Itämeren pelastamiselle keskeinen peltojen kipsikäsittely leviää Suomen ulkopuolelle
Lisätietoja
Maataloudesta valuva ravinnekuormitus on rehevöityneen Itämeren suurin ongelma. Suomessa tutkitulla ja kehitetyllä peltojen kipsikäsittelyllä voidaan leikata välittömästi puolet peltojen fosforivalumasta. Koko Itämeren alueen peltojen kipsikäsittelyn avulla voitaisiin saavuttaa jopa kolmasosa siitä vuotuisesta fosforivähenemästä, joka Itämeren suojelukomission HELCOMin mukaan vielä tarvitaan meren hyvän tilan palauttamiseen.
Vuodenvaihteessa päättynyt, peltojen kipsikäsittelyä Itämeren alueelle levittänyt Gypsum Initiative -hanke herätti kiinnostuksen kipsikäsittelyn kokeilemiseen useassa Itämeren rannikkovaltiossa. Hankkeen lopputulemia ovat kansainvälinen kipsiaiheinen yhteistyöverkosto, pienimuotoiset kipsikokeilut laboratorio- ja kenttäolosuhteissa sekä hankehakemukset kipsipilottien toteuttamiseksi. Nämä ovat tärkeitä ensimmäisiä askelia kohti kipsikäsittelyn laajamittaista käyttöönottoa Itämeren pelastamisessa.
Paikalliset asiantuntijat mukaan kehittämään kipsi-innovaatiota
Gypsum Initiative kokosi yhteen kipsikäsittelyn kehittämisen kannalta keskeiset Itämeren alueen toimijat niin tutkimuksen, maatalous- ja ympäristöviranomaisten, viljelijöiden, maatalousneuvojien kuin kansalaisjärjestöjenkin piiristä. Hankkeen järjestämissä työpajoissa välitettiin tietoa kipsikäsittelystä ja keskusteltiin menetelmän soveltuvuudesta eri maiden olosuhteissa. Samalla tunnistettiin sekä mahdollisuuksia että suurimpia esteitä kipsikäsittelyn käyttöönotolle Virossa, Latviassa, Liettuassa, Puolassa, Tanskassa, Ruotsissa ja Ahvenanmaalla.
Lupaavimmiksi kohteiksi kipsikäsittelyn käyttöönoton kannalta tunnistettiin Puola, Ruotsi, Liettua ja Tanska. Maat ovat merkittäviä maataloustuottajia ja niistä löytyy kiinnostusta sekä asiantuntemusta vesiensuojelun edistämiseen.
”Gypsum Initiative onnistui mainiosti lisäämään tietoa kipsimenetelmän mahdollisuuksista maatalouden vesiensuojelutoimena. Hankkeen työpajat ja seminaariesitykset tavoittivat kipsikäsittelyn kehittämisen kannalta keskeisiä toimijoita ja kannustivat heitä kipsikokeiluihin omissa maissaan. Tästä on hyvä jatkaa kipsimenetelmän käyttöönoton edistämistä Itämeren maissa ja HELCOMin Itämeren suojelun toimintaohjelman puitteissa”, sanoo hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja, erityisasiantuntija Johanna Helkimo ympäristöministeriöstä.
Kipsiosaaminen karttuu kokeilujen ja pilottien kautta
Hankekonsortio edisti useiden kipsikokeilujen suunnittelua, ja vuoden 2021 aikana toteutettiin kipsikokeet Ruotsissa ja Liettuassa. Tavoitteena on polkaista käyntiin lisäkokeiluja vuoden 2022 aikana. Lisäksi Gypsum Initiative tuki rahoitushakemusten laatimista kipsipilottien toteuttamiseksi Liettuassa, Puolassa ja Ruotsissa Interreg South Balticin rahoituksella sekä Ruotsissa kansallisella rahoituksella.
”Kokeilut ja pilotointi validoivat kipsikäsittelymenetelmän tehokkuuden paikallisesti. Vasta tämän jälkeen se on mahdollista ottaa osaksi kansallista vesiensuojelun toimenpidevalikoimaa”, kertoo meriympäristöhankkeiden projektipäällikkö Anna Saarentaus John Nurmisen Säätiöstä.
Menetelmä jo melko hyvin tunnettu tutkimuksen parissa
Hankkeen lopussa toteutetun sidosryhmäkyselyn perusteella tietoisuus kipsikäsittelystä on jo melko hyvä etenkin tutkijayhteisön piirissä. Keskeiset lisäselvitystarpeet koskevat mm. eri maalajien reagointia kipsikäsittelyyn sekä kipsin levitystä yhdessä lannan, mineraalilannoitteiden tai kalkin kanssa.
”Yhteistyö eri maiden tutkijoiden kanssa on ollut antoisaa. Tutkimuksen avulla saamme tietoa Itämeren valuma-alueen erilaisista olosuhteista ja siitä, miten kipsikäsittely niihin soveltuu”, toteaa johtava tutkija Petri Ekholm Suomen ympäristökeskuksesta.
Gypsum Initiative
Vuosina 2020-21 toteutetun Gypsum Initiative -hankkeen tavoitteena oli edistää peltojen kipsikäsittelyä Itämeren alueen maissa maatalouden ravinnehuuhtoutumien vähentämiseksi ja Itämeren veden laadun parantamiseksi. Hankkeen rahoitti ympäristöministeriö ulkoministeriön myöntämällä Itämeren, Barentsin ja arktisen yhteistyön määrärahalla, ja työn toteuttivat John Nurmisen Säätiö, Suomen ympäristökeskus ja Helsingin yliopiston Maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan Taloustieteen osasto.
John Nurmisen Säätiö – Pelastamassa Itämerta
Vuonna 1992 perustetun John Nurmisen Säätiön tavoite on pelastaa Itämeri ja sen perintö tuleville sukupolville. Säätiön hankkeissa parannetaan Itämeren tilaa vähentämällä mereen kohdistuvaa kuormitusta ja ympäristöriskejä, kuten rehevöitymistä ja luontokatoa. Säätiön tehtävänä on myös vaalia, elävöittää ja välittää mereen liittyviä tarinoita sekä kulttuuriperintöä. Työtä ohjaavat tulokset ja vaikuttavuus. Säätiön toimintaa rahoitetaan pääosin lahjoituksilla ja avustuksilla.
Haluatko pysyä kartalla Itämeren tilasta?
Tilaa uutiskirjeemme ja kuulet ensimmäisenä Itämeri-aiheisista tapahtumista, säätiön hankkeiden etenemisestä, merellisistä julkaisuista ja muista kiinnostavista sisällöistä.
Lue seuraavaksi
