Hyppää sisältöön

Uutuuskirja paljastaa: Sodan tuhot näkyvät Itämeressä edelleen

G90-hävittäjän hylky ja putkessa paikallaan säilynyt torpedo. Kuva: Jouni Polkko
G90-hävittäjän hylky ja putkessa paikallaan säilynyt torpedo. Kuva: Jouni Polkko

Haastattelu- ja arvostelukappalepyynnöt

Venäjän hyökkäys Ukrainaan muistuttaa maailmansotiin johtaneista tapahtumista ja korostaa Itämeren strategista merkitystä myös nykypäivänä. Juha Flinkmanin ja Jouni Polkon teos Sodan sumua kertoo ensimmäisen maailmansodan vaiheista, Itämeren strategisesta asemasta sekä merenpohjaan päätyneiden alusten tarinoista.

”Teoksen julkaisu on surullisella tavalla ajankohtainen. Venäjän hyökkäys Ukrainaan tuo mieleen kahteen maailmansotaan johtaneet ajat ja tapahtumat”, kirjailija Juha Flinkman toteaa.

Viimeaikaiset jännitteet Venäjän ja länsimaiden välillä ovat korostaneet Itämeren merkitystä turvallisuuspoliittisena alueena. Merialueella oli merkittävä strateginen rooli myös ensimmäisessä maailmansodassa.

”Venäjä halusi suojata Suomenlahtea, jotta saksalaiset eivät voisi toteuttaa maihinnousua Suomen rannikolla. Vaikka Venäjän laivasto puolusti tehokkaasti Riianlahtea ja Suomenlahtea, sen merisodanjohto oli passiivinen ja vältti riskejä. Saksalaiset sen sijaan hyökkäsivät aktiivisesti, mikä johti suurempiin tappioihin”, Flinkman kertoo.

Venäjän Itämeren laivaston tärkein rooli ensimmäisessä maailmansodassa oli sitoa Saksan laivaston yksiköitä Itämerelle estäen niiden käytön Pohjanmerellä Britanniaa vastaan.

”Harva tietää, mitä Suomenlahdella tapahtui ensimmäisen maailmansodan taisteluissa. Tavoitteenamme on tuoda suuren yleisön tietoisuuteen nämä vuosien 1914–1918 tapahtumat merellä”, Flinkman sanoo.

Saksalaisen sukellusveneen konehuone. Kuva: National Archives, USA.
Saksalaisen sukellusveneen konehuone. Kuva: National Archives, USA.

Hylyt säilyvät Itämeressä jopa vuosisatoja

Sodan sumua -teoksen kerronta etenee monitasoisesti juoksuttaen rinnakkain noin sadan vuoden päässä toisistaan olevia tapahtumia. Kirjoittajat ovat tehneet vuosia perusteellista arkistolähde- ja kirjallisuustutkimusta, jonka avulla he avaavat sodanaikaisia dramaattisia käänteitä. Toisen kerronnallisen linjan muodostavat Flinkmanin, Polkon ja Badewanne-sukellusryhmän pinnanalaiset tutkimusmatkat kolmenkymmenen vuoden ajalta jopa lähes sadan metrin syvyyksissä odottaville hylyille.

Itämeren pohjassa lepäävien hylkyjen tarinat aukeavat vedenalaisten valokuvien äärellä ja ensimmäisen maailmansodan aikaiset arkistokuvat laivoista, sukellusveneistä ja henkilöistä havainnollistavat historiallisia hetkiä.

Itämeressä arvioidaan olevan noin 10 000 hylkyä ja osa aluksista on maannut meren pohjassa vuosisatoja. Itämeren alhainen suola- ja happipitoisuus hidastaa hylkyjen hajoamisprosessia, kuten ruostumista. Olosuhteiden vuoksi Itämeressä ei myöskään esiinny valtameristä tuttuja puuta ja muita materiaaleja syöviä eliöitä, kuten laivamatoja.

”Hylkyjen valtavaa määrää selittää lisäksi se, että Suomenlahti on kauttaaltaan matala, jolloin se on ollut helppo miinoittaa. Kummassakin maailmansodassa se on ollut planeettamme miinoitetuin merialue. Moni alus on saanut viimeisen leposijansa Itämerestä miinaan ajettuaan”, Flinkman kertoo.

Sodan jälkeinen uudelleenrakennus ei ylety merten syvyyksiin, vaan taistelukenttä hylkyineen jähmettyy Itämeren pohjalle. Kirja antaa lukijalle mahdollisuuden kurkistaa tähän pinnanalaiseen museoon.

Sukellusvene Akula (kuvassa etualalla) ja panssariristeilijä Rurik. Kuva Wikimedia Commons.
Sukellusvene Akula (kuvassa etualalla) ja panssariristeilijä Rurik. Kuva Wikimedia Commons.
Sukellusvene Akulan komentotorni. Kuva: Jouni Polkko
Sukellusvene Akulan komentotorni. Kuva: Jouni Polkko

Lisätietoja

Juha Flinkman

Juha ”Roope” Flinkman on meribiologi, seoskaasu- ja tutkimussukeltaja. Hän on työskennellyt viimeiset 15 vuotta Suomen ympäristökeskus SYKEn Merikeskuksessa kehittämispäällikkönä, yhtenä tehtävänään merentutkimukseen ja tutkimusaluksiin kuuluvan teknologian ja menetelmien kehittäminen. Flinkman on vastannut tutkimussukelluksesta ja sen kehittämisestä Helsingin yliopiston Tvärminnen eläintieteellisellä asemalla, Merentutkimuslaitoksessa ja SYKEssä. Hän on sukeltanut noin 40 vuotta.

Jouni Polkko sukelluspuvussa

Jouni Polkko on työskennellyt Ilmatieteen laitoksella vanhempana tutkijana planeetta- ja avaruustutkimushankkeissa yli 30 vuotta osallistuen avaruuslaitteiden suunnitteluun, rakentamiseen, testaukseen ja tieteelliseen käyttöön kansainvälisissä tutkimushankkeissa. Hän on harrastanut sukeltamista ja hylkytutkimusta yli 35 vuotta.

Badewanne on voittoa tavoittelematon organisaatio, jonka vapaaehtoiset sukeltajat ovat yli 20 vuoden ajan dokumentoineet laivojen hylkyjä Suomenlahdella.

Sodan sumua – ensimmäinen maailmansota Suomenlahdella
Teksti: Juha Flinkman, Jouni Polkko
Valokuvat: Jouni Polkko
Kustantaja: John Nurmisen Säätiö, 2024
Laajuus: 320 sivua, noin 200 kuvaa
Julkaisupäivä: 20.8.2024
Ovh: 49,90 € (sis. alv 10%) 
Kirja on ostettavissa John Nurmisen Säätiön verkkokaupasta.
Teos julkaistaan 20.8.2024 myös englanniksi nimellä The Fog of War – The First World War in the Gulf of Finland. Englanninkielisen teoksen on mahdollistanut Weisell-säätiön tuki.

Sodan sumua -näyttely
John Nurmisen Säätiö julkaisee 20.8. Sodan sumua -teokseen pohjautuvan verkkonäyttelyn Digimuseo-palvelussa. Maksuttomaan näyttelyyn voi tutustua suomeksi ja englanniksi.

Sodan sumua -kirjan kansi.

Uusimmat uutiset

Haku