Resilient Sea -hanke
Hankkeessa parannetaan meriluonnon tilaa kunnostamalla luontoarvoiltaan merkittäviä merenlahtia ja edistetään meriluonnonsuojelun käytännön toteutusta kunnissa Suomessa, Ruotsissa ja Ahvenanmaalla.
Lisätietoja:
Luontokato etenee pinnan alla, ja ilmastonmuutos uhkaa heikentää lajien elinolosuhteita entisestään. Itämeren elinympäristöjen monimuotoisuus on keskittynyt rannikkoalueille, ja rannikkoekosysteemeillä on suuri rooli ravinnekierrossa sekä ilmastopäästöjen hillitsemisessä. Hyvinvoiva kasvillisuus ja pohjasedimentti sitovat ravinteita ja toimivat hiilinieluna, kun taas heikentyneet elinympäristöt muuttuvat metaanin lähteeksi eivätkä pidätä ravinteita tehokkaasti.
Parannamme meriluonnon tilaa kunnostamalla merenlahtia
Resilient Sea -hankkeessa kunnostetaan huonokuntoisia ja rehevöityneitä merenlahtia sekä fladoja Manner-Suomen, Ruotsin ja Ahvenanmaan rannikolla. Kunnostaminen tarkoittaa käytännössä esimerkiksi fladojen luonnollisten kynnysten palauttamista tai kalojen kulkureittien parantamista, ruovikoiden ekologisesti kestävää niittoa sekä avainlajien siirtoistuttamista.
Merenlahtien kunnostaminen ja luonnontilan parantaminen vahvistavat rannikkoekosysteemien kykyä sitoa hiiltä ja pidättää maalta mereen valuvia ravinteita. Näin vähennämme myös avomeren ravinnekuormitusta.
Fladat ja rannkon laguunit ovat monien muiden rannikkoympäristöjen tapaan kokeneet voimakkaita muutoksia ihmistoiminnan, kuten ruoppausten ja fladojen suuaukkojen avaamisen seurauksena. Kaloille riittävän suojaisia ja lämpimiä kutualueita ei synny enää samaa tahtia kuin niitä häviää. Rannikon merenlahtien ja fladojen kunnostaminen petokalojen poikastuottoalueiksi on tehokas menetelmä petokalakantojen vahvistamiseksi.
Itämeren rehevöityminen on johtanut esimerkiksi ahvenen ja hauen mätiä ja poikasia saalistavan kolmipiikin kantojen kasvuun. Aikuiset petokalat käyttävät ravinnokseen piikkikaloja, jolloin eläinplankton ja pinnanalaiset laiduntajat, kuten katkat, pääsevät lisääntymään. Se taas vähentää yksivuotisia rihmaleviä. Suuret petokalat siis ylläpitävät terveitä rannikkovesistöjä.
Hankkeessa testataan myös merta rehevöittävän fosforin sitomista sedimenttiin alumiinikäsittelyllä yhdessä merenlahdessa Helsingin kaupungin merialueella, ja pilotoidaan luonnonarvohehtaarin laskentamallia kunnostuskohteissa.
Vauhditamme kuntien meriluonnonsuojelutyötä
Jotta pinnanalaista luontoa voidaan tehokkaasti suojella ja ennallistaa, täytyy ensin tietää, missä ekologisesti merkittävimmät kohteet ovat. Kunnissa ei vielä riittävästi hyödynnetä tehokkaita toimia meriluonnon suojelemiseksi tai heikentyneiden alueiden ennallistamiseksi, sillä alueiden tunnistamiseen ei ole ollut resursseja, eikä meriluonnon suojelu ole ollut päätöksenteossa tai maan- ja merenkäytön suunnittelussa prioriteettina.
Resilient Sea -hankkeessa pyrimme helpottamaan kuntien meriluonnonsuojelun käytännön toteutusta. Yhteistyössä kuntien kanssa edistämme vedenalaisten lajien ja luontotyyppien kartoitusta sekä jo olemassa olevan tiedon hyödyntämistä, jolloin tunnistetut arvoalueet voidaan huomioida paremmin maan- ja merenkäytön suunnittelussa. Kuntapäättäjille ja virkahenkilöstölle järjestetään koulutuksia meriluonnon kartoittamisesta sekä kartoitustiedon hyödyntämisestä, ja kuntalaisia osallistetaan työhön paikallisissa tilaisuuksissa.
Hankkeessa tuotetaan opas kunnille arvokkaimpien meriluontokohteiden tunnistamiseen sekä niiden suojeluun ja huomioimiseen maankäytön suunnittelussa.
Resilient Sea -hanketta rahoittaa Euroopan unionin Central Baltic Programme. Hankkeessa ovat lisäksemme mukana Länstyrelsen ÖsterGötland, Helsingin kaupunki, Ahvenanmaan maakuntahallitus, Svenska Landskaps Universitet (SLU Aqua), Race for the Baltic ja Turun AMK
Haluatko pysyä kartalla Itämeren tilasta?
Tilaa uutiskirjeemme ja kuulet ensimmäisenä Itämeri-aiheisista tapahtumista, säätiön hankkeiden etenemisestä, merellisistä julkaisuista ja muista kiinnostavista sisällöistä.
