Ilmastonmuutoksen vaikutukset uhkaavat maankohoamisen myötä syntyvää uniikkia saaristoluontoa
Haastattelu- ja arvostelukappalepyynnöt
Maan jatkuva kohoaminen Itämerestä on maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen ilmiö, joka muokkaa kasvillisuutta ja maisemia etenkin Pohjanlahden rannikoilla. Ilmaston lämpenemisen seurauksena uuden maan nousu Itämerestä on hiipumassa. Olemmeko menettämässä kotimeremme ainutlaatuisen kasviston?
Flooran päivänä 13.5. julkaistava kaksikielinen Rantojen hiljaiset – Strändernas tysta liv avaa Itämeren pohjoisilla rannoilla tapahtuvaa luonnonnäytelmää: maankohoamista. Sen vuoksi saariston maisema voi muuttua radikaalisti jo sukupolven aikana.
”Siellä missä perheen isovanhemmat soutelivat, saattaa nyt olla paikka lastenlasten hiekkaleikeille. Maa kohoaa Pohjanlahden rannoilla jopa 90 senttimetriä vuosisadassa”, kertoo kirjailija, biologi Janne Lampolahti.
Ilmiö muuttaa paljaita kalliosaaria rantaniityiksi, kasvien kukoistuspaikoiksi ja jopa metsien valtaamiksi. Kasvillisuus on sopeutunut Itämeren haastaviin erityisolosuhteisiin – ne ovat kehittyneet kohtamaan esimerkiksi tuulta, jäätä ja aallokkoa.
”Kun maa nousee merestä, paljastuu uutta kuivaa maata, johon alkaa vähitellen kehittyä kasvillisuutta. Ensin rannoille saapuvat pioneerilajit, kuten jäkälät ja sammalet, jotka kestävät karuja oloja ja valmistelevat maata muille kasveille”, Lampolahti kertoo.
Maankohoamisrantojen lajit vaarassa
Maankohoaminen on ilmiö, joka juontaa juurensa viimeisimpään jääkauteen. Kun jopa kolme kilometriä paksu mannerjäätikkö peitti Pohjois-Eurooppaa, se painoi maankuorta alaspäin. Jään sulaessa maankuori alkoi hitaasti palautua entiselleen, nousten yhä korkeammalle.
Prosessi jatkuu yhä, mutta ilmastonmuutos uhkaa pysäyttää sen. Ilmaston lämpeneminen nostaa merenpintaa Pohjanlahdella, ja kun merenpinta nousee maata nopeammin, ei uutta maanpintaa enää paljastu merestä.
”Tällöin uusia rantaniittyjä ei enää synny ja maankohoamisrantojen kotoperäiset lajit, kuten pohjanlahdenlauha, suolasänkiö ja merivirmajuuri ovat vaarassa kadota”, Lampolahti toteaa.
Saaristoluonnon dokumentointia 40 vuoden ajalta
Rantojen hiljaiset – Strändernas tysta liv -teos esittelee noin sata Itämeren tyypillistä saaristokasvia. Kuvat vaihtelevat yksityiskohtaisista kasvipotreteista maisemaa maalaaviin otoksiin.
Valokuvat ovat arvostetun saaristokuvaajan Raimo Sundelinin elämäntyön tulosta. Hän on kuvannut saaristoluontoa ja sen muutoksia yli 40 vuoden ajan sadoilla retkillään.
”Olen palannut kuvauskohteisiini vuosikymmenien jälkeen ja katsellut kameran linssin läpi, miten vanhat salmet ovat umpeutuneet laguunien ketjuiksi, ja kuinka rantojen kivikot ovat jääneet puuvartisten kasvien peittoon”, Sundelin kertoo.
Kuvat havainnollistavat maankohoamisen aiheuttamia muutoksia ja Itämeren luonnon kykyä sopeutua mitä haastavimpiin oloihin. Tätä sopeutumista uhkaa vain ihminen – jos jatkamme ilmastonmuutoksen kiihdyttämistä, pian kohoavien rantojen muokkaamia kasveja, Itämeren ihmeitä, ei enää ole.
Lisätietoja
Kirjaan perustuva valokuvanäyttely kiertää eripuolilla Suomea:
- Rauman merimuseon torni, 13.5.–29.6.2025
- Hangon kaupungintalo, Itämeripäivän viikonloppu 28.–31.8.2025
- Hangon taidegalleria, 7.–28.9.2025
- Helsingin kirjamessut, 23.–26.10.2025
Rantojen hiljaiset – Strändernas tysta liv
Tekijät: Raimo Sundelin & Janne Lampolahti
Valokuvaaja: Raimo Sundelin
Graafinen suunnittelu ja taitto: Tommi Jokivaara
Kustantaja: John Nurmisen Säätiö sr, Helsinki 2025
Julkaisupäivä: 13.5.2025
OVH: 44,90 € (sis. alv 14 %)
Kirja on ostettavissa John Nurmisen Säätiön verkkokaupasta kauppa.johnnurmisensaatio.fi/ sekä valikoiduista kirjakaupoista.
