Valtakunnallinen kyselytutkimus: suomalaiset ovat huolissaan Itämeren tilasta
Lisätietoja
Kyselytutkimuksen tulokset osoittavat, että suomalaiset jakavat huolen Itämeren tilasta ja tiedostavat oman toimintansa vaikutukset mereen. Myös Itämeren suurimmat ympäristöongelmat tunnistettiin melko hyvin. 40 prosenttia vastaajista piti Itämerta itselleen tärkeänä elämässään ja arjessaan.
John Nurmisen Säätiön ja Suomen merimuseon teettämässä ja Kantar Publicin toteuttamassa kyselytutkimuksessa selvitettiin suomalaisten suhdetta Itämereen. Tutkimus osoittaa, että suomalaiset jakavat huolen Itämeren ja valtamerten tilasta asuinpaikasta riippumatta. Kyselyyn vastanneista 40 prosenttia piti merta tärkeänä omassa elämässään ja arjessaan, ja yli neljännes liikkuu vesillä, jäillä tai rannoilla noin kerran viikossa tai useammin. Noin kolmannes vastaajista kokee, että Itämerellä on oma leimallinen kulttuuri.
Internet-kyselynä toteutettuun tutkimukseen vastasi 1040 suomalaista. Tutkimustulokset on painotettu vastaamaan suomalaista aikuisväestöä.
Itämeren ja valtamerten tila huolettaa
Valtaosa kyselyyn vastanneista on selvästi huolissaan Itämeren tilasta. Lähes yhtä suuri osa on huolissaan myös maailman merien tilasta. Suomalaisten mielikuvissa Itämeri on kaunis ja kunnioitusta herättävä, mutta saastunut.
Tutkimustulokset osoittavat, että suomalaiset tuntevat Itämeren isoimmat ympäristöuhat melko hyvin. Itämeren suurin ongelma on rehevöityminen, ja 83 prosenttia vastaajista piti sitä Itämerelle suurena tai melko suurena uhkana. Suurimmaksi uhaksi miellettiin kuitenkin roskaantuminen. Seuraavaksi suurimmaksi uhaksi nimettiin öljy- tai muut onnettomuudet ja luontokato. Vain 30 prosenttia vastaajista pitää ilmastonmuutosta hyvin suurena uhkana Itämerelle.
”Hienoa, että suomalaiset tunnistavat ravinteiden liiallisesta määrästä aiheutuvan rehevöitymisen Itämerta uhkaavaksi ongelmaksi. Myös roskaantuminen on suuri ongelma erityisesti valtamerissä, ja kuvat suurista roskalautoista ovat olleet esillä medioissa myös Suomessa. Itämeressä roskaantuminen ei kuitenkaan ole saman mittakaavan ongelma”, kertoo John Nurmisen Säätiön toimitusjohtaja Annamari Arrakoski-Engardt.
Tulosten perusteella suomalaiset hahmottavat omien toimiensa vaikutukset Itämereen: yli puolet vastaajista kertoo olevansa samaa mieltä väitteen ”sillä, miten toimin tai mitä kulutan, on suuri vaikutus merien tilaan” kanssa. Yli puolet vastaajista kertoo muuttaneensa kulutustaan ja elämäntapojaan vähemmän luontoa ja meriä kuormittavaksi.
Itämerellinen kulttuuri tunnistetaan, mutta koetaan heikommaksi kuin välimerellinen
Erityisesti rannikolla asuvat kokivat Itämeren itselleen läheiseksi ja tärkeäksi. Noin 60 prosenttia pääkaupunkiseudulla asuvista vastaajista piti merta itselleen joko erittäin tai melko tärkeänä elämässään ja arjessaan. Vähiten tärkeäksi meri koettiin Pohjois- ja Itä-Suomessa asuvien keskuudessa.
Tutkimuksessa kysyttiin, onko vastaajien mielestä Itämeren alueella omaa leimallista kulttuuria. Noin kolmannes vastaajista koki, että Itämeren rannikkovaltioiden alueella on leimallinen kulttuuri. Yhteisen kulttuurin kokeminen painottuu yli 50-vuotiaiden keskuudessa: yli 65-vuotiaista lähes puolet kokee, että Itämeren alueella on oma kulttuuri, kun taas alle 34-vuotiaista vain 26 prosenttia tunnistaa yhteisen kulttuurin.
“Itämeri yhdistää yhdeksän valtion kansalaisia, ja Itämeren valuma-alueella asuu lähes 90 miljoonaa ihmistä. Itämeri on yksi maailman liikennöidyimmistä meristä – se on yhdistänyt ja yhdistää meidät yhä muuhun maailmaan. Itämerellinen kulttuuri on muuttuva, mutta nojaa yhteiseen historiaan ja luontoon”, sanoo Annamari Arrakoski-Engardt.
Itämerellistä kulttuuria leimaavat vastaajien mielestä pohjoinen sijainti, jaettu historia ja kaupankäynti, erityinen luonto, saaristolaisuus, vaihtelevat vuodenajat, kylmyys ja jäätyvä meri.
Vastaajista ne, joiden mielestä Itämerellä on oma kulttuuri, kokivat kuitenkin, että se on heikompi kuin Välimeren maille leimallinen kulttuuri.
”Me suomalaiset olemme ehkä hieman ujoja huomaamaan, miten läsnä meri ja merellinen kulttuuriperintö onkaan arjessamme,” toteaa Suomen kansallismuseon museopalvelujohtaja Tiina Mertanen.
”Matkustaessamme Tallinnaan tai Tukholmaan olemme osana ja teemme Itämeren matkustajalaivaliikenteen historiaa. Purjehtiessamme tai soutaessamme limisaumaisella veneellä, olipa se puuta tai lujitemuovia ja olipa alla suolaista tai makeaa vettä, käytämme yli tuhat vuotta sitten syntynyttä teknologiaa. Pohjoismainen limisaumatekniikka on päässyt Unescon aineettoman maailmanperinnön listalle. Ympäristöuhat ovat uhka myös merellisen kulttuuriperinnön säilymiselle. On toivoa luovaa, että suomalaiset haluavat vaikuttaa ekologisesti kestävän tulevaisuuden rakentamiseen. Se rakentaa samalla kulttuurista kestävyyttä”, hän sanoo.
Fakta: Näin tutkimus toteutettiin
- Kohderyhmä yli 18-vuotiaat suomalaiset
- Aineisto edustaa ja on painotettu vastaamaan väestöä tässä ikäryhmässä
- Aineiston koko on 1040 vastaajaa
- Tutkimus toteutettiin internetkyselyinä Kantar Publicin käyttämässä Forum-internetpaneeleissa
- Tulosten luottamusväli on kokonaistuloksen osalta +- 3,1 %-yksikköä (50 % tulostasolla)
- Kyselyn tiedonkeruu toteutettiin toukokuussa 2023
- Tutkimusaineisto on oikaistu väestötietojen mukaan
- Kysymykset on suunniteltu Suomen merimuseon, John Nurmisen Säätiön ja Kantar Publicin yhteistyönä.
