Meriniittyhanke

Lisätietoja:

Miina Mäki

Erityisasiantuntija, meriympäristö. Uudet hankkeet

miina.maki@jnfoundation.fi +358 50 576 3298

Millainen on meriajokas?

Meriajokas on yksi Itämeren avainlajeista. Sen muodostamat laajat ja tiheät merenpohjan niityt kuhisevat elämää koralliriuttojen tapaan. Meriajokasniityt tarjoavat ravintoa ja suojaa kymmenille Itämeren lajeille. Tiheät kasvustot sitovat juurillaan pohjan sedimenttiä, mikä vähentää eroosiota ja veden sameutta, sekä parantavat veden laatua sitomalla vedestä ravinteita.

Meriajokas viihtyy hiekkapohjilla ja levittäytyy juuriensa avulla laajoille alueille. Niityillä laiduntavat muun muassa erilaiset kotilot ja äyriäiset, ja niityt tarjoavat myös ruokaa ja suojaa monille Itämeren kaloille.

Meriajokasniitty on tehokas hiilinielu. Kasvustojen hiilensidontavaikutus pohjoisella Itämerellä on kuitenkin pienempi kuin eteläisellä Itämerellä, missä olosuhteet kasvin kasvulle ovat luontaisesti suotuisammat.

Meriajokas on vaarassa kadota

Meriajokasniityt ovat Itämeressä monin paikoin vähentyneet muun muassa hiekkapohjien ruoppauksen ja rantarakentamisen vuoksi. Eniten niityt ovat kuitenkin kärsineet meren rehevöitymisestä: sameassa vedessä valo ei riitä pohjalla kasvaville kasveille. Myös runsastuneet rihmalevät ovat vieneet elintilaa meriajokkaalta, sillä nopeakasvuiset levät voivat tukahduttaa monivuotiset meriajokasniityt alleen. Meriajokaspohjat onkin tällä hetkellä luokiteltu vaarantuneeksi luontotyypiksi. Meren rehevöitymistä on kuitenkin paikoin saatu rannikollamme vähennettyä, jolloin myös meriajokasniityillä on mahdollisuus toipua.

Meriniitty-hankkeessa ennallistamme meriajokasniittyjä yhteistyössä Metsähallituksen Luontopalvelujen kanssa alueille, joilla kasvi on aiemmin kasvanut, mutta sittemmin kadonnut. Meriajokas ei leviä siemenistä pohjoisella Itämerellä, joten istutus tapahtuu keräämällä pieni määrä taimia hyvinvoivilta, reheviltä niityiltä, ja istuttamalla taimet sopiville tyhjille hiekkapohjille. Tavoitteena on, että taimista lähtee kasvamaan uusia, laajalle levittäytyviä meriajokasniittyjä.

Aiemmista istutuksista rohkaisevia tuloksia

Metsähallituksen meriluonnonsuojelutiimi on viime vuosina pilotoinut meriajokkaiden siirtoistutuksia valtion suojelualueilla läntisellä Suomenlahdella. Seurantatulosten perusteella istutukset ovat onnistuneet, ja osassa kohteista meriajokas on jo muodostanut uutta tiheää kasvustoa. Ruotsissa että Tanskassa istutuksia on tehty laajemmassakin mittakaavassa.

Suomen rannikon vedenalaisen luonnon kartoitukset ovat tuottaneet viime vuosina paljon tietoa sekä olemassa olevista niityistä että meriajokkaalle sopivista pohja-alueista, joista osasta tunnetaan myös vanhoja, nykyisin kadonneita esiintymiä. Meriniittyhankkeen istutusalueet valitaan yhteistyössä Metsähallituksen Luontopalveluiden tuella, olemassa olevan kartoitustiedon perusteella.

Monimuotoisuutta palautetaan myös suojelualueiden ulkopuolelle

Meriniittyhankkeessa toteutettavat uudet istutukset tehdään ensisijaisesti valtion suojelualueiden ulkopuolella. Näin saadaan meriluonnon monimuotoisuutta palautettua ja merenpohjan elinympäristöverkostoa laajennettua uusille alueille. Istutusten toteutuksesta vastaa John Nurmisen Säätiö Metsähallituksen Luontopalvelujen meriluonnonsuojelutiimin tuella. Metsähallitus seuraa myös istutettujen niittyjen menestymistä.

Meriluonnon ennallistamistoimet tukevat niin EU:n biodiversiteettistrategian, ennallistamisasetuksen kuin YK:n Luontokokouksen (COP 15) tavoitteita suojella ja ennallistaa 30 prosenttia meriluonnosta vuoteen 2030 mennessä.

Meriluonto tunnetuksi kansainvälisellä yhteistyöllä

Meriajokkaan ja muiden meriruohojen muodostamat niityt ovat tärkeitä elinympäristöjä Itämeren lisäksi myös muilla maailman merillä. Meriruohoniityt kuuluvat merien monimuotoisimpiin elinympäristöihin, ja ovat myös merkittäviä hiilinieluja, ja auttavat siten torjumaan ilmastonmuutosta. Viimeksi kuluneiden 40 vuoden aikana maailman meriruohoniityistä on kadonnut jopa kolmannes. Meriniittyhankkeen puitteissa Säätiömme aloittaa kansainvälisen yhteistyön kahden keskieurooppalaisen merensuojelusäätiön kanssa. Yhteistyön tavoitteena on toteuttaa konkreettisia meriluontohankkeita sekä edistää meriluonnon suojelua kasvattamalla tietoisuutta meriluonnon tilasta ja sen monimuotoisuuden merkityksestä myös meille ihmisille.

Mikä meriruoho?

Meriruohot ovat ainoita suolaisessa merivedessä kasvavia kukkakasveja. Ne sopeutuivat mereiseen elämäänsä jo dinosaurusten aikakaudella, jopa 100 miljoonaa vuotta sitten. Maailman merissä meriruohoja kasvaa noin 60 eri lajia, mutta pohjoisessa, vähäsuolaisessa Itämeressä niistä menestyy vain yksi laji, meriajokas (Zostera marina). Meriruohoniityt peittävät valtamerten pohjista vain 0,1 prosenttia mutta pidättävät silti jopa 11 prosenttia meriin sitoutuvasta orgaanisesta hiilestä. Hiilen sitojina meriniityt ovatkin ylivertaisia, pinta-alaa kohti laskettuna jopa tehokkaampia kuin trooppiset sademetsät! Meriruohoniittyjen elinympäristöt ylläpitävät ympärillään monimuotoista elämää, muun muassa lukuisia valtamerten rannikoiden kalakantoja. Siksi ne ovat elintärkeitä myös meren äärellä eläville ihmisille.