa yhteistyötä, jonka lopputuloksena rakentuu yhteisöllinen musiikkiteos.
Meren puolella tukee EU:n ennallistamiasetuksen tavoitteita
Euroopan unionin ennallistamisasetuksen tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä vähintään 20 prosenttia EU:n maa- ja meripinta-alasta sekä vuoteen 2050 kaikki ennallistamisen tarpeessa olevat heikentyneet ekosysteemit ovat luonnon tilaa parantavien toimien piirissä. Tämä tarkoittaa EU:n rantavaltioiden osalta merkittäviä ennallistamistoimia pinnan alla. Tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan niin yksityistä kuin kolmatta sektoria. Hankkeessa otetaan myös yritykset mukaan yhteisyöhön.
Hankkeeseen liittyvät uutiset
Haluatko pysyä kartalla Itämeren tilasta?
Tilaa uutiskirjeemme ja kuulet ensimmäisenä Itämeri-aiheisista tapahtumista, säätiön hankkeiden etenemisestä, merellisistä julkaisuista ja muista kiinnostavista sisällöistä.